Hyppää sisältöön

Mikä on hyvä ensimmäinen vieras kieli lapselle? Opettaja kertoo seitsemän vinkkiä eskarilaisten vanhemmille

Vieraan kielen opiskelu koulussa alkaa nykyisin jo ensimmäisellä luokalla. Monissa perheissä pohditaan parhaillaan koululaisten kielivalintoja. Asiantuntija kannustaa kuuntelemaan lapsen mielipidettä valinnassa.

Englanti pitää edelleen pintansa A1-kielissä, vaikka esimerkiksi Tampereella kolmannes valitseekin jonkun muun ensimmäiseksi kieleksi. Kuva: Emilia Korpela / Yle

Eskarilaisia alkaa jo keväällä poltella koulun aloittaminen syksyllä. Vanhemmille eteen tulee myös lomake, johon pitää valita, mitä kieltä lapsi ensimmäisellä luokalla alkaa opiskella. Mitä päätöksessä kannattaa ottaa huomioon?

Kysyimme neuvoa Tampereen kieltenopetuksen kehittäjäopettajalta Leena Pullilta.

1. Kuuntele lasta

– Sanoisin äitinä, että lasta kannattaa kuunnella asiassa. Jos vanhemmat valitsevat lapselle kielen, josta hän ei välitä, ei opiskelukaan välttämättä suju kauhean hyvin. Jos taas lapsi haluaa opiskella vaikkapa espanjaa, kannattaa valita se, sanoo Leena Pulli.

2. Jotain muuta kuin englantia

Pulli kannustaa valitsemaan mahdollisuuksien mukaan aloituskieleksi eli A1-kieleksi jonkun muun kuin englannin, sillä englannin opiskelun voi aloittaa myös myöhemmin. Esimerkiksi Tampereella englannin opinnot voi aloittaa myös kolmannella luokalla, jos niitä ei aloita heti ensimmäisellä luokalla.

Englanti on Suomessa edelleen ylivoimaisesti suosituin ensimmäinen A-kieli. Vaihtoehtoja kuitenkin löytyy, esimerkiksi Tampereella valinnan voi tehdä englannin, espanjan, kiinan, ranskan, ruotsin, saksan tai venäjän välillä. Yli 30 prosenttia tamperelaisvanhemmista valitsee kieleksi muun kuin englannin.

3. Oppimisvaikeuksien kanssa painivalle sittenkin englanti

– Englanti kannattaa ehkä valita A1-kieleksi siinä tapauksessa, että lapsella on oppimiseen liittyviä vaikeuksia. Silloin en välttämättä suosittelisi hankalampaa kieltä ensimmäiseksi, Pulli huomauttaa.

Monessa koulussa oppilaat voivat valita A1-kielen lisäksi myös valinnaisen kielen alakoulun aikana. Ruotsi taas tulee vastaan viimeistään kuudennella luokalla, jos sitä ei ole valinnut A-kieleksi.

4. Sinun ei tarvitse osata, vaan tsempata

Valittavan kielen ei tarvitse olla Pullin mielestä vanhemmalle itselleen tuttu. Opiskelussa voi auttaa muutenkin kuin osaamalla itse, muistuttaa Pulli.

– Vanhemman ei tarvitse osata lapsen opiskelemaa kieltä. Koulu on opiskelua varten ja vanhempi voi tsempata, vaikkei kieltä osaisikaan.

5. Kysy neuvoa

– Me kieltenopettajat kierrämme esikouluryhmiä, ja silloin voi tulla kysymään valinnoista. Tai sitten kannattaa keskustella oman eskariopettajan kanssa, joka kyllä tietää hyvin, mikä on lapsen taito ja kyky ottaa vastaan kieltä. Lapset ovat yleensä kielistä innostuneita.

6. Lapsi on altis oppimaan

Lapsen kielellinen herkkyysikä puoltaa myös varhaista kielenoppimista. Siksi esimerkiksi Tampereen päiväkodeissa on opiskelijoiden vetämiä kielisuihkuja. Esikoulussa pidetään puolestaan kielikylpytunteja.

– Vastasyntyneestä puolivuotiaaksi lapsen kielimuisti syntyy, jos hänelle esimerkiksi luetaan vieraalla kielellä.

Ensimmäinen kielellinen herkkyysikä jatkuu viisivuotiaaksi, josta alkaen toinen herkkyysikä jatkuu noin 12-vuotiaaksi.

– Tämän takia kielenopetus on aikaistettu alkamaan ensimmäisellä luokalla. Näin saadaan intoa opiskella, ja lapselle jää enemmän aikaa sulatella ja opiskella kieltä. 12 ikävuoden jälkeen ei enää puhuta herkkyysiästä, vaan yläluokille tultaessa omalla innolla ja motivaatiolla on opiskelussa isompi rooli.

7. Yksi kieli ei poista toista

Leena Pulli vertaa lapsia sieniin – he imevät todella paljon tietoa.

– On myös sanottu, että yhden kielen oppiminen ei ole pois toisen kielen oppimiselta vaan se kasvattaa aivokapasiteettia. Lapselle syntyy muistijälkeä.

Lue lisää:

Mitä ajatuksia juttu herättää? Voit kommentoida perjantaihin kello 23 asti.

Oikaisu 10.2. kello 8.46: Jutussa mainittiin virheellisesti, että koululaisille tulisi toinen kieli kolmannella luokalla. Korjattu, että oppilas voi valita alakoulun aikana myös vapaaehtoisen vieraan kielen. Tarkennettu myös kohtaa, jossa puhutaan englannin opiskelusta. Jutusta saattoi saada käsityksen, että englannin opiskelu on pakollista.

.
.