Hyppää sisältöön

Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.

Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.

PALERMO / ROCCA DI CAPRILEONE Viime kesänä sisilialaiset yrittivät selviytyä tukahduttavassa helteessä. Lämpötila kipusi paikoin lähes 50 asteeseen.

Morettinon perheelle armoton auringonpaahde oli kuitenkin onni. Se sai aikaan jotain ennennäkemätöntä.

Perhe kasvattaa Palermon kaupungin laidalla kahvipensaita, jotka antoivat kesän lopulla suuremman sadon kuin koskaan aikaisemmin.

Andrea Morettino, 37, kertoo, että kahvisato oli perheelle, erityisesti hänen isälleen Arturolle tärkeä hetki.

– On vaikea kuvailla sanoin, kuinka tunteellista oli, kun maistoimme sitä kahvia, hän muistelee.

Morettinot ovat Italiassa tunnettu kahvisuku. Perhe on tuottanut italialaista espressokahvia muualta tuoduista pavuista vuosisadan ajan.

Oman kahvin viljely alkoi 1990-luvulla, kun Arturo Morettino sai työmatkallaan Guatemalassa idean alkaa kasvattaa omia pensaita. Kesti aikansa, että pensaat tottuivat Italian eteläkärjessä sijaitsevan Sisilian ilmastoon. Sadot paranivat aikaa myöten, mutta niiden menestys vaihteli.

Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.

Kunnes sitten saapui poikkeuksellinen vuosi 2021. Kyseessä oli historiallinen tapahtuma Morettinoille: he saivat valmistettua kahvia, joka oli alusta asti tuotettu Euroopassa.

Varsinaisen myyntiin noin 30 kilon sato oli vielä liian pieni, mutta perhe lähetti siitä maistiaisia kahviasiantuntijoille. Gastronomien kiinnostus heräsi ympäri maailmaa.

– Puhelin pirisi, kun keittiömestarit monista paikoista soittelivat, että saako teiltä sitä Euroopassa tuotettua kahvia, Andrea Morettino kertoo.

Morettinojen poikkeuksellinen kahvisato on yksi merkki Välimeren alueella tapahtuvasta rajusta muutoksesta, jonka takana on ilmaston muuta maailmaa vauhdikkaampi lämpeneminen.

Se tuo paikallisille viljelijöille hankaluuksia. Osa alueen perinteisistä kasveista ei välttämättä selviydy muutoksista. Jotkut viljelijät ovat kuitenkin nähneet, että ilmaston lämpeneminen voi olla isosta myllerryksestä huolimatta myös mahdollisuus.

Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.

Myös sisilialainen professori on nähnyt 2000-luvulla yhä kuumempia kesiä. Erityisesti viime kesä oli maistiainen siitä, mitä tuleman pitää.

Euroopan kaikkien aikojen lämpöennätys, 48.8 astetta, mitattiin juuri Sisilian itärannikolla Siracusassa elokuussa.

Muualla Italiassa Lucifer-korkeapaine nosti lämpötilan monin paikoin lähes neljäänkymmeneen asteeseen. Tuhoisat maastopalot riehuivat Italian lisäksi esimerkiksi Algeriassa ja Kreikassa.

Ilmasto on todellakin kehittymässä osassa Sisiliaa trooppiseksi eli kosteaksi ja kuumaksi, vahvistaa Vittorio Farina, Palermon yliopiston maa- ja metsätaloustieteen professori. Näin ei ole kuitenkaan koko saarella: sisämaan alueet puolestaan kärsivät kuivuudesta.

– Eroa on myös kuukausien välillä. Joinain kuukausina on tropiikkia vastaava sää, joskus taas ollaan lähempänä perinteistä eteläitalialaista ilmastoa, sanoo Farina.

Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.

Sisilialaisille ilmastoennusteet eivät tunnu uutisilta. Rannikkoalueiden eroosiosta ja biodiversiteettikadosta merellä (siirryt toiseen palveluun) ja maalla on puhuttu pitkään.

Myös saaren viljelijät ovat totutelleet muutoksiin vuosikymmeniä, sanoo Farina.

– Jos ilmastonmuutosta katsotaan trooppisten hedelmien kasvattamisen näkökulmasta, se on enimmäkseen positiivinen asia, mahdollistaja.

Toki Farina tietää, ettei ilmastonmuutoksesta parane yleisesti ottaen puhua myönteisenä asiana. Eikä se ole sitä yleisesti ottaen myöskään viljelijöille.

Ilmastoraportit povaavat vaikeuksia esimerkiksi juuri maataloudelle, josta alueen talous on riippuvainen. Ilmastonmuutos lämmittää kansainvälisen ilmastopaneelin mukaan Välimeren aluetta 20 prosenttia muuta maailmaa nopeammin.

Sään arvaamattomuus ja ääri-ilmiöt voimakkaista kuurosateista ja äärimmäiseen kuumuuteen ovat uhka viljelylle, varoitellaan.

Farina on samaa mieltä.

– Jos emme ole hyvin varautuneita emmekä osaa suojata kasvejamme oikein, ilmastosta tulee vihollisemme, hän sanoo.

Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.

Maruzza Cupane kuuli jo opiskeluaikoinaan, että Sisilian saarella alkoi olla otolliset olosuhteet trooppisten hedelmien viljelylle.

Maa- ja metsätaloustieteen opinnot Palermon yliopistossa etenivät väitöskirjaan asti. Cupanen aiheena oli trooppiset hedelmät.

