Hyppää sisältöön

Lue tästä, miksi Venäjä painostaa Ukrainaa, mitä uusi sota tarkoittaisi käytännössä ja olisiko siitä uhkaa Suomelle

Venäjä on tuonut lisää sotilaita Ukrainan rajalle, ja sodan uhka näyttää aiempaa suuremmalta. Vielä on epäselvää, onko Putinilla poliittista tahtoa täysimittaisiin sotatoimiin.

Ukrainan sotilaat harjoittelivat 8. helmikuuta Dnipropetrovskin lähellä tässä Ukrainan armeijan julkaisemassa kuvassa. Kuva: Ukrainan armeija

Venäjä on tuonut Ukrainan rajalle ainakin 130 000 sotilasta ja Yhdysvaltain tiedustelutietojen mukaan se olisi hyökkäämässä Ukrainaan jo tällä viikolla. Asiantuntijat arvioivat laajamittaisen sodan olevan yhä epätodennäköinen, vaikka sen riski on kasvanut.

Tässä jutussa kerromme, mitä Venäjä voi voittaa ja hävitä aloittamalla sodan, kuinka suuri sodan riski on, ja miten se voitaisiin vielä välttää.

1. Mihin Venäjä pyrkii painostamalla Ukrainaa?

Venäjä pyrkii säilyttämään otteensa Itä-Euroopasta pitämällä Ukrainan poliittisessa kontrollissaan.

Venäjä pelkää menettävänsä vaikutusvaltansa Itä-Euroopassa, sillä Ukraina on lisännyt yhteistyötään lännen ja Naton kanssa. Painostuksella Venäjän presidentti Vladimir Putin pyrkii osoittamaan Ukrainalle, Natolle ja Yhdysvalloille, että Ukraina kuuluu sen valtapiiriin. Jotta painostaminen olisi uskottavaa, hyökkäyksen mahdollisuuden täytyy olla todellinen.

2. Onko sodan uhka suurempi nyt kuin viikko sitten?

Sotilaallinen uhka näyttää suuremmalta kuin viikko sitten.

Venäjällä on paljon aiempaa enemmän sotilaita ja kalustoa Ukrainan rajalla, ja se esittelee niitä aggressiivisesti. Emme kuitenkaan tiedä, onko Venäjällä poliittista tahtoa täysimittaiseen sotaan.

– Tässä on myös itsensä toteuttavan profetian uhka. Kun alkaa tulla käsityksiä, että sodan uhka pahenee, se tarttuu. Tällä on sodan uhkaa lisäävä vaikutus, sanoo vanhempi tutkija Jussi Lassila Ulkopoliittisesta instituutista.

3. Mitä tarkoitetaan sodalla tässä tilanteessa? Ukrainassahan on sodittu jo vuosia.

Itä-Ukrainassa on sodittu vuodesta 2014 lähtien. Nyt on kyse sodan laajenemisesta.

Koko Ukrainan miehitykseen tähtäävä sota on epätodennäköinen, koska sellaiseen operaatioon liittyy liikaa riskejä. Venäjä voisi menettää taistelussa paljon omia sotilaita ja sodasta saattaisi tulla kansan silmissä epäsuosittu.

4. Mitä hävittävää Putinilla on, jos Venäjä aloittaa sodan?

Venäjä tulisi häviämään sotilaita ja rahaa.

– Ukraina ei ole kevyt vastustaja, vaikka Venäjä olisikin ylivoimainen, tulisi huomattavia mies- ja materiaalitappioita, sanoo Sotataidon laitoksen johtaja Petteri Kajanmaa Maanpuolustuskorkeakoulusta.

Sodasta koituisi myös kuluja, ja länsimaiden Venäjälle asettamat taloudelliset ja diplomaattiset rangaistukset eli pakotteet aiheuttaisivat menetyksiä.

Lisäksi sodan aloittamisesta tulisi arvovaltatappio.

Ukrainan armeijan sotilaat käyttivät Vladimir Putinin kuvaa ammustauluna Luhanskin alueella Itä-Ukrainassa tammikuussa. Kuva: Anatolii Stepanov / AFP

5. Miten Putin voisi vielä perääntyä?

Putin voi vetäytyä sodasta, jos Venäjä saa poliittisen voiton tavalla tai toisella.

Putin voi perääntyä, jos hän pystyy näyttämään, että voimankäytöllä on saavutettu jotain ja Venäjän kokema uhka on pienentynyt.

