Hyppää sisältöön

Yle kysyi yliopistoilta, miten etäopetus muuttaa pysyvästi opiskelua – pakolliset massaluennot jäävät osin historiaan, itsenäinen opiskelu lisääntyy

Opiskelijoilla on selkeä viesti: Nyt jos koskaan tarvitaan lähiopetusta. Enää ei saa viivytellä.

Kuva: Riina Kasurinen / Yle

Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.

LAB-ammatikorkeakoulussa opintoja voi suorittaa Lahden ja Lappeenrannan kampusten lisäksi verkkokampuksella. Mitä hyötyjä etäopiskelusta voi olla ja millaisille opiskelijoille se sopii? Toimittajana Linnea Pitkänen.

Korona-ajan opiskelijoilta on jäänyt puuttumaan pitkien etäopintojaksojen takia yhteisöllisyyden tunne.

Opiskelijaelämään liittyvä sosiaalinen elämä ja kontaktit ovat jääneet hataralle pohjalle erityisesti ensimmäisen ja toisen vuosikurssin opiskelijoilla, jotka eivät ole pääseet maistamaan kampuselämää.

Yle seurasi paikan päällä, kun vaasalaiset yliopisto-opiskelijat tempaisivat keskiviikkona lähiopetuksen puolesta.

Opiskelijat valtasivat luentosalin Vaasan yliopistossa - tempauksella opiskelijat haluavat kertoa kaipuusta lähiopetukseen

– Yhteisöllisyys syntyy kampuksella. Tavallinen tarina on, että seinät kaatuvat yksiössä päälle, toteaa tempauksen puuhamies Otto Runola.

Tempauksen järjestäjät eivät vastusta etäopetuksen ja monimuotoisuuden kehittämistä. Runolan mukaan se nähdään mahdollisuutena.

Yle kysyi yhdeltätoista yliopistolta, johtavatko korona-ajan kokemukset pysyviin muutoksiin yliopiston toiminnassa ja onko esimerkiksi etä- ja monimuoto-opetus lisääntymässä merkittävästi.

Uusi normaali

Suomen yliopistoissa palaillaan asteittain lähiopetukseen helmi- ja maaliskuun aikana. Kuluvan kevään aikana monessa yliopistossa pohditaan, miten opetus järjestetään jatkossa. Onko paluuta koronaa edeltävään aikaan?

Vastausten perusteella paluuta entiseen ei ole. Yliopistot aikovat jatkaa hybridimallilla ja etäopetus lisääntyy.

Oulun yliopisto, koulutusrehtori Tapio Koivu: “Nopea siirtyminen etäopetukseen koronan takia osoitti, että sekä yliopiston opettajilla että opiskelijoilla on hyvät valmiudet ottaa käyttöön tekniset välineet, joilla opetus ja opiskelu voivat jatkua myös etänä.”

Tampereen yliopisto, Koulutuksen vararehtori Marja Sutela: “Kokonaan etäopetuksena toteutettavien tai digitaalisiin itseopiskelumateriaaleihin perustuvien opintojaksojen tarjonta eri koulutusaloilla tulee lisääntymään asteittain.”

Helsingin yliopisto, kehitysjohtaja Susanna Niinistö-Sivuranta: “Erityisesti isojen opiskelijamäärien luennot saattavat siirtyä aiempaa enemmän verkkoon.”

Aalto-yliopisto, viestintäpäällikkö Anu Salmi-Savilampi: “Hyödynnämme opetuksessa jatkossa entistä enemmän esimerkiksi videoituja osia, digitaalisia oppimisympäristöjä, pelillisiä elementtejä ja omatoimisesti tehtäviä laskuja jne.”

Monessa yliopistossa koronan jälkeistä aikaa ei ole vielä kovin tarkasti linjattu, mutta esimerkiksi Vaasan yliopistossa suunnitelmat ovat jo pitkällä.

Vaasan yliopiston rehtori Jari Kuusisto:"Näen lähiopetuksen aktiivisena tekemisenä. Yliopistolle tullaan tekemään yhdessä esimerkiksi ryhmätöitä. Massaluentoja voidaan järjestää, mutta niistä videoidaan esimerkiksi parinkymmenen minuutin klippejä, joita opiskelijat voivat katsoa, milloin ehtivät, halutessaan vaikka yöllä."

Opiskelijat maksavat henkistä laskua etäopiskelusta

Koronaepidemian kolmannen aallon aikana toteutettu THL:n korkeakouluopiskelijoiden terveys- ja hyvinvointitutkimus antaa vahvoja viitteitä siitä, että opiskelijat maksavat laskua etäopiskelusta.

Suomen Ylioppilaskuntien Liiton (SYL) hallituksen puheenjohtaja Konstantin Kouzmitchev pitää tutkimustulosten ja etäopiskelun yhteyttä selvänä.

– Etäily on aiheuttanut opiskelijoille yksinäisyyden tunnetta ja psyykkistä oireilua.