– Ymmärsin, että trooppisten hedelmien viljelystä voisi luoda pitkällä tähtäimellä kannattavan bisneksen.

Seitsemän vuotta sitten hän päätti tehdä ison investoinnin. Nyt hän kävelee kumisaappaissa tuuhealehtisten avocadopuiden lomassa ja katselee tuotoksiaan ylpeänä.

Perheen tilalla kasvaa vajaat kymmenen hehtaaria mango- ja avocadopuita. Ajatus on laajentaa tuotantoa ajan myötä.

Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.

Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.

Uusien kasvien viljely ei ole lisääntynyt Sisiliassa vain ilmastonmuutoksen takia. Siihen kannustaa myös trooppisten hedelmien kasvava menekki.

Terveellisyystrendi on nostanut erityisesti avokadon kysyntää länsimaissa. Se on niin suosittu, että jotkut puhuvat hedelmästä "vihreänä kultana" (siirryt toiseen palveluun).

Suomessa avokadoa on päätynyt viime vuosina lautasille muun muassa hittiresepti avokadopastan takia.

Italiassa tilastokeskus ISTAT nosti avokadon vuonna 2018 (siirryt toiseen palveluun) kansalliseen hyödykekoriin eli suosittujen elintarvikkeiden listalle. Jopa tarkoista ruokaperinteistään tunnetun maan keittiömestarit ovat ottaneet käyttöön trooppisen hedelmän.

Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.

Avokadoja tuodaan Eurooppaan Latinalaisesta Amerikasta ja Etelä-Afrikasta sekä enenevästi Etelä-Euroopan maista. Sisilian lisäksi Espanjassa ja Portugalissa viljelijät ovat alkaneet tuottaa trooppisia hedelmiä.

Myös Cupanen mango- ja avocadopuiden sadosta suuri osa menee eurooppalaiseen jälleenmyyntiin.

Menekin myötä keskusteluun ovat nousseet tuotannon ympäristövaikutukset sekä eettisyys.

Vuosikymmeniä viljellyt Cupane tietää hyvin, että maanviljelystä kertyy päästöjä. Hän kertoo tekevänsä parhaansa, ettei itse olisi ainakaan pahentamassa ongelmaa.

Hän esimerkiksi viljelee luonnonmukaisesti ilman kasvimyrkkyjä ja etsii jatkuvasti uusia keinoja hyödyntää tehokkaammin sadevettä kasvien kastelussa.

Janoisen avocadopuun kastelun on myös todettu aiheuttavan vesipulaa viljelymaissa. Meksikossa avokadobisnekseen ovat sekaantuneet lisäksi huumekartellit (siirryt toiseen palveluun), ja tuotannosta on seurannut pahenevaa metsien hakkaamista.

Esimerkiksi K-ryhmä päätti vesijalanjälkeen liittyvistä syistä lopettaa avocadojen tuomisen Suomeen Chilestä jo vuonna 2018.

Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.

Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.

Professori Farina vahvistaa, että avocado todellakin vaatii sitruspuita enemmän kastelua.

– Hedelmää voi kasvattaa menestyksekkäästi Sisiliassakin vain rannikkoalueilla. Ne eivät kärsi esimerkiksi sisämaan tapaan pahasti kuivuudesta.

Farinan mukaan kastelua voi kuitenkin tehostaa teknologian ja uusien käytäntöjen avulla. Avokadopuita voidaan monitoroida ja vettä annetaan vain silloin, kun kasvi todella tarvitsee sitä, hän kertoo.

– Vedentarve on asia, johon viljelijän on kiinnitettävä huomiota. En näe, että tässä olisi kyse mistään valtavan haitallisesta viljelystä.

Professoria ovat hiljattain mietityttäneet myös muut kestävyyskysymykset. Hänestä Euroopan oma ruuantuotanto näyttäytyy entistä tärkeämpänä nyt, kun Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa ja sen seuraukset pakottavat miettimään uusia tapoja tuottaa ruokaa.

Esimerkiksi riippuvuutta mantereen ulkopuolisesta tuotannosta on mahdoton ratkaista käden käänteessä, hän sanoo.

– Mutta meille tuntemattomampien viljelykasvien ja ruoka-aineiden hyödyntäminen uudella tavalla tulee jatkossa olemaan entistä tärkeämpää.

Myös Maruzza Cupane on pohtinut ruuantuotannon kestävyyttä.

Täytyykö vaikkapa Suomessa olla kaupoissa ympäri vuoden tarjolla avokadoja, jos ne eivät edes alun perin ole kuuluneet pohjoiseen ruokavalioon? Asiasta voi olla montaa mieltä.

– Mutta elämme maailmassa, jossa hyödykkeet liikkuvat ja avokadoja on saatava myös Suomeen. Ehkäpä on maapallon kannalta parempi, että ne tulevat toiselta puolelta Eurooppaa kuin toiselta puolelta maailmaa.

Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.

Olisitko itse valmis ostamaan vain Euroopassa kasvatettuja avokadoja ja muita trooppisia hedelmiä, vaikka ne olisivat kalliimpia kuin kauempana tuotetut? Voit keskustella aiheesta maanantaihin 18. huhtikuuta kello 23 asti.'

Juttua korjattu 17.4.2022 kello 11:45. Siracusa sijaitsee Sisilian itärannikolla, ei länsirannikolla, kuten jutussa aiemmin luki.

Lue myös: