Hyppää sisältöön

Isännöitsijä laski maa- ja kaukolämpötalojen energiakulut: kerrostaloasukas voi säästää jopa kymmeniä euroja kuukaudessa

Entistä useampi kaukolämpöä käyttävä kerros- ja rivitalo harkitsee vaihtamista maalämpöön. Mikkeliläisen isännöitsijän vertailu kahdessa samankokoisessa ja -ikäisessa kerrostalossa kertoo, että maalämpö säästää ison kasan euroja.

Vuonna 2009 rakennetussa maalämpötalossa lämmityskulut ovat 0,44 euroa asuinneliötä kohti, kaukolämpötalossa 1,09 euroa. Esimerkin hintatiedot ovat kahdesta mikkeliläisestä taloyhtiöstä vuodelta 2021. Lähteenä Mikkelin Kiinteistöpysäkki, isännöitsijä Juhani Kortelainen. Kuva: Miia Anttila / Yle

Mikkeliin rakennettiin vuonna 2009 kaksi kutakuinkin samankokoista kerrostaloa. Toinen valitsi lämmitystavakseen perinteisen kaukolämmön. Toinen päätyi maalämpöön. Molemmissa toimi isännöitsijänä Juhani Kortelainen.

– Tämä oli käsittääkseni Suomen ensimmäinen kerrostalo, joka rakennettiin puhtaasti maalämmön tekniikalle. Ainakin Mikkelin ja Etelä-Savon piirissä tämä oli ensimmäinen, Juhani Kortelainen sanoo.

Isännöitsijä myöntää, että lämmitystavan valinnan yhteydessä oli perhosia vatsassa, sillä vertailutietoa tai kokemuksia ei ollut.

– Oli vähän pelkoa, että laitteet eivät kestä tai niissä tulee vuosien kuluessa ongelmia, mutta hyvin on mennyt. Pieniä pumppu- ja laitekorjauksia on tehtyä aivan kuten kaukolämpötalossakin.

Molemmissa taloyhtiöissä on 22 asuntoa ja reilut 1300 neliötä. Kaukolämpötalossa on neliöitä 1398 ja maalämpötalossa 1348.

Isännöitsijä Juhani Kortelainen ensimmäisen puhtaasti maalämmön tekniikalle rakennetun kerrostalon teknisessä tilassa. Kuva: Niko Mannonen / Yle

Lämmityskuluissa ero yli 10 000 euroa

Vuonna 2021 maalämpötalon energiakulut olivat 11 032 euroa. Siitä kului lämmitykseen 7 190 euroa ja yleissähköön 3 842 euroa.

Kaukolämpötalossa lämmitys imaisi 18 300 euroa ja yleissähkö 4 557 neliötä.

Energiakustannuksissa samankokoisissa ja -ikäisissä taloissa ero oli lähes 12 000 euroa.

– Maalämpötalo on säästänyt kymmenessä vuodessa yli sata tuhatta euroa, Kortelainen muistuttaa.

Asuinneliötä kohti lämmityskustannukset maalämmöllä ovat 0,44 euroa kuukaudessa, kaukolämmöllä 1,09 euroa.

– Sadassa neliössä ero on 65 euroa, 50 neliössä puolet siitä.

Lämmitysenergiaa edullisimmassa kului viime vuonna 57,12 megawattituntia, kalliimmassa 187 megawattituntia.

Maalämpöön vaihtamista harkitsee tällä hetkellä moni kaukolämmössä oleva taloyhtiö. Joukossa on sekä kerrostaloja että rivitaloja.

– Buumista varmaan voidaan puhua, alan yritykset ovat kiireisiä. Itselläni alkaa remontti 70-luvulla rakennetussa yhtiössä ja laskelma osoitti, että maalämmön kautta kustannukset tulevat merkittävästä pienenemään, Kortelainen kertoo.

Energiayhtiö tarjoaa hybridimallia

Asiakaskunnan siirtyminen maalämpöön on huomattu myös mikkeliläisessä kaukolämpöä tuottavassa Etelä-Savon Energiassa. Yhtiö valmistelee parhaillaan uutta tuotetta, jonka avulla kaukolämpöasiakkkaat pysyisivät verkossa.

– Tarjoamme sellaista hybridimallia, että taloyhtiö ostaisi edelleen esimerkiksi kylmänä vuodenaikana tueksi myös kaukolämpöä. Tällöin investointitarve maalämpöön jäisi pienemmäksi, toimitusjohtaja Erkki Karppanen kertoo.

Karppasen mukaan tällöin säästyisi euroja myös kaukolämpöputkien purkamisesta ja mahdollisesta sähköliittymän suurentamisesta.

Karppasen mukaan kaukolämmöstä maalämpöön siirtymisen taustalla on valtakunnallinen ilmiö, joka on saanut vauhtia kaukolämmön reiluista hinnankorotuksista. ESE nosti kaukolämmön hintaa vuoden alussa yhdeksällä prosentilla, mutta paljon korkeampiakin korotuksia on eri puolella Suomea.

– Vielä se ei näy meidän myynnissämme suuresti, mutta pitkällä aikavälillä meidän pitää ottaa vakavasti jokainen tapaus, jossa asiakas harkitsee kaukolämmöstä luopumista.

Karppanen uskoo, että kaukolämpö pitää pintansa jatkossa. Mikkeliin suunnitellaan parhaillaan vedyn ja metaanin tuotantolaitosta, jonka hukkalämpöä on tarkoitus käyttää kaukolämpönä.

– Pitkässä juoksussa ei voi mitenkään olla niin, että keskitetysti tuotettu ja jaeltu lämpö olisi kalliimpaa kuin yksittäisesti tuotettu lämpö.

Kuvassa maalämpötalon ja kaukolämpötalon energiakustannukset. Molemmissa vuonna 2009 rakennetussa talossa on 22 asuntoa. Tiedot ovat vuodelta 2021 kahdesta mikkeliläisestä kerrostalosta. Kuva: Miia Anttila/ Yle

Hintavakaus maalämmön suurin etu

Myös mikkeliläinen energia-asiantuntija, diplomi-insinööri Mikko Nurhonen ymmärtää hyvin taloyhtiöiden siirtymisen maalämpöön.

– Maalämpö on erittäin hintavakaa muoto pitkälle tulevaisuuteen. Energian hinnan nousu koskettaa vain neljänneksen osuudella maalämmön käyttäjää, Nurhonen muistuttaa.

Maalämpökään ei sovellu kaikkialle. Mikkelissä on keskustan liepeillä pohjavesialuetta, johon ei maalämpökaivoja saa porata. Myös keskusta-alueella on muun muassa maanaluspysäköintiä, mikä estää kaivojen poraamisen.

– Sielläkin pohditaan nykyisin esimerkiksi ilmavesilämpöpumppua, jolla lämmityslaskua voi hyvin keventää, Nurhonen muistuttaa.

Voit keskustella aiheesta 10.2. klo 23.00 saakka.