Hyppää sisältöön

Koko kylä kärsii yhteisen edun takia: viljelijän elinkeino ja lasten turvallinen koulumatka ovat vaarassa, kun valtio poistaa tasoristeyksiä

Väyläviraston tavoitteena on parantaa rataturvallisuutta poistamalla sata tasoristeystä vuodessa. Kyläläiset eivät halua luopua tasoristeyksistään Orimattilassa.

Lypsykarjatilan isäntä Jukka Velling katsoo kameraan. Taustalla on luminen maalaismaisema.
Jukka Velling joutuu harkitsemaan lypsykarjatilansa kannattavuutta, jos Väylävirasto toteuttaa suunnitelmansa poistaa tasoristeykset tilakeskuksen ja peltojen välistä. Video: Elina Rantalainen / Yle

Tasoristeyksestä varoittava liikennemerkki erottuu jo kaukaa lumisessa maalaismaisemassa Villin kylällä Orimattilassa. Pian merkille ei ehkä ole enää tarvetta, sillä Väylävirasto suunnittelee poistavansa koko risteyksen. Suunnitelman tavoitteena on parantaa tasoristeysturvallisuutta, mutta paikalliset haluvavat pitää risteyksensä.

– Ensimmäinen ajatukseni oli, että onkohan tämä aprillipila, kommentoi radanvarrella asuva maatalousyrittäjä Jukka Velling.

Velling pyörittää vaimonsa Elina Vellingin kanssa lypsykarjatilaa. Tilakeskus on radan länsipuolella, mutta osa lehmien rehusta kasvatetaan radan itäpuolella sijaisevilla pelloilla. Tasoristeyksen poisto katkaisisi suoran reitin pellolta navettaan.

Lisää ajokilometrejä arkeen

Väyläviraston Orimattilaan kohdistuva suunnitelma on osa valtakunnallista tasoristeysten turvallisuuden parantamisohjelmaa (siirryt toiseen palveluun). Suunnitelma koskee noin viiden kilometrin mittaista Loviisa–Lahti-radan pätkää, jolla on tällä hetkellä kuusi vartioimatonta tasoristeystä. Väylävirasto suunnittelee poistavansa niistä viisi.

Lähialueiden asukkaille ja yrittäjille sulut tarkoittavat lisäkilometrejä päivittäiseen kulkemiseen. Esimerkiksi Villin tasoristeyksen sulkeminen katkaisisi käytännössä kylän kahtia. Muutaman sadan metrin matka lähimpään naapuriin muuttuisi pahimmillaan yli seitsemän kilometrin taipaleeksi.

Liikenne Lahti-Loviisa -radalla on hiljaista. Villin tasoristeyksen ohi kulkee tilastojen mukaan korkeintaan yhdestä kahteen junaa päivässä. Kuva: Elina Rantalainen / Yle

– Voiko tätä pitää kohtuullisena, kysyy Villissä asuva perheenisä Tommi Piispa Väylävirastolle lähettämässään mielipiteessä.

Niin ikään poistettavaksi suunnitellun Virenoja 2 -tasoristeyksen tuntumassa asuva Juha Kettunen on huolissaan alakouluikäisen lapsensa koulumatkoista.

– Nyt pojan koulumatka on vajaat kaksi kilometriä hiljaista hiekkatietä. Jos tasoristeys poistetaan, hän joutuu kävelemään kapealle asfalttitielle, jossa kulkee sorarekkoja. Samalla matka tuplaantuisi, Kettunen sanoo.

Mutta eikö nykyinen reitti hirvitä, kun se kulkee vartioimattoman tasoristeyksen läpi?

– Ei hirvitä. Näkyvyys on hyvä. Poika voi pyörällä vapaasti tulla ja mennä, Kettunen sanoo.

Riskit siirtyvät radalta maantielle?

Väyläviraston apulaisjohtajan Mauri Mäkiahon korviin kyläläisten huolet kuulostavat tutuilta.

– Kyllä se on aika tavallista ja ymmärrettävääkin, että näitä suunnitelmia vastustetaan. Arki hankaloituu, kun totutut kulkureitit muuttuvat, hän sanoo.

Hän kuitenkin muistuttaa, että suunnitelmia tehdään rataturvallisuuden lisäämiseksi, palvelemaan yhteistä etua. Ja yhteinen etu menee tässä asiassa yksilön edun edelle.

Väylävirasto suunnittelee poistavansa viisi tasoristeystä väliltä Heinämaantie–Virenoja. Suunnitelma katkaisisi käytännössä Villin kylän kahtia. Kiertoreiteille joutuisivat niin kevyt liikenne kuin maatalouskoneetkin. Suunnitelmalla on huomattavia vaikutuksia myös Virenojan asukkaiden arkeen. Kuva: Ville Välimäki / Yle

– Tasoristeykset ovat aina vaarallisia. Kun tasoristeys poistetaan, se ei enää ole riskitekijä. Mutta kyllä siitä aina jonkinlaista kiertohaittaa tulee.

Paikallisten näkökulmasta Väylävirasto on siirtämässä turvallisuusriskit junaradalta maanteille ja taajamaliikenteeseen. Asukkaat pelkäävät liikenneturvallisuuden vaarantuvan, jos maatalouskoneilla on jatkossa ajettava muun liikenteen seassa.

