Hyppää sisältöön

Valtioneuvoston kanslian päätös salata koronakoordinaatioryhmän asiakirjoja rikkoi lakia – hallinto-oikeus tyrmäsi molemmat VNK:n perustelut

STT valitti hallinto-oikeuteen VNK:n salauspäätöksestä. Oikeuden mukaan koordinaatioryhmä on viranomainen, jonka asiakirjat ovat lähtökohtaisesti julkisia.

Alivaltiosihteeri Timo Lankinen sanoo, ettei VNK aio valittaa hallinto-oikeuden ratkaisusta. Kuva: Silja Viitala / Yle

Valtioneuvoston kanslian päätös olla antamatta koronakoordinaatioryhmän asiakirjoja julkisuuteen keväällä 2020 rikkoi lakia, Helsingin hallinto-oikeus katsoo.

STT pyysi covid 19 -koordinaatioryhmän asiakirjoja keväällä 2020 julkisuuslain perustella. Julkisuuslain mukaan viranomaisten asiakirjat ovat lähtökohtaisesti julkisia, ellei niiden julkisuutta ole lailla erikseen rajoitettu.

Pääministeri Sanna Marinin (sd.) johtama Valtioneuvoston kanslia (VNK) päätti salata ryhmän asiakirjat lukuun ottamatta esityslistoja. STT valitti päätöksestä hallinto-oikeuteen, joka kumosi salauspäätöksen.

Koordinaatioryhmä kokoontuu edelleen noin kerran kuukaudessa. VNK:n alivaltiosihteerin Timo Lankisen mukaan VNK ei aio valittaa nyt saadusta hallinto-oikeuden ratkaisusta.

VNK:n mukaan eivät viranomaisen asiakirjoja

Koordinaatioryhmän oli kokouksissaan keväällä 2020 käsitellyt esimerkiksi THL:n arvioita koronastrategiasta, suojavarusteiden saatavuutta, testauskapasiteettia, lentokenttien tilannetta, länsirajan tilannetta ja Uudenmaan sulkemista.

STT päätyi pyytämään koronakoordinaatioryhmän asiakirjoja keväällä 2020, koska tietojen saanti viranomaisilta monissa uutisarvoisissa asioissa osoittautui likimain mahdottomaksi muuten kuin silloin, kun viranomaiset itse halusivat tiedottaa niistä.

– Päättelimme koronakoordinaatioryhmän olevan taho, jonka kautta useimpien uusien asioiden täytyi kulkea, ja teimme tietopyynnön sinne, koska tulokseton soittelu eri viranomaisille piti saada poikki, kertoo STT:n vastaava päätoimittaja Minna Holopainen.

Oikeus katsoi koordinaatioryhmän viranomaiseksi

VNK perusteli ryhmän asiakirjojen salaamista sillä, että ryhmää ei olisi asetettu julkisuuslaissa tarkoitetulla tavalla hoitamaan itsenäisesti tiettyä tehtävää ja siksi sen asiakirjat eivät olisi julkisuuslaissa tarkoitettuja viranomaisen asiakirjoja. VNK lisäsi, että vaikka ryhmä katsottaisiin julkisuuslaissa tarkoitetuksi itsenäiseksi viranomaiseksi, sen asiakirjat olisivat kuitenkin viranomaisen sisäisen työskentelyn asiakirjoja, joihin ei sovelleta julkisuuslakia.

Hallinto-oikeus torjui molemmat VNK:n perustelut. Oikeus katsoi, että vaikka ryhmällä ei ole itsenäistä päätösvaltaa ja lopulliset päätökset tehdään ministeriöissä ja VNK:ssa, se on julkisuuslain tarkoittamalla tavalla asetettu viranomaisen päätöksellä hoitamaan itsenäistä tehtävää, johon kuuluu myös asioiden valmistelu hallitukselle. Oikeuden mukaan ryhmä on viranomainen, johon sovelletaan julkisuuslakia.

Toisekseen hallinto-oikeuden piti ratkaista, olivatko asiakirjat viranomaisen sisäisen työskentelyn asiakirjoja. Oikeuden mukaan STT:n pyytämät asiakirjat liittyvät merkittävästi asioiden valmisteluun ministeriöissä ja valtioneuvostossa ja koskivat nimenomaan niitä koordinaatiotehtäviä, joiden hoitamiseksi ryhmä oli asetettu. Siksi niitä ei voitu pitää viranomaisen sisäisen työskentelyn asiakirjoina.

STT toi VNK:n salauslinjan julki jutussaan 23. toukokuuta 2020. Vielä samana päivänä Marin kehotti covid 19 -ryhmää luovuttamaan ne tiedot, jotka eivät ole salassa pidettäviä. Marinin kehotuksen jälkeen VNK toimitti STT:lle ryhmän kokousmuistioita liitteineen.

STT ei ole kuitenkaan saanut kaikkia koordinaatioryhmän käsittelemiä asiakirjoja eikä myöskään erittelyä siitä, mitä asiakirjoja jätettiin antamatta ja millä perusteilla. Sellainen olisi pitänyt antaa, jos ryhmän kautta kulkeneita asiakirjoja olisi käsitelty julkisuuslain tarkoittamina viranomaisen asiakirjoina, jollaisiksi ne on nyt todettu.

Aiheesta aiemmin:

.
.