Hyppää sisältöön

Paperiliiton Vanhala: UPM:llä menee 200 vuotta kuolettaa lakon vaikutukset, muissa yhtiöissä osakkeenomistajat puuttuisivat "järjettömyyteen"

Ammattiliiton mukaan UPM haluaa pidentää paperitehtaiden työaikaa sadalla tunnilla ilman lisäpalkkaa. UPM:n tehtaat pysäyttäneeseen kiistaan etsitään ratkaisua valtakunnansovittelijan johdolla.  

Paperiliiton puheenjohtaja Petri Vanhala väittää, että UPM:n kovaa linjaa selittää omistuksen pirstoutuneisuus. Vanhalan mukaan UPM:n hallituksesta ei löydy vastustajaa Björn Wahlroosille. Kuva: Timo Turpeinen / Yle

Metsäyhtiö UPM tahkosi viime vuonna erinomaista tulosta, mutta haluaa nyt käytännössä leikata työntekijöidensä palkkoja.

Paperiliiton puheenjohtaja Petri Vanhala sanoo, että UPM tavoittelee tehtaiden työaikaan erittäin merkittäviä vuosittaisia lisäyksiä.

Suurin vaatimus koskee paperitehtaita, joiden työaikaan yhtiö ajaa Vanhalan mukaan sadan tunnin vuotuista lisäystä. Lisäaika tehtäisiin Vanhalan mukaan ilman lisäpalkkaa, ”talkootyönä”.

Vanhala arvostelee UPM:ää ideologisesta ajattelusta. Hän korostaa, että UPM teki viime vuonna vahvaa tulosta. UPM:n vertailukelpoinen liikevoitto pomppasi runsaasta 900 miljoonasta eurosta 1,5 miljardiin euroon.

– Nythän ei ole kyse mistään toimialasta, joka tekisi hirveän huonoa tulosta, tai yhtiöstä, joka tekisi huonoa tulosta. On absurdia keskustelua, että alalle pitäisi tehdä tällaisia heikennyksiä.

Myös UPM on puhunut julkisuudessa saman suuntaisista työajan pidennyksistä.

Sidosryhmäjohtaja Pirkko Harrela UPM:stä tviittasi tällä viikolla (siirryt toiseen palveluun), että työaikaesitys on 36,5 tuntia viikossa. Se tarkoittaisi paperitehtaissa kahden tunnin pidennystä nykyiseen työaikaan. Vuosiansiot pysyisivät entisellään.

UPM:n toimitusjohtaja Jussi Pesonen myönsi MTV:llä (siirryt toiseen palveluun), että käytännössä kyse on palkkojen leikkaamisesta.

Vaikka UPM teki muuten erinomaisen tuloksen viime vuonna, liiketoiminnoista painopaperien yksikkö oli tappiollinen.

Pesonen on puhunut vuosia siitä, että metsäteollisuudessa pitäisi tehdä pidempiä työpäiviä Suomen kilpailukyvyn parantamiseksi. Viime vuosikymmenellä Pesonen väläytti työajan pidentämistä tunnilla päivässä.

Perustelu on ollut, että työtunteja tehdään vuodessa Suomessa vähemmän kuin esimerkiksi Saksassa ja Pohjois-Amerikassa.

Jämsänkosken tehdas on Paperiliiton mukaan yksi niistä, joihin UPM haluaisi sata tuntia lisää työaikaa vuodessa. Kuva: Petri Aaltonen / Yle

UPM:n Hollmén kiittelee neuvottelujen alkamista

Vanhala sanoo, että UPM haluaisi myös heikentää luottamusmiesten asemaa ja päästä eroon aiemmista rajoituksista ulkopuolisen työvoiman käytölle.

– Kaikki mitä ollaan rakennettu, on esityksissä revitty pois. Korostan, että nämä ovat UPM:n esityksiä. Emme tule tuollaisia kuittamaan, Vanhala torjuu.

UPM:n työmarkkinajohtaja Jyrki Hollmén ei halua kommentoida Ylelle yhtiön tavoitteita tai vaatimusta työajan lisäämisestä. Hän sanoo, että kysymykset ratkotaan neuvotteluissa.

Neuvottelut UPM:n työehdoista ovat olleet jumissa, koska UPM on vaatinut liiketoimintokohtaisia neuvotteluja, kun taas Paperiliitto on pitänyt kiinni siitä, että koko yhtiölle tehdään yksi sopimus.

Jumi laukesi kuun vaihteessa, kun Paperiliito suostui UPM:n vaatimiin liiketoimintakohtaisiin neuvotteluihin. UPM:n mukaan liiketoiminnot poikkeavat niin paljon toisistaan, ettei yksi yhteinen sopimus käy.

– Pidän Paperiliiton päätöstä viimein avata liiketoimintakohtaiset neuvottelut vastuullisena. Liiketoimintakohtaisten sopimusten tekeminen mahdollistaa työriidan ratkaisemisen. Tämä on Paperiliitolta tärkeä päätös, Hollmén kuittasi sähköpostitse Ylelle.