– Jos miettii maatalousliikennettä, tuolla liikkuu huhtikuusta lokakuulle traktoreita ja muita maatalouskoneita tauotta, sanoo Villin kylässä asuva Elina Inkinen.

Mäkiahon mukaan tavoitteena ei ole parantaa rataturvallisuutta muun liikenneturvallisuuden kustannuksella. Mitään tarkkaa riskianalyysiä liikenteen kiertoteille ohjaamisen vaikutuksista ei tosin ole tehty.

– Kyllähän tätä asiaa katsotaan ensisijaisesti rautatieturvallisuuden näkökulmasta. On kuitenkin katsottu, että nykyisillä liikennemäärillä olemassa olevat tai rakennettavat korvaavat väylät mahdollistavat turvallisen liikkumisen, projektipäällikkö Aki Hämäläinen Väylävirastosta täsmentää.

"Meitä ei ole kuultu millään tapaa"

Elina ja Jukka Vellingin kohdalla Väyläviraston suunnitelmat uhkaavat jopa perheen elinkeinon kannattavuutta. Matka tilakeskukselta pellolle pitenisi nykyisestä kilometristä yhdeksään.

– Jokainen, joka näistä hommista mitään ymmärtää, tietää kuinka paljon edestakaista ajoa tulee, kun säiliörehua korjataan ja lantaa ajetaan pelloille, Jukka Velling sanoo.

Hänen mukaansa kahdeksan kilometrin lisälenkin ajaminen tulisi viemään niin paljon aikaa, ettei aika tule jatkossa riittämään kaikkien peltojen sadonkorjuuseen.

Osa Elina ja Jukka Vellingin lehmien rehusta kasvaa radan "väärällä" puolella. Satomenetyksiä tulee, jos reitti pellolle katkaistaan, arvioi Jukka Velling. Kuva: Elina Rantalainen / Yle

Vellingit, kuten muutkin Väyläviraston suunnitelmia vastustavat asukkaat kokevat, ettei heitä ole kuultu tarpeeksi suunnitelmien tekovaiheessa.

– Jos suoraan sanotaan, niin meitä ei ole kuultu millään tapaa. Ensimmäinen vuorovaikutustilaisuus oli syyskuussa, mutta sen jälkeen jättämiämme mielipiteitä ei ole huomioitu käytännössä mitenkään tässä viimeisimmässä suunnitelmassa, Jukka Velling kertoo.

Radan liikennemäärillä ei ole merkitystä

Väyläviraston Mäkiaho ja Hämäläinen vakuuttavat, että kaikki mielipiteet ja muistutukset huomioidaan suunnitelmia tehdessä. Se, onko niillä lopullisiin suunnitelmiin vaikutuksia, on toinen juttu.

– Silloin kun ehdotukset ovat toteutettavissa ilman, että joudutaan luopumaan alkuperäisen suunnitelman tavoitteista, niitä voidaan toteuttaa, Mäkiaho muotoilee.

Käytännössä on kuitenkin hyvin harvinaista, että poistettavaksi suunniteltu tasoristeys päätetään asukkaiden vaatimuksesta säilyttää. Ei, vaikka suunnittelun kohteena olisi hiljainen rataosuus, kuten Orimattilan tapauksessa on. Tilastojen mukaan radalla liikkuu korkeintaan yhdestä kahteen junaan vuorokaudessa ja suurin sallittu nopeus on 60 kilometriä tunnissa.

– Meidän näkökulmastamme kyseessä on kuitenkin käytössä oleva rataosuus. Vaikka liikennettä on vähän, onnettomuuksia voi silti sattua. Emme me voi viivyttää näiden suunnitelmien eteenpäin viemistä sillä perusteella, että rata on hiljainen, Mäkiaho sanoo.

Paikalliset eivät perusteluja niele.

– Ensimmäisenä tulee mieleen, että Väylävirastolla on joku kiintiö, että pitäisi saada tietty määrä tasoristeyksiä poistettua, pohtii Jari Kettunen.

Kaupunki vastasi asukkaiden huoliin viime metreillä

Orimattilan rataosuuden suunnitelma ei ole vielä lainvoimainen. Suunnitelmaa koskevien muistutusten jättöaika päättyi tammikuun loppupuolella, ja Orimattilan kaupunki antaa lausuntonsa asiasta tänään tiistaina.

Lausunnossan kaupunki pyytää Väylävirastoa vielä neuvottelemaan ratasuunnitelmasta, jotta asiaan löydettäsiin alueen asukkaiden kannalta nykyistä suunnitelmaa parempi ratkaisu.

On Väylävirastosta kiinni, viekö se suunnitelman hyväksyttäväksi Liikenne- ja viestintävirasto Traficomille sellaisenaan, vai pyritäänkö sitä vielä muokkaamaan.

Muokattu 8.2.2022 klo 9:29: Korjattu kuvatekstin kirjoitusvirhe ja muutattu Jari Kettunen Juha Kettuseksi. Klo: 10.19 muutettu Elina Inkisen kommenttia: Traktoreita liikkuu huhti-lokakuussa, ei huhti-toukokuussa, kuten jutussa ensin luki. Lisätty kartan kuvatekstiin täsmennys.

Voit keskustella aiheesta keskiviikkoiltaan klo 23:een saakka.

Lisää aiheesta:

.
.