Hyppää sisältöön

Kiina uhkasi: urheilija voi saada rangaistuksen, jos kertoo mielipiteensä liian rohkeasti – nämä maat boikotoivat olympiakisoja

Moni maa jättää lähettämättä hallintonsa edustajat kisoihin ihmisoikeusrikkomusten takia. Suomenkin urheiluministeri Antti Kurvinen jäi kotiin, mutta hänen mukaansa Suomen kohdalla kyse ei ole poliittisesta boikotista.

Pekingin talviolympialaisten avajaisia vietettiin näyttävin menoin. Hienoihin pukuihin sonnustautuneet esiintyjät kantoivat Kiinan lippua. Kuva: Antonin Thuillier / AFP

Kun Kiina sai seitsemän vuotta sitten järjestääkseen nyt alkaneet talviolympialaiset, kisoista piti Kiinan toiveissa tulla paitsi sujuva luistelu urheilumaailman sydämiin, myös reilu tuuletus maan imagolle.

Kuva Kiinan ihmisoikeuksista on kuitenkin synkentynyt vuosi vuodelta ja on selvää, että kisat järjestetään yhdessä maailman tiukimmin valvotuista maista.

Huomiota ovat vieneet Kiinan uiguurivähemmistön sorto, kansalaisten valvonnan lisääntyminen kasvojentunnistusta myöten, Hongkongin mielenosoitusten tukahduttaminen ja alueen sitominen Kiinan hallintaan, ja viime aikoina huoli tennistähti Peng Shuain kohtalosta. 243 ihmisoikeus- ja kansalaisjärjestöä kehotti viikkoa ennen (siirryt toiseen palveluun) avajaisia maailman maita kisojen poliittiseen boikottiin.

Suomen urheilu- ja kulttuuriministeri Antti Kurvinen pyörsi tällä viikolla päätöksensä lähteä kisoihin. Hän kertoi Twitterissä, että kyse ei ole poliittisesta boikotista.

Kannanmuutoksen syynä on Kurvisen mukaan huoli mahdollisesta koronatartunnasta ja sitä seuraavasta karanteenista.

– Suomalaisen ministerin joutuminen kymmeneksi päiväksi karanteeniin ulkomailla on kasvanut riski, jota en ota, Kurvinen sanoi Maaseudun Tulevaisuudelle.

Pääministeri Sanna Marin sanoi toimittajatapaamisessa (siirryt toiseen palveluun), että Suomen hallituksessa ei ole keskusteltu diplomaattisesta boikotista suhteessa olympialaisiin.

Kuvassa Suomen joukkue tulee stadionille avajaisissa. Kuva: Ben Stansall / AFP

Urheilijalla ei ole kisoissa täyttä sananvapautta

Kilpailijoilla on oikeus ilmaista mielipiteensä, mutta ei arvostella maita.

Kansainvälinen olympiakomitea selkeytti kisojen sääntöjä ennen vuoden 2020 Tokion kesäolympialaisia niin, että urheilijoiden mielipiteen ilmaisua koskevat määräykset jonkin verran lievenivät.

Sääntöjen mukaan urheilijalla on oikeus ilmaista mielipiteensä esimerkiksi haastatteluissa, lehdistötilaisuuksissa tai somessa. Kannanotot ovat kiellettyjä kilpailutilanteessa ja esimerkiksi palkintojenjaossa. Kannanotto ei myöskään saisi kohdistua yksittäiseen maahan tai henkilöön.

Muutoksilla on ollut vaikutusta. Tokion kisoissa useat naisten jalkapallomaajoukkueet polvistuivat ennen ottelua syrjinnän ja rasismin vastaisena eleenä.

Yhdysvaltalainen kuulantyöntäjä Raven Saunders rikkoi Tokiossa sääntöä nostamalla palkintopallilla kätensä ristissä ilmaan osoittaakseen tukea erilaisille vähemmistöille. Saunders kuuluu itse seksuaalivähemmistöön. Kansainvälinen olympiakomitea aloitti asiasta tutkinnan, mutta keskeytti sen myöhemmin.

