Hyppää sisältöön

Pekka Haavisto uskoo Ukrainan kriisissä vielä diplomatian voimaan, mutta sanoo, että pahimpaan täytyy silti varustautua

Yhdysvallat on arvioinut, että Venäjä hyökkäisi Ukrainaan huomenna keskiviikkona. Haaviston mukaan ilmassa on kuitenkin myös rohkaisevia diplomaattisia elementtejä, kuten Saksan liittokanslerin Moskovan-vierailu.

Haaviston mukaan viimepäivien keskustelut vahvistavat luottoa siihen, että diplomatian tie on vielä löydettävissä.
Haaviston mukaan viimepäivien keskustelut vahvistavat luottoa siihen, että diplomatian tie on vielä löydettävissä.

Ulkoministeri Pekka Haavisto (vihr.) uskoo, että Ukrainan kriisissä voidaan saavuttaa vielä diplomaattinen ratkaisu. Hän perustaa arvionsa eiliseen keskusteluun Venäjän presidentin Vladimir Putinin ja Venäjän ulkoministerin Sergei Lavrovin välillä.

– Kyllä siinä vähän tuli sellainen tunne, että heitä kiinnostavat ne tarjoukset, joita Yhdysvalloilta on laitettu pöytään. Niissä on myös Venäjän kannalta myönteisiä asioita, Haavisto sanoi Ylen aamussa tänään tiistaina.

Hän kuitenkin muistuttaa, että tällaisessa tilanteessa valmistelut menevät koko ajan kahta raidetta pitkin.

– Mietitään sotilaallista toimintamahdollisuutta ja samaan aikaan myös diplomaattisia keinoja.

Yhdysvallat on arvioinut, että Venäjän hyökkäys Ukrainaan alkaisi huomenna keskiviikkona. Haaviston mukaan eiliset keskustelut ja tämänpäiväinen Saksan liittokanslerin Olaf Scholzin vierailu Moskovaan ovat kuitenkin rauhan ja neuvottelun elementtejä.

– Toivottavasti tämä neuvottelutie vielä jatkuu. Totta kai pitää varustautua pahimpaan ja toivoa parasta.

"Suomi ei ole suuri aseiden viejä"

Haavisto arvioi, että Venäjän ja Valko-Venäjän yhteinen sotaharjoitus kriisiyttää rajaa entisestään. Valko-Venäjällä ja Ukrainalla on yhteistä rajaa, minkä vuoksi Venäjä saa joukkonsa lähemmäksi Ukrainan pääkaupunkia Kiovaa.

Suomi ei aio antaa aseapua Ukrainalle.

– Suomi ei ole muutenkaan mikään suuri aseiden viejä. Meillähän jokainen asehankinta käsitellään erikseen. Lähtökohtana on tähän saakka ollut, ettei viedä konfliktialueille aseita.

Haaviston mukaan Suomi on tukenut Ukrainaa rahallisesti vuodesta 2014. Nyt hallitus katsoo, millaista apua tässä tilanteessa voidaan antaa.

Haavisto torjuu arviot siitä, että Suomi ei Venäjän pelon takia haluaisi auttaa Ukrainaa aseellisesti.

– Varmasti jokainen maa auttaa resurssiensa mukaan. Kun katsoin eilen liittokansleri Scholzin lausuntoja Kiovassa, heillä oli samanlainen linja, että he keskittyvät nyt humanitaarisen avun antamiseen.

Lähes kaikki suomalaiset tavoitettu

Suomi on kehottanut kansalaisiaan lähtemään Ukrainasta.

– Perjantai-iltana kun mietimme tiedustelutietoja ja keskustelimme muiden Pohjoismaiden kanssa, totesimme, että nyt on se hetki, jolloin ihmiset voivat vielä päästä rauhassa kaupallisille lennoille tai ajaa autolla Puolan suuntaan.

Suomalaisia diplomaatteja perheineen on jo poistunut maasta. Lisäksi Suomi on tavoittanut lähes kaikki 120 matkustusilmoituksen tehnyttä kansalaistaan. Osa heistä on jo lähtenyt tai lähtemässä, osa jää maahan.

Mitä ajatuksia juttu herättää? Voit keskustella aiheesta 16.2. kello 23:een saakka.

Lue myös:

.
.