Kiistaan etsitään ratkaisua valtakunnansovittelijan johdolla

Liiketoiminta-alueiden riitoihin etsii nyt ratkaisua valtakunnansovittelija Vuokko Piekkala. Osapuolten seuraava tapaaminen on maanantaina.

Vanhala laskee, että työtaistelu on maksanut UPM:lle tähän mennessä 150 miljoonaa euroa. Hän ihmettelee, kuinka paljon UPM on valmis investoimaan työehtosopimukseen.

– He haluavat leikata palkkaa ja lisätä työaikaa. Menee 200 vuotta, kunnes ne tuottavat tämän investoinnin takaisin, enkä edes liioittele, Vanhala pamauttaa.

Hollmén sanoo, että yhtiö ei kommentoi lakon vaikutuksia.

Työtaistelu käy myös Paperiliiton kukkarolle. Lakkoavustuksiin menee 200 000 euroa päivässä.

Vanhala: UPM ajaa heikennyksiä myös sellutehtaisiin

Vanhala tulkitsee, että UPM:n vaatimien liiketoimintakohtaisten neuvottelujen taustalla ei ole vain paperitehtaiden tilanne.

Paperin kysyntä on hiipunut maailmanlaajuisesti yli kymmenen vuotta ja digitalisaatio pudottaa menekkiä jatkossakin.

UPM:lle kysymys on muita suuria metsäyhtiöitä merkittävämpi, sillä se saa painopaperista ainoana merkittävästi kassavirtaa. Liikevaihdosta kolmasosa tuli painopapereista.

Vanhala sanoo, että UPM ajaa paperitehtaiden lisäksi heikennyksiä myös sellutehtaisiin. Metsäjätit tahkoavat sellulla kovaa tulosta.

UPM:llä on Suomessa 6 800 työntekijää. Näistä paperipuolella on 1 900 työpaikkaa.

Ay-liike moittii Jussi Pesosta ja Björn Wahlroosia

Vanhalan mukaan Pesonen pääsee ajamaan vuosia puhumaansa työajan lisäystä, kun muut metsäyhtiöt eivät ole enää rajoitteena. Metsäteollisuuden etujärjestö ilmoitti toissasyksynä lopettavansa työehtosopimusten tekemisen, ja metsäyhtiöt ovat käyneet työehtoneuvottelunsa yrityskohtaisesti.

Vanhala siteeraa STTK:n puheenjohtaja Antti Palolaa, jonka mukaan (siirryt toiseen palveluun)kaksi työuransa loppusuoraa taivaltavaa ”satraappia” eli Jussi Pesonen ja Björn Wahlroos ovat päättäneet käydä ”viimeisen ideologisen taistonsa ay-liikkeen nujertamiseksi”.

Vanhala uskoo, että vastaava ei olisi mahdollista kahdessa muussa suuressa metsäyhtiöissä, Stora Ensossa ja Metsä Groupissa. Hänen mukaansa niissä osakkeenomistajat, kuten Suomen valtio ja Wallenbergit ”puuttuisivat järjettömyyteen”.

UPM:n hallituksesta ei sen sijaan löydy Vanhalan mukaan vastustajaa sen puheenjohtajalle Björn Wahlroosille.

– UPM:n omistus on pirstoutuneena ympäri maailmaa. Ei ole osakkeenomistajaa, joka sanoisi, että nyt riittää. Tämä antaa toimitusjohtajalle ja hallituksen puheenjohtajalle ison mahdollisuuden tällaisen koukun tekemiseen, Vanhala sanoo.

Suomessa oltiin keskellä koronakriisiä, kun metsäteollisuuden etujärjestö päätti runsas vuosi sitten irtiotosta aiempaan sopimisen tapaan. Vanhala katsoo, että UPM teki virheen arvoidessaan kriisin vaikutusta talouteen. Sellun hinta on nyt korkealla, mikä nostaa lakon aiheuttamia menetyksiä.

– Ne (UPM) todennäköisesti arvioivat, että nyt on laskusuhdanne kovana ja kaikki mittarit punaisella. Ei sattunut askel lankulle UPM:n puolella.

Vanhala sanoo, että UPM oli vahva tekijä metsäteollisuuden hajoamisessa.

– Muut yhtiöt alkoivat kypsyä UPM:n tapaan. Kukaan ei halua jatkuvasti tapella, ja UPM on ollut se kovan linjan vetäjä.

Vanhala sanoo, että Pesosen ja Wahlroosin ideologisuus näkyy johtamistavassa. Hän myöntää, että Pesonen on saanut UPM:n hyvään kuntoon, mutta se on tehty paljolti kuluja karsimalla, ei niinkään myyntiä lisäämällä.

– Sitruunasta on puristettu mehua niin kauan kuin sitä tulee. Ja kun sitä ei enää tule, se heitetään se pois.

Voit keskustella aiheesta lauantaihin 12.2. klo 23:een asti.

Lue lisää:

.
.