– Uskallus kannanottoihin on lisääntynyt ja yksittäiset urheilijatkin ovat alkaneet tuoda mielipiteitään esille. Se on saattanut yllättää järjestäjämaita, sanoo muun muassa urheilun ja politiikan suhdetta tutkiva Kati Lehtonen Jyväskylän ammattikorkeakoulusta.

Lehtonen sanoo toisaalta ymmärtävänsä sitä, että urheilijoille on ensisijaista keskittyä siihen, miksi he osallistuvat kisoihin eli urheiluun.

– Kuinka paljon siinä sitten on aikaa pohtia, että käytän tilanteen ihmisoikeustaisteluun tai muuhun, Lehtonen pohtii.

"Kiinan lakien vastaisista puheista voi seurata rangaistus"

Sääntöjen periaatteessa sallimia vapauksia himmentävät Kiinan puheet, joissa kuuluu kisaisännän ääni.

– Kaikista "olympialaisten hengen", ja etenkin Kiinan lakien ja sääntöjen vastaisista teoista ja puheista voi seurata rangaistus, sanoi kisojen järjestelykomitean varajohtaja Yang Shu viime kuussa.

Ainakin jotkut yhdysvaltalaiset urheilijat ovat ennen Pekingin kisoja arvostelleet Kiinan ihmisoikeuksien tilaa. Lumilautailija Shaun White julkaisi itsestään kuvan Tiibetin lipun kanssa. Tiibetiläiset ovat Kiinassa samankaltaisten sortotoimien kohteena kuin uiguurit.

– Kysymys kuuluukin, kumpi tässä nousee suuremmaksi tekijäksi, KOK:n oma sääntely vai kiinalainen yhteiskunnallinen järjestelmä. On jännittävää nähdä, mitä tapahtuu, erikoistutkija Kati Lehtonen sanoo.

Kisoihin osallistuu urheilijoita ympäri maailmaa, vaikka talvikisat ovat pienemmät kuin kesäkisat. Kuva: Andreas Hillegren / Lehtikuva

Kymmenkunta maata boikotoi kisoja diplomaattisesti

Maat ovat Yhdysvallat, Kanada, Australia, Japani, Britannia, Liettua, Viro, Belgia, Kosovo ja Tanska.

Edellä on lueteltu maat, jotka eivät ainakaan lähetä poliittisia johtajia tai diplomaatteja Kiinaan ihmisoikeusrikkomusten vuoksi. Boikotit eivät koske urheilijoiden osallistumista.

Yhdysvallat ilmoitti joulukuussa, että se ei lähetä hallintonsa edustajia Kiinaan kannanottona "Xinjiangissa jatkuvaa kansanmurhaa ja ihmisoikeusloukkauksia vastaan".

Myös Tanskan ulkoministeri Jeppe Kofod ilmoitti (siirryt toiseen palveluun) saman syyn kisamatkan väliin jättämiselle.

– Ei ole mikään yllätys, että me tanskalaiset olemme kovin huolissamme Kiinan ihmisoikeustilanteesta, Kofod sanoi.

Viron presidentti Alar Karis kertoi (siirryt toiseen palveluun) haastattelussa viime kuussa, että maan johdon poisjäännin syy on poliittinen.

Pohjoismaista myös Ruotsi ja Norja ilmoittivat jo aiemmin tässä kuussa, että ne eivät lähetä ministereitä varsinaisiin olympialaisiin, mutta syy on koronan aiheuttaman poikkeustila.

Norjan kulttuuriministeri Annette Trettebergstuen aikoo tällä tietoa lähteä seuraamaan myöhemmin tässä kuussa järjestettäviä paralympialaisia.

