Hyppää sisältöön

Poliisi hukkasi Vastaamosta tehtyjä rikosilmoituksia – tietomurron uhri: "En ymmärrä, miksi he eivät ole tiedottaneet asiasta jälkikäteen"

Kymmenkunta rikosilmoitusta katosi tietokonevian vuoksi. Poliisin mielestä mitään vahinkoa ei tapahtunut, ja kaikki voivat itse tarkistaa ilmoituksensa tilan.

Arviolta yli 30 000 suomalaisen potilastietoja varastettiin ja vuodettiin Tor-verkkoon syksyllä 2020. Uhrien lukumäärä aiheutti rikosilmoitusten tulvani maan poliisiasemille, ja osa Helsingin pääpoliisiasemalla tehdyistä rikosilmoituksista katosi. Kuva: Silja Viitala / Yle

Psykoterapiakeskus Vastaamon valtava tietomurto paljastui 21. lokakuuta 2020. Kymmenientuhansien suomalaisten potilastietoja oli varastettu, ja poliisi pyysi asianosaisia tekemään rikosilmoituksen.

Maan poliisiasemat ruuhkautuivat. Eniten rikosilmoituksia tehtiin Helsingin pääpoliisiasemalla Pasilassa, mutta tuhansia ilmoituksia kirjattiin myös maakunnissa.

Sitten kului lähes vuosi, ennen kuin uhrit saivat lisää tietoa prosessista. Poliisi neuvoi heitä kirjautumaan poliisin sähköiseen asiointipalveluun ja täyttämään lausumalomakkeen (siirryt toiseen palveluun). Se oli avattu niille, jotka olivat tehneet Vastaamon tapahtumista rikosilmoituksen.

Uhrien kuuleminen toteutettiin ensisijaisesti lomakkeella, koska rikosilmoituksen tehneitä oli niin paljon. Poliisilla ei yksinkertaisesti ollut resursseja kuulustella kaikkia yli 20 000:ta henkilöä, jotka olivat joutuneet tietomurron kohteeksi ja tehneet rikosilmoituksen.

Useissa excel-kansioissa oli jokin vika, eikä niitä voinut lukea. Näihin kansioihin kirjattujen henkilöiden rikosilmoituksia ei siksi täytetty.

– Huomasin sattumalta, että lausumalomakkeen voi täyttää netissä. Mutta kun kirjauduin poliisin verkkopalveluun kävi ilmi, ettei minulla ollut sellaista lomaketta.

Näin kertoo nainen, joka haluaa esiintyä nimettömänä tapauksen arkaluontoisuuden vuoksi. Hän oli tehnyt rikosilmoituksen Pasilassa lokakuun lopussa 2020.

– Kun olin usean päivän ajan turhaan yrittänyt löytää jonkun, joka voisi auttaa minua, menin uudestaan Pasilan poliisiasemalle, nainen selittää Yle Svenskalle.

Oli tammikuun puoliväli, ja siitä, kun nainen oli tehnyt rikosilmoituksen oli kulunut 14–15 kuukautta. Hän ei ollut kuullut eikä nähnyt poliisin lokakuussa antamaa ohjetta lausumalomakkeen täyttämisestä.

Poliisi ei ollut suoraan yhteydessä rikosilmoituksen tehneisiin, koska se ei omalla toiminnallaan halunnut altistaa uhreiksi joutuneita henkilöitä uudelleen rikoksen uhreiksi. Poliisin mukaan olisi ollut suuri riski, että joku esiintyisi yhteyttä ottavana poliisina. Poliisi painotti, että sähköpostitse esitetyt kuulustelukutsut olivat tekaistuja.

Pasilan poliisiasemalla henkilökunta etsi naisen rikosilmoitusta poliisin tietojärjestelmästä, mutta nainen sai ikävän yllätyksen.

Excel-ongelmia

– He eivät löytäneet rikosilmoitusta nimelläni. Siksi he rekisteröivät uuden rikosilmoituksen. Lisäksi sain esitutkinnasta vastaavan henkilön nimen ja yhteystiedot. Lähetin hänelle sähköpostia, nainen kertoo.

