Hyppää sisältöön

Euroopan vilja-aitta Ukraina ruokkii myös kuivuudesta kärsivää Pohjois-Afrikkaa – sota voisi nostaa jo entuudestaan korkeaa ruoan hintaa

Ukraina kuuluu maailman tärkeimpiin vehnänviejiin. Viljaa laivataan Mustanmeren satamien kautta. Selkkaus merialueella haittaisi kuljetuksia pahoin.

Vinnytsjan lähellä korjattiin kurkkuja pellolta viime heinäkuussa. Kuva: Maxym Marusenko / AOP

Ukraina on yksi maailman tärkeimmistä vehnänviejistä. Mikäli Ukrainassa syttyisi sota, se voisi nostaa ruoan ja viljan hintaa eri puolilla maailmaa, kertoo Luonnonvarakeskus Luken erikoistutkija Csaba Jansik. Lue tästä Jansikin vastaukset oleellisiin kysymyksiin.

Millainen Ukrainan asema on maailmankaupassa?

Ukraina on hyvin merkittävä maatalouden raaka-aineiden viejä.

– Maa on viidenneksi suurin vehnän ja kolmanneksi suurin maissin viejä maailmassa. Kohdemaita on muun muassa Lähi-idässä, Pohjois-Afrikassa ja Aasiassa, selvittää Jansik.

Esimerkiksi vakavaan poliittiseen ja taloudelliseen kriisiin ajautunut Libanon tuo Politico-lehden mukaan (siirryt toiseen palveluun) yli puolet vehnästään Ukrainasta. Libanonin asukkaiden ruokavaliosta yli kolmannes on maailman elintarvikejärjestön FAO:n mukaan viljatuotteita.

Millaisia vaikutuksia sota aiheuttaisi ?

Yksi keskeinen pelko on Mustanmeren logistiikkareittien vaikeutuminen ja tavaratoimitusten viivästyminen.

Sekä Venäjällä että Ukrainalla on Mustallamerellä vientisatamia, muistuttaa Jansik.

– Venäjä on maailman suurin vehnänviejä ja markkinat osin samoilla alueilla. Jos toimitukset vaikeutuvat tuonnin kohdemaissa, on paineita ostaa viljaa EU:lta ja Yhdysvalloilta.

Miten sota Ukrainassa vaikuttaisi maailmanmarkkinoihin?

Ruoan hinta nousisi entisestään. Se on haastavaa erityisesti kehittyville maille.

Jansikin mukaan sota nostaisi ruoan hintaa. Tämä kurittaisi erityisesti Pohjois-Afrikkaa, jota on koetellut ennätyskuivuus.

– Myös tärkeillä tuotantoalueilla kuten Argentiinassa kärsitään kuivuudesta. Tarjonta laskee ja kysyntä nousee, Jansik sanoo.

Vehnän futuurihinnat ovat jo 2010 tasolla. Tuolloin Venäjän ja Ukrainan sadot jäivät vajaiksi. Ruoan hinta nousi ympäri maailmaa ennätystasolle.

Jansik muistuttaa, että esimerkiksi arabikevään tapahtumiin vuonna 2011 oli monta syytä, mutta yksi syy tilanteen kärjistymiseksi oli ruoan korkea hinta. Aiheesta kirjoittaa myös Foreign Policy -lehti (siirryt toiseen palveluun).

– Kehittyvissä maissa ruokaan kuluu enemmän rahaa kuin kehittyneissä maissa. Ruoan hinnan nousuun reagoidaan paljon herkemmin.

Hän muistuttaa, ettei arabikevään ja Ukrainan kriisin välille voi vetää yhtäläisyysmerkkejä.

Elämä sujuu sodan uhan alla suhteellisen normaalina Ukrainan pääkaupungissa Kiovassa. Kuva: Dominika Zarzycka / AOP

Millaiset ovat EU:n ja Ukrainan kauppasuhteet elintarvikeviennin osalta?

Ukrainasta tuodaan EU:hun raaka-aineita. Niitä käytetään myös rehuissa.

Ukraina vie enemmän maataloustuotteita EU:hun kuin mitä tuo.

Ukrainasta tuodaan EU:hun raaka-aineita, kuten rapsia, auringonkukkaa ja maissia ja jalostetuista tuotteista kasviöljyä ja öljykasvien puristeita. EU:sta viedään Ukrainaan jalostettuja elintarvikkeita.

– Ukrainasta tuodaan vuosittain EU:hun 5–7 miljardin arvosta maataloustuotteita ja elintarvikkeita. Sinne viedään huomattavasti vähemmän, noin 2–3 miljardin euron verran.

Erikoistutkija Jansik muistuttaa, että ukrainalaisia raaka-aineita kuten viljaa ja öljykasveja käytetään rehuissa.

– Kyse ei ole pelkästään hinnoista, vaan vaihtoehdoista, kuten soijasta. EU on jo pitkään pyrkinyt parantamaan öljykasvien omavaraisuutta.

Soijaa on tuotu Yhdysvalloista, Brasiliasta ja Argentiinasta, joissa tuotanto ei ole kaikin puolin EU:n ympäristöarvojen mukaista tai on geenimanipuloitua.

– Jos ei saada halpaa raaka-ainetta Ukrainasta, joudutaan etsimään muualta.

Jutussa on käytetty myös seuraavia lähteitä: Politico, Foreign Policy

Lue myös:

.
.