Hyppää sisältöön

Lapsia hyväksikäyttänyt mies väitti yrittävänsä muuttua ja sai alemman tuomion – epäillään nyt uusista rikoksista

Mies hakeutui seksuaalirikollisten kuntoutukseen vankilassa ja käytti sitä perusteena tuomion alentamiseen. Seksuaalirikollisille tarkoitettua kuntoutusta voidaan pyrkiä käyttämään väärin, pohtii seksuaalirikollisille suunnattua Step-ohjelmaa vetävä psykologi Mikko Ylipekka.

Hovioikeus katsoi, että mies osoitti vakavasti pyrkivänsä muuttamaan käytöstään ja alensi tuomiota 10 kuukaudella. Kuva: Petteri Bülow / Yle

Helsingin poliisilaitos tiedotti (siirryt toiseen palveluun)tänään epäilevänsä 26-vuotiasta miestä lapsiin kohdistuneista seksuaalirikoksista. Mies oli tarjonnut perheille lastenhoitoapua ja hakeutunut siten tekemisiin uhrien kanssa.

Miestä epäillään lapsen seksuaalisesta hyväksikäytöstä, salakatselusta ja sukupuolisiveellisyyttä loukkaavan lasta esittävän kuvan hallussapidosta ja levittämisestä. Tapaus on siirtynyt syyteharkintaan.

Helsingin poliisin valmiiksi saaman esitutkinnan mukaan mies syyllistyi rikoksiin ollessaan ehdonalaisessa vankeudessa viime vuonna.

Miehellä 11 aiempaa lapsiuhria

Miehellä on taustallaan tuomio poikkeuksellisen laajasta seksuaalirikoskokonaisuudesta, jossa hänen uhreinaan oli 11 lasta.

Helsingin käräjäoikeus antoi joulukuussa 2018 miehelle kaikkiaan 42 rikoksesta kahdeksan ja puolen vuoden vankeustuomion. Tuolloin miehen uhreina oli 6–15-vuotiaita lapsia. Rikoksista vakavin oli 10-vuotiaan uhrin törkeä raiskaus.

Tuomiosta ilmenee, että mies oli tuolloinkin päässyt tekemisiin joidenkin uhrien kanssa rakentamalla luottamusta heidän perheisiinsä. Asiakirjoista on kuitenkin salattu rikosten tarkemmat yksityiskohdat.

Vuonna 1995 syntynyt mies oli tehnyt osan rikoksista ollessaan vielä alaikäinen.

Väitti ymmärtäneensä tekojensa vastenmielisyyden

Mies vaati Helsingin hovioikeutta alentamaan tuomiotaan. Perusteena oli se, että mies oli hakeutunut vankilassa avun piiriin muuttaakseen käytöstään.

Hän oli osallistunut kohonneen uusimisriskin seksuaalirikollisille tarkoitettuun Step-kuntoutukseen Riihimäen vankilassa. Mies väitti ymmärtäneensä tekojensa kauheuden, nöyryyttävyyden ja vastenmielisyyden.

Hän vaati hovioikeudessa rangaistuksensa lieventämistä myös sillä perusteella, että hän oli auttanut rikosten selvittämisessä. Miehellä ei ollut aiempia tuomioita.

Hovioikeuden mukaan miehen tekemät rikokset olivat selvinneet pitkälti poliisin esitutkinnassa, joten se ei antanut syytä alentaa tuomiota.

Hovioikeus alensi tuomiota 10 kuukaudella

Helsingin hovioikeus piti kuitenkin miehen osallistumista seksuaalirikollisten kuntoutukseen perusteena tuomion alentamiseen.

Kuntoutuksen lausunnonantajien mukaan mies vaikutti katuvan rikoksiaan syvästi ja hänelle oli herännyt tarve auttaa seksuaalirikosten ehkäisyssä. Heidän arvionsa mukaan miehen rikoksenuusimisriski oli selvästi madaltunut kuntoutuksen aikana.

– Hovioikeus katsoo, että henkilö on osoittanut vakavasti pyrkivänsä käyttäytymisensä muuttamiseen vastaisuudessa, mikä voidaan ottaa huomioon rangaistusta lieventävänä seikkana, tuomiossa perustellaan.

Hovioikeus alensi miehen saamaa tuomiota kymmenellä kuukaudella. Mies tuomittiin Helsingin hovioikeudessa huhtikuussa 2020 seitsemän vuoden ja kahdeksan kuukauden vankeuteen.

Tuomiosta ei valitettu korkeimpaan oikeuteen, joten se jäi lainvoimaiseksi.

STEP-ohjelman psykologi: Ihminen voi katua ja tehdä silti uuden rikoksen

Riihimäen vankilassa Step-kuntoutusta vetävä psykologi Mikko