Kukaan poliisiasemalla ei ymmärtänyt, mikä oli mennyt vikaan. Esitutkintaa johtanut poliisi pystyi kuitenkin kertomaan, mitä oli tapahtunut.

– Hän sanoi, että kaikkia ilmoituksia ei ehditty kirjata suoraan poliisin tietojärjestelmään, koska niitä tehtiin tuhansia lyhyessä ajassa.

Tuhannet ihmiset tekivät rikosilmoituksia Helsingin pääpoliisiasemalla Pasilassa kahden päivän aikana. Kymmenkunta rikosilmoitusta katosi. Kuva: Carolina Husu / Yle

Tietojärjestelmän sijaan rikosilmoituksia kirjattiin Microsoft Excel -tiedostoihin. Osa tiedostoista osoittautui lukukelvottomiksi siinä vaiheessa, kun poliisi yritti kirjata ne viralliseen järjestelmään. Ongelman syy on tuntematon.

Rikostarkastaja Jari Illukka Helsingin poliisista kertoo, että tiedossa on kymmenkunta rikosilmoitusta, jotka ovat kadonneet Excelistä. Tarkkaa lukumäärää ei tiedetä, mutta Illukka arvioi, että lukumäärä ei ole paljon yli kymmenen.

Virheitä tapahtuu, joten miksi tästä virheestä ei kerrottu? Siten asianosaiset olisivat voineet tarkastaa, onko heidän rikosilmoituksensa kadonnut?

"Lausumalomake ratkaisu"

Jari Illukka sanoo, ettei poliisi katsonut tarpeelliseksi tiedottaa kömmähdyksestä.

– Kenenkään oikeusturva ei ole ollut uhattuna, koska tutkinnan tässä vaiheessa ihmisten pitää joka tapauksessa täyttää sähköinen lausumalomake. Se on välttämätöntä, jos haluaa jatkaa asian edistyvän, Illukka korostaa.

Lomake on täytettävä, jos haluaa mahdollisuuden vahingonkorvauksiin tulevassa oikeudenkäynnissä. Ei lomaketta, ei korvausta.

Poliisin näkökulmasta mahdolliset virheet tulevat siis ilmi tässä vaiheessa, ja kaikki on kunnossa.

Olette siis sitä mieltä, että tämä riittää?

– Kyllä.

Joka kymmenes uhri täyttänyt lomakkeen

Poliisi arvioi, että yli 30 000 suomalaisen tietoja varastettiin Vastaamo-vuodossa. Yli 22 000 heistä teki tapahtumista rikosilmoituksen.

Mutta vain reilut kolme tuhatta oli täyttänyt lausumalomakkeen tammikuun loppuun mennessä. Se vastaa yhtä kymmenestä uhrista.

Osa niistä, joiden rikosilmoituksia ei ole kirjattu, ei ehkä ole saanut tietää ilmoitustensa katoamisesta.

Esitutkinnan johtaja, Keskusrikospoliisin rikoskomisario Marko Leponen toteaa, että kolme tuhatta täytettyä lomaketta on erittäin vähän. Hän pohtii, voiko se johtua tiedon puutteesta.

Rikoskomisario Marko Leponen johtaa esitutkintaa KRP:ssä. Kuva: Juha Kivioja / Yle

Lomakkeen voi yhä täyttää, vaikka poliisi kertoi alun perin aikarajaksi tammikuun viimeisen päivän.

– Oli hieman harhaanjohtavaa sanoa, että se oli viimeinen päivä lomakkeen täyttämiseksi. Kyse oli siitä, kuinka paljon resursseja käytämme lomakkeiden seurantaan. Jos käy ilmi, että lomakkeiden täyttömäärä nousee, voimme tarkastella resurssia uudelleen, Leponen sanoo.

"Monet kaipaavat toivoa"

Rikosuhripäivystys on auttanut monia Vastaamon tietovuodon uhreja. Rikosuhripäivystyksen Vaasan-toimiston vt. aluejohtaja Elina Viitasaari pitää rikosilmoitusten katoamista valitettavana.