Kouzmitchev painottaa, että opiskelijat on heterogeeninen joukko. Toisille etäopiskelu sopii jo elämäntilanteenkin takia, mutta kaikille se ei sovi.

– Kun yliopistoissa tehdään strategioita, tämä pitäisi ottaa huomioon. Etäopiskelua ei saa lisätä lähiopetuksen kustannuksella.

Myös etäopetuksen laatuun ja osaamistavoitteisiin on kiinnitettävä huomiota. Etäopetuksenkin pitää olla vuorovaikutteista, sanoo Kouzmitchev.

– Opetus ei voi olla vain Zoom-luennointia 200 mustan ruudun edessä.

Kampuselämyksiä luvataan jatkossakin

Yliopistojen vastausten perusteella huoli lähiopetuksen loppumisesta tai merkittävästä vähenemisestä on turha.

Turun yliopisto, koulutuksesta vastaava vararehtori Piia Björn: "Tähtäämme 30 prosenttisesti ajasta ja paikasta riippumattomaan opetukseen, jolloin 70 prosenttia kaikesta opetuksesta edelleen tarjotaan kampuksella tai muissa vastaavissa oppimisympäristöissä, jotka mahdollistavat lähiopetuksen.”

Helsingin yliopisto, kehitysjohtaja Susanna Niinistö-Sivuranta: "Läsnäopetus ja etäopetus voivat vaihdella esim. niin, että jokin luentokurssi alkaa lähitapaamisella, sen jälkeen opiskellaan itsenäisesti/verkossa ja lopuksi voidaan taas pitää lähitapaaminen. Lähiopetuksessa pyritään vahvaan vuorovaikutukseen ja arvokkaisiin kohtaamisiin ja keskusteluihin.”

LUT-yliopisto, vararehtori Jaana Sandström: “Etä- ja monimuoto-opetus soveltuu erityisesti työssä käyville aikuisopiskelijoille. Kandidaatin opinnoissa yhteisöllisyys, lähiopetus ja hyvä kampuskokemus ovat tärkeitä.”

Etäopetuksesta on saatu myös hyviä kokemuksia

Lapin yliopistosta yliopistonlehtori Hanna Vuojärvi sanoo, että koronapandemian alku ei ollut mikään ideaali tilanne. Siirtyminen etäopetukseen oli hyvin nopea, eikä asiaa ehditty suunnittelemaan kunnolla.

Sinänsä etäopetus on jo entuudestaan tuttua Lapin yliopistossa. Esimerkiksi Vuojärvi itse on opettanut paljon erilaisia ryhmiä etänä muun muassa monimuotokoulutuksissa, joihin tulee opiskelijoita ympäri Suomea. Hän arvelee, että tulevaisuudessa etäopiskelu saattaa jopa tarjota syrjäisille yliopistoille mahdollisuuden houkutella nykyistä enemmän opiskelijoita ruuhka-Suomen isoista kaupungeista.

Puhtaasti verkkoyliopistojen syntymiseen hän ei kuitenkaan usko.

– Ennemminkin me näemme enemmän korkeakoulujen välistä valtakunnallista yhteistyötä, jossa pystytään hyödyntämään muiden vahvuuksia ja tuomaan omia vahvuuksia paremmin saataville koko yliopistokentälle.

Lapin yliopistossa koetaan, että etäopetuksesta on saatu myös hyviä kokemuksia, joten sen määrä saattaa myös lisääntyä ja korkeakouluopetus muutenkin muuttua panedemia-ajan kokemusten perusteella monimuotoisemmaksi.

Etäaikana on esimerkiksi nähty, mihin teknologia taipuu ja mihin se ei taivu. Hanna Vuojärvi haluaakin haastaa opiskelijoita käyttämään teknologiaa nykyistä laajemmin.

– Teknologia voi tukea opiskelijoita esimerkiksi monimuotoisilla materiaaleilla sekä lähiopetuksen ja itsenäisen työn vaihtelulla. Se on kuitenkin aina alisteista sille, mitä opetuksella ja oppimisella tavoitellaan, ja keitä opiskelijat ovat ja mitä tavoitteita heillä on.

Hänen mukaansa on löytynyt hyvä käytäntöjä, joilla opiskelijan oppimista voidaan tukea myös silloin, kun ei olla läsnä samassa tilassa, ja opittu myös, mihin asioihin on hyvä keskittyä kasvokkain annetussa koulutuksessa.

– Esimerkiksi meillä on yliopistolla hyvät puitteet ja laitteet ja materiaalit opettaa kädentaitoja luokanopettajaksi opiskeleville. Niiden opettaminen etänä ei ehkä edistä oppimista parhaalla tavalla.

Miten sinä haluaisit pandemian jälkeen opiskella, etänä, lähiopetuksena vai yhdistellen? Voit osallistua keskusteluun torstaihin 17.2. kello 23:een saakka.

.
.