Hyppää sisältöön

Analyysi: Mitä venäläinen luksusjahti ja Yhdysvaltain tietokoneiden tuhoaminen kertovat Putinin hyökkäyssuunnitelmista?

Tiedustelutiedot eivät vahvista Venäjän väitettä joukkojen vetäytymisestä, kirjoittaa Ylen ulkomaantoimittaja Mika Mäkeläinen.

Venäjän presidentti Vladimir Putin kuvattuna lehdistötilaisuudessa Moskovassa 7. helmikuuta. Kuva: Thibault Camus / EPA

Euroopan kohtalonkysymys on, haluaako Venäjän presidentti Vladimir Putin hyökätä Ukrainaan uudestaan, aiempaa raaemmin ja entistäkin syvemmälle.

Jotta ei unohtuisi, niin Venäjä on miehittänyt osaa Ukrainasta jo pian kahdeksan vuotta. Ensin se valtasi Krimin niemimaan helmikuussa 2014 ja sen jälkeen järjesti Itä-Ukrainaan sodan, jossa on kuollut yli 14 000 ihmistä (siirryt toiseen palveluun).

Krimin valtauksen yhteydessä Putin kielsi, että "pienet vihreät miehet" olisivat Venäjän sotilaita. Vasta kun Venäjä oli vakiinnuttanut valtansa, Putin tunnusti (siirryt toiseen palveluun) sotilaat omikseen.

Tällä kertaa Putin kiistää, että Ukrainan rajan tuntumaan kootut joukot olisivat hyökkäysaikeissa.

Venäjän ulkoministeri Sergei Lavrov myös sanoo yhä uskovansa diplomaattisen ratkaisun mahdollisuuteen.

Se kuulostaa äkkiseltään lupaavalta.

Venäläisiä panssarivaunuja Krimillä 15. helmikuuta. Kuva: Venäjän puolustusministeriö

Historia on kuitenkin opettanut, että Kremlin aikeita kannattaa tulkita tekojen eikä sanojen perusteella.

Mitä Venäjä siis nyt tekee Venäjän ja Ukrainan rajalla? Venäjä väittää yhtä ja tiedustelutiedot kertovat toista.

Venäjän puolustusministeriön mukaan osa joukoista olisi pian palaamassa sotaharjoituksista tukikohtiinsa. Krimillä kuvatuista videoista (siirryt toiseen palveluun) huolimatta riippumatonta vahvistusta väitteelle ei ole. Naton mukaan (siirryt toiseen palveluun) Venäjän vetäytymisestä ei ole näyttöä.

Julkisten satelliittikuvien perusteella Venäjä on päinvastoin sijoittamassa hyökkäykseen sopivia joukkojaan yhä uusille alueille rajan tuntumaan.

Britannian tiedustelutietojen mukaan (siirryt toiseen palveluun) Venäjä on myös tuomassa 14 pataljoonan taisteluosastoa eli yli 10 000 sotilasta lisää rajan lähelle, jossa on laskutavasta riippuen jo noin 130 000–150 000 sotilasta (siirryt toiseen palveluun).

Putinin käyttämäksi epäilty Graceful-huvijahti oli Blohm & Vossin telakalla Hampurissa syyskuussa 2021. Kuva: AOP

Putinin aikeita voi luodata myös sen perusteella, miten hän on itse varautunut sodan seurauksiin.

Ainakin yhdestä hulppeasta kulkupelistä on huolehdittu hyvin. Putinin käyttämäksi väitetty (siirryt toiseen palveluun) 82-metrinen loistojahti (siirryt toiseen palveluun) lähti saksalaiselta telakalta kesken korjausten viikko sitten ja ankkuroitui Venäjän vesille Kaliningradiin, jossa se on turvassa mahdollisilta pakotteilta.

Tämä kaikki ei tarkoita, että Venäjä välttämättä hyökkäisi Ukrainaan.

Sen sijaan Venäjän toimet tarkoittavat, että se voi nopeasti päättää hyökkäyksestä. Täysi valmius hyökkäykseen on Venäjälle myös poliittinen painostuskeino.

Venäjä siis pelaa pokeria korkeimmilla mahdollisilla panoksilla.

Ei ole pahitteeksi tarkistaa myös sitä, kuinka linjassa ovat Yhdysvaltain puheet ja teot. Kun Yhdysvallat varoittaa painavasti Venäjän välittömän hyökkäyksen uhasta, heijastavatko sen omat toimet uskoa omaan väitteeseen?

Julkisuuteen päässeiden tietojen perusteella vastaus on kyllä.

Yhdysvallat on sulkemassa suurlähetystönsä Kiovassa ja siirtää sen toiminnan Lvivin kaupunkiin Ukrainan länsiosaan.

Yhdysvaltain suurlähetystö Kiovassa kuvattuna 24. tammikuuta. Kuva: Sergey Dolzhenko / EPA

Evakuoinnista on paljastunut yksityiskohta, joka osoittaa Yhdysvaltain olevan erittäin vakavissaan: Yhdysvaltain ulkoministeriö on antanut määräyksen tuhota suurlähetystön tietokoneet ja viestijärjestelmät, kertoo The Wall Street Journal -lehti (siirryt toiseen palveluun). Sen jälkeen lähetystöä ei voi enää käyttää.

Yhdysvaltain lähetystön joutumista Venäjän käsiin pidetään siis niin suurena riskinä, että sen arvokkain omaisuus kannattaa mieluummin tuhota heti.

Kuten talvisodassa kotiseutunsa menettäneet suomalaiset, jotka Karjalasta perääntyessään mieluummin polttivat kotitalonsa kuin antoivat punaisen tuvan puna-armeijalle.

Ero on kuitenkin selvä: Yhdysvallat polttaa siltoja takanaan jo ennen kuin ensimmäistäkään laukausta on ammuttu.

Yhdysvallat siis luottaa täysin tiedustelutietoihinsa Venäjän hyökkäysaikeista – tai ainakin haluaa antaa aukottoman kuvan luottamuksestaan.

Jos mitään sotilaallisesti ratkaisevaa ei vielä huomenna keskiviikkona tapahdu, Venäjä tulee ilkkumaan Yhdysvaltoja siitä, että se olisi levittänyt väärää tiedustelutietoa.

Se olisi kuitenkin hätiköity johtopäätös. Tiedustelutietojen julkistamisen tarkoitus (siirryt toiseen palveluun) on nimenomaan ollut se, että Venäjä paljastusten myötä muuttaisi suunnitelmiaan.

Jos Venäjä todella on ollut aikeissa hyökätä Ukrainaan keskiviikkona, voisi hyvin kuvitella, että sen kannattaisi lykätä hyökkäystä jo pelkästään Yhdysvaltain nolaamiseksi.

Niin tai näin, keskiviikon jälkeen tulee torstai, perjantai, ensi viikko ja ensi kuukausi. Sekä hyökkäykselle että diplomaattiselle ratkaisulle on vielä tilaa ja ratkaisun ajankohdasta (siirryt toiseen palveluun) päättää Putin.

Kireässä tilanteessa arviot vanhenevat nopeasti, niin tämäkin analyysi. Siksi kannattaa seurata Ylen tuoreimpia uutisia Venäjän hyökkäyksen uhasta.

.
.