Olympialaisten kaltainen suurtapahtuma antaa tilaisuuden kertoa mielipiteensä suurille joukoille. Tutkija Kati Lehtosen mielestä on kuitenkin kysyttävä myös, mitä tehdään olympialaisten välissä, ja ollaanko esimerkiksi valmiita vähentämään kauppaa Kiinan kanssa.

Ihmisoikeuksista puhuttaessa ei myöskään yleensä nosteta esiin esimerkiksi muunsukupuolisten urheilijoiden oikeuksia.

Tutkija Kati Lehtonen haluaisikin puhua urheilijoiden oikeuksista, ja miten niitä ylipäänsä edistetään.

– Onko kaikilla oikeus osallistua samalla tavalla? Tulevaisuudessa iso kysymys urheilussa on esimerkiksi muunsukupuolisten osallistuminen, kun urheilussa on hyvin kategorinen mies-nais-jaottelu. Sekin on ihmisoikeuskysymys, Lehtonen sanoo.

Kiina on tyrmännyt boikottien merkityksen.

Kiina on syyttänyt kisoja poliittisesti boikotoivia maita politiikan ja urheilun sekoittamisesta, ja sanoo, ettei kisojen onnistuminen riipu siitä, mitä "kourallinen maita" päättää tehdä.

– Yhdysvallat on kehittänyt vuosisadan suurimman valheen niin sanotusta "kansanmurhasta" Xinjiangissa, sanoi Kiinan ulkoministeriön tiedottaja Zhao Lijian joulukuussa pitkässä vastauksessaan Yhdysvalloille.

Lijiang sano muun muassa, että "kansanmurhan" leima sopisi parhaiten Yhdysvaltoihin itseensä sen takia, miten se kohtelee omia alkuperäiskansojaan.

Kiina on myös uhannut boikottimaita vastatoimilla, joita se ei kuitenkaan täsmentänyt.

Miksi Yle televisioi kisat, vaikka ne järjestetään autoritaarisessa maassa?

Boikoteista puhuttaessa aika ajoin nousee esille myös kysymys, miksi Yleisradio on kisoissa kuvaamassa ja miksi ne televisioidaan, vaikka Kiinaa kohtaan on kovaa kritiikkiä.

Kysymykseen vastaa Ylen Urheilu ja tapahtumat -yksikön johtaja Panu Pokkinen.

– Ylen tehtävän ytimessä ovat kansakuntaa yhdistävät kokemukset, suuret suomalaiset hetket. Isot urheilutapahtumat synnyttävät sellaisia, Pokkinen sanoo.

Lisäksi valtioneuvosto on tehnyt asetustasoisen listan merkittävistä tapahtumista, jotka on tarjottava vapaasti nähtäväksi koko Suomessa.

Pekingin kisojen esitysoikeudet on ostanut euroopanlaajuisesti mediayhtiö Discovery, jonka verkkopalveluissa ja Tv5-kanavalla kisat Suomessa myös näkyvät. Tv5 ei kuitenkaan kata aivan koko Suomea. Yle on alilisensioinut omat olympiaoikeutensa Discoverylta.

Lisäksi Discovery on varannut itselleen yksinoikeuden lähetyksiin kello 19–21 välillä sekä olympiajääkiekon näyttämiseen.

– Korona-aika on koetellut kovasti ihmisten kriisinsietokykyä. Olympialaiset voivat tarjota tervetullutta vastapainoa tässä tilanteessa, Pokkinen sanoo.

Voit keskustella aiheesta 5.2. klo 23 asti.

Katso myös:

Kuuntele myös:

Mistä maailma puhuu -podcast: Urheilun arvokisojen katsominen on kuin söisi kauheasti lihaa. Näin kuvailee ulkomaantoimittaja Satu Helin, jolle olympialaisten seuraaminen on nykyisin lähes salainen pahe. Voiko tänä päivänä kukaan tosissaan väittää, että urheilun ja politiikan voi erottaa toisistaan?

.
.