Hyppää sisältöön

Muistisairausdiagnoosin saanut Timo Säävälä, 77, varmisti, että asiat hoidetaan jatkossakin hänen tavallaan – yhä useampi tekee edunvalvontavaltuutuksen

Jos sinulla on edunvalvontavaltuutus, et esimerkiksi muistisairauden edetessä tarvitse virallista edunvalvojaa. Lähiomaisille tämä merkitsee vähemmän byrokratiaa.

Kesäisin myyntiinkin kalastava Timo Säävälä selvittelee kalaverkkojaan. Hän asuu Ii-joen rannalla sijaitsevassa lapsuudenkodissaan. Kuva: Paulus Markkula / Yle

Aktiivisia eläkepäiviä kalastaen viettävä 77-vuotias Timo Säävälä Iistä huomasi alkavan muistisairauden merkit, kun ystävien nimet eivät enää heti tulleet mieleen.

– Myöhemmin ne saattoivat pulpahdella mieleen. Mutta tästä se alkoi, Säävälä sanoo.

– Muistan vanhoja asioita kuudenkymmenen vuoden takaa, mutta lähimuisti rupesi menemään.

Muistisairausdiagnoosin saatuaan Säävälä alkoi tuttavan suosituksesta pohtia edunvalvontavaltuutuksen tekemistä.

– En ensin innostunut ollenkaan, ennen kuin ymmärsin, että tässähän on kyse minulle tärkeästä itsemääräämisoikeudesta. Ei minulta mitään viedä pois vaan voin tällä valtuutuksella kanavoida itsemääräämisoikeuteni.

Säävälä valitsi valtuutetukseen vaimonsa ja varavaltuutetuiksi kaksi poikaansa sekä mahdollisten jääviysongelmien varalta mökkinaapurinsa.

– Asioiden hoito siirtyy ensimmäisenä vaimolle. Hän tietää ja ymmärtää minun ajatuksenjuoksuni, kun on oltu naimisissa yli 50 vuotta.

Digi- ja väestötietoviraston Aino Jalonen kannustaa tekemään edunvalvontavaltakirjan, koska se turvaa paremmin itsemääräämisoikeuden kuin perinteinen edunvalvonta. Se on myös läheisille helpompi ja nopeampi tapa hoitaa tilanne.  Kuva: Dani Branthin / Yle

Uusien edunvalvontavaltuutusten määrä kasvussa

Yhä useampi suomalainen tekee edunvalvontavaltuutuksen. Tehtyjen valtuutusten kokonaismäärää on kuitenkin vaikea arvioida, koska ne tulevat julkisiksi vasta, kun valtuutetut hakevat niiden vahvistamista Digi- ja väestötietovirastolta.

Laki edunvalvontavaltuutuksista tuli voimaan vuonna 2007 ja ensimmäisinä vuosina valtuutuksia vahvistettiin muutamia satoja vuodessa. Vuonna 2020 Digi- ja väestötietovirasto vahvisti noin 4 500 ja viime vuonna jo noin 5 800 edunvalvontavaltuutusta.

– Vahvistettujen edunvalvontavaltuutusten määrä on kasvanut todella paljon viime vuosina. Toivomme, että tämä kehitys myös jatkuisi, koska valtuutus on huomattavasti kevyempi tapa järjestää edunvalvonta kuin perinteinen edunvalvojan määrääminen, ylijohtaja Aino Jalonen Digi- ja väestötietovirastosta sanoo.

Tällä hetkellä voimassa olevia edunvalvontoja on kaikkiaan 85 000. Niistä noin 15 000 on edunvalvontavaltuutuksia.

– Valtuutusten määrä tässä kokonaisuudessa on vielä vähäinen mutta niiden osuus kasvaa koko ajan, Jalonen toteaa.

Vuonna 2021 jo lähes puolet uusista vahvistetuista edunvalvonnoista oli edunvalvontavaltuutukseen perustuvia.

Edunvalvonta lisääntyy väestön ikääntyessä

Edunvalvontojen määrän ennakoidaan kasvavan tällä vuosikymmenellä huomattavasti. Digi- ja väestötietovirastossa on laskettu, että kaikkien voimassaolevien edunvalvontojen määrä nousisi vuosikymmenen loppuun mennessä yli 120 000:een.

– Väestö ikääntyy ja on enemmän muistisairauksia ja muita tilanteita, joiden takia ihminen ei enää itse pysty hoitamaan asioitaan. Tämän takia edunvalvonnan tarve kasvaa, Jalonen sanoo.

Digi- ja väestötietoviraston ennusteen mukaan vuonna 2030 voimassa olevista edunvalvonnoista noin 40 prosenttia olisi jo edunvalvontavaltuutuksia, jos vahvistettujen valtakirjojen määrä kasvaa samassa suhteessa kuin on nyt kasvanut

Jalosen mukaan tavoitteena on, että tulevaisuudessa edunvalvontavaltuutus olisi ensisijainen keino aikuisten edunvalvonnoissa. Edunvalvojan määrääminen jäisi niihin tapauksiin, joissa edunvalvontavaltuutusta ei ole tehty.

Timo Säävälä halusi varmistaa, että hänen talouttaan hoidetaan muistisairauden edetessäkin hänen omien toiveidensa mukaan. Hän liitti edunvalvontavaltakirjaan myös hoitotahtonsa. Kuva: Paulus Markkula / Yle

Valtuutuksen tekoon kannattaa hakea apua

Valtaosa nyt voimassa olevista edunvalvonnoista on edelleen perinteisiä edunvalvontoja, joissa useimmiten käräjäoikeus hakemuksesta määrää edunvalvojan. Hän voi olla yleinen edunvalvoja tai läheinen henkilö, joka on tilivelvollinen Digi- ja väestötietovirastolle.

Edunvalvontavaltuutuksessa tilivelvollisuutta ei ole, ellei valtuuttaja halua sitä sinne lisätä.

– Edunvalvontavaltuutuksessa on se hyvä puoli, että asiat hoituvat mahdollisimman joustavasti ja ilman byrokratiaa, Timo Säävälä toteaa.

Lainopillista apua edunvalvontavaltakirjan tekemiseen Säävälä sai Oulun Seudun Muistiyhdistyksestä.

– Siinä on tiukat muotovaatimukset, joten kannattaa hakea asiantuntijalta apua, että tulee tehtyä niin kuin laki edellyttää.

.
.