Putinin kannalta suurin voitto olisi, jos Ukraina ilmoittaisi, että se ei tällä hetkellä hae Naton jäsenyyttä. Tällaista ei ole kuultu, mutta Ukrainan Britannian suurlähettiläs aiheutti pienen kohun vastaamalla BBC:n haastattelussa, että Ukraina voisi “joustaa” Nato-hankkeessa sodan välttämiseksi. Myöhemmin hän kuitenkin sanoi (siirryt toiseen palveluun), että mahdolliset myönnytykset eivät liittyisi Nato-jäsenyyteen.

– Yhden voiton Venäjä on jo saavuttanut, kun se on osoittanut, että sillä on merkittävä sotilaallinen voima, jolla se voi horjuttaa tasapainoa Euroopassa, Kajanmaa sanoo.

6. Minne Venäjä on keskittänyt sotilaitaan?

Yli puolet Venäjän nopeasti käytettävästä sotavoimasta on keskitetty Ukrainan rajan tuntumaan.

Ukrainaa piirittää arviolta 130 000 venäläissotilasta ja Venäjän sotilastukikohdat Ukrainan rajalla ovat kasvaneet räjähdysmäisesti sitten Krimin miehityksen 2014.

Jos Venäjä päätyy hyökkäämään, todennäköisin kohde olisi Itä-Ukraina. Sieltä hyökkäys voisi kuitenkin jatkua myös Ukrainan länsiosiin.

7. Voivatko sotatoimet laajentua muualle Eurooppaan?

Jos varsinaisiin sotatoimiin ryhdyttäisiin, laajemman konfliktin riski olisi todellinen.

Sota loisi Euroopassa solidaarisuuden aallon etenkin Nato-maiden osalta. Osa on toimittanut jo aseapua. Yksikään maa ei kuitenkaan ole lähettänyt sotilaita Ukrainan tueksi.

Taloudelliset sekä diplomaattiset rajoitukset puolin ja toisin kiristäisivät Venäjän ja lännen välejä, ja Yhdysvalloilla olisi todennäköisesti halua puuttua konfliktiin. Tilanteen kriisiytyminen olisi mahdollista.

8. Miten Venäjän mahdollinen hyökkäys Ukrainaan vaikuttaisi Suomeen?

Venäjä lisäisi sotilaallista toimintaa Suomen lähellä.

Suomeen ei kohdistu tällä hetkellä sotilaallista uhkaa. Sodan laajeneminen lisäisi kuitenkin epävarmuutta merkittävästi. Suomen ja Venäjän välit viilenisivät, koska Suomi asettaisi yhdessä rintamassa EU:n kanssa Venäjälle pakotteita.

Venäjä lisäisi sotilaallista läsnäoloa Itämerellä ja testaisi valmiuttamme alueloukkauksilla merellä ja ilmassa. Vahingon vaara kasvaisi.

9. Miksi Yhdysvallat sanoi julkisesti, että Venäjä voisi hyökätä keskiviikkona?

Yhdysvallat haluaa viedä Venäjältä mahdollisuuden yllätyshyökkäykseen.

Kyse on informaatiosodasta. Tiedustelutiedon esittäminen on strategista peliä, jossa Yhdysvallat haluaa osoittaa, että Venäjä on sodan syypää.

Yhdysvaltojen julkistettua arvion keskiviikon hyökkäyksestä, Venäjä joutunee pohtimaan uudelleen hyökkäyksen hyödyt ja haitat.

– Mainilan laukaukset -tyyppinen lavastus pelataan pois tällä ulostulolla, uskoo Maanpuolustuskorkeakoulun Sotataidon laitoksen johtaja Petteri Kajanmaa.

Mainilan laukaukset oli Neuvostoliiton lavastama tulenavaus, joka johti Neuvostoliiton hyökkäykseen ja Suomen ja Neuvostoliiton välisen talvisodan syttymiseen.

10. Miten yritykset jännitteen laukaisemiseksi jatkuvat?

Tapaamiset jatkuvat tiistaina Moskovassa.

Saksan liittokansleri Olaf Scholz tapaa tiistaina Putinin Moskovassa. Eilen Scholz kävi Kiovassa, Ukrainassa.

Viikkoja jatkunut diplomaattinen sukkulointi ei ole johtanut ratkaisuun, mutta Venäjän hyökkäysuhan torjumiseksi toivotaan yhä ratkaisua keskustelemalla.

Juttua varten on haastateltu Maanpuolustuskorkeakoulun Sotataidon laitoksen johtajaa Petteri Kajanmaata ja vanhempaa tutkijaa Jussi Lassilaa Ulkopoliittisesta instituutista.

Voit keskustella aiheesta 16.2. kello 23:een asti.

.
.