– Tietysti se on valitettavaa. En voi ottaa vahvaa kantaa poliisin toimintaan, mutta uhrien määrä oli niin suuri, että se on varmasti ollut haaste tietojärjestelmälle, Viitasaari sanoo.

Viitasaari kehottaa niitä, jotka tarvitsevat apua, ottamaan yhteyttä Rikosuhripäivystykseen. Hän toivoo, että mahdollisimman moni täyttää sähköisen kuulustelulomakkeen, mutta hän ymmärtää myös, että moni uhreista on väsynyt vyyhtiin.

– Luulen, että osa on tehnyt ilmoituksen, mutta menettänyt toivonsa vahingonkorvauksista. Suosittelemme silti rikosilmoituksen tekemistä ja lomakkeen täyttämistä, hän sanoo.

Viitasaari huomauttaa, että poliisin ja päivystyksen yhteistyö on toiminut hyvin esitutkinnan aikana.

Virheellinen tai väärä raportti

Svenska Ylen haastattelema nainen on pettynyt poliisiin ja harmissaan siitä, että hänet on lähes jätetty prosessin ulkopuolelle. Hänen mielestään sekä poliisin järjestelyt lokakuussa 2020, jolloin ruuhka aiheutti rikosilmoitusten katoamista, että poliisin tiedottaminen sähköisestä lausumalomakkeesta ovat olleet puutteellisia.

Lokakuussa 2020 hän sai poliisiasemalta paperin, jonka piti olla kopio rikosilmoituksesta. Kun sitä tutkittiin tarkemmin tämän vuoden tammikuussa, harvat tiedot olivat oikein. Esimerkiksi hänen nimensä oli kirjoitettu väärin.

– En ymmärrä, miten on mahdollista, että olen saanut kopion rikosilmoituksesta, jota ei ole olemassa, ja ilmoituksen rekisterinumeron, jota ei myöskään vaikuta olevan olemassa ja joka kaiken lisäksi on väärässä muodossa. Oletin tietysti, että kopio merkitsi sitä, että ilmoitus oli jo rekisteröity, hän sanoo.

– En ymmärrä, miksi he eivät ole tiedottaneet asiasta jälkikäteen. Olisi ollut loogista tiedottaa siitä ainakin silloin, kun he avasivat lausumalomakkeen asiointipalvelussa. He olisivat voineet sanoa, että jos lomakettasi ei löydy "Palveluissa yksityishenkilöille", sinun on otettava yhteyttä poliisiin ja tehtävä uusi rikosilmoitus, koska voi olla, että ensimmäistä ilmoitusta ei koskaan kirjattu.

Rikosilmoituksen häviäminen harvinaista

Rikostarkastaja Jari Illukka sanoo, että rikosilmoitusten katoaminen on harvinaista. Vastaamon tietomurto on erityistapaus, koska tuhannet ihmiset tulivat poliisiasemalle tekemään ilmoituksensa. Useimmat rikosilmoitukset tehdään nykyään verkossa.

– Rikosilmoitukset eivät yleensä katoa, sillä suuri osa tehdään sähköisessä asiointipalvelussa. Asemalla tehdyt rikosilmoitukset syötetään yleensä suoraan järjestelmään.

Illukan mukaan poliisi ottaa tapahtuneesta oppia ja kehittää parhaillaan työtapojaan. Tavoitteena on, että suuretkin määrät ilmoituksia voidaan rekisteröidä turvallisesti lyhyessä ajassa.

Svenska Ylen Simon Karlssonin artikkelin Polisen slarvade bort polisanmälningar i Vastaamoutredningen: "Kan inte förstå att de inte berättat" on kääntänyt ja muokannut Paula Tapiola.

Oikaisu 7.2. klo 13.30 ja 14.10: Juttuun täsmennetty kohtaa, jossa kerrotaan, että poliisi ei kertonut suoraan rikosilmoituksen tehneille lausumalomakkeesta. Täsmennetty myös Marko Leposen titteliä esitutkinnan johtajana.

Oikaisu 7.2. klo 15.20: Korjattu väliotsikkoa. Joka kymmenes uhri on täyttänyt lausumalomakkeen.

Lue lisää:

.
.