Hyppää sisältöön

Hautausmaita hoidetaan pitkälti valtion rahalla, ja sen riittävyys vaihtelee – Karstulassa kiivastuttiin, kun hautausmaalta loppui auraus

Seurakunnat saavat valtiolta rahaa muun muassa hautausmaiden ylläpitoon. Jakoperusteet eivät huomioi sitä, kuinka erilaisia seurakunnat ovat.

Karstulan hautausmaalla pidetään seurakuntaliitoksen jälkeen avoinna vain pääväylät. Kuva: Jussi Lindroos / Yle

Karstulan seurakunta yhdistyi vuodenvaihteessa Saarijärven seurakuntaan. Liitos näkyi pikaisimmin siinä, ettei Karstulan hautausmaalla aurattu enää kuin välttämättömäksi katsotut pääkäytävät.

Se sydämistytti osan karstulaisista, ja sydämistyminen näkyi muun muassa pitäjän asioihin keskittyneessä Facebook-ryhmässä (siirryt toiseen palveluun).

Todellisuudessa Karstulassa on aiemmin saatu nauttia poikkeuksellisen hyvästä palvelusta, sillä Saarijärven seurakunnan muilla hautausmailla sivukäytävät on jätetty auraamatta.

Hautakortteleiden sisällä pienemmillä kulkuväylillä on yleisesti hautausmailla tehtävä lumityöt itse tai kahlattava ja näin on ollut Karstulassakin.

– Jos me ryhtyisimme auraamaan kaikki sivukäytävätkin, se lisäisi kustannuksia merkittävästi. Lisäksi jos näitä sivukäytäviä aurattaisiin, lumi päätyisi haudoille ja saattaisi vahingoittaa hautakiviä. Se lumi pitäisi kuljettaa poiskin, sanoo Saarijärven seurakunnan kirkkoherra Jarmo Autonen.

Jussi Lindroos tapasi Karstulan hautausmaalla Saarijärven kirkkoherran Jarmo Autosen. Autonen avaa haastattelussa syitä kuntalaisia kuohuttaneeseen aurausasiaan.

Hautausmaat hoidetaan valtion rahalla

Hautaustoimeen ja hautausmaiden ylläpitoon ei tulisi käyttää kirkollisveron tuottoa, sillä kirkon on osoitettava hautapaikka myös niille, jotka eivät veroa maksa.

Hautausasiat kirkon onkin hoidettava maksutuloilla ja valtion rahoituksella, ja valtion rahoituksella on myös muun muassa pidettävä kunnossa kulttuurihistoriallisesti arvokkaat rakennukset.

Saarijärven seurakunta ja siihen yhdistyneet Karstulan ja Kyyjärven seurakunnat saivat viime vuonna valtion rahaa yhteensä runsaat 330 000 euroa. Samaa luokkaa olevan summan sai muun muassa Pirkkala.

Yhdistyneessä Saarijärven seurakunnassa on kuitenkin yhdeksän hautausmaata ja Pirkkalassa yksi.

– Saarijärven seurakunnan päättäjien strateginen linjaus on, että hautausmaat pidetään kohtalaisella tasolla. Rahaa käytetään johonkin muuhun, siksikin, että meillä on niin valtavat kiinteistömenot, Autonen sanoo.

Hautakivet Karstulan hautausmaalla ovat nekin lähes hautautuneet. Kuva: Jussi Lindroos / Yle

Rahat väkimäärän perusteella

Viime vuonna seurakunnat saivat valtion rahoitusta (siirryt toiseen palveluun) (kirkkohallitus) pitkälle yli sata miljoonaa euroa. Rahan jakautuminen seurakunnille taas perustuu seurakunnan kuntien väkilukuun.

Jakomekanismi ei ota huomioon seurakuntien erilaisuutta esimerkiksi väestön ikärakenteen tai hautausmaiden määrien kannalta, eikä se myöskään huomioi kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden rakennusten kustannuksia.

– Jos niitä ryhdyttäisiin huomioimaan, jakomekanismi muodostuisi väistämättä erittäin monimutkaiseksi, sanoo kirkkohallituksen maankäyttöpäällikkö Harri Palo.

Karstulassakin rahaa menee myös muuhun kuin suoraan hautausmaan hoitoon.

– Huoltorakennus korjataan lähtulevaisuudessa. Lisäksi on muun muassa jäsenrekisterit ja hautakirjanpidot, niihinkin pitää rahan riittää. Jos me laitamme kirkollisverorahoja auraamiseen, se on muusta toiminnasta pois, sanoo Jarmo Autonen.

Voit keskustella aiheesta tässä tiistaihin 15.2. kello 23 saakka.

Juttua muokattu 23.2. klo 16:24: Täsmennetty aurattujen pääkäytävien sekä hautakortteleiden sisällä kulkevien pienempien väylien kuvausta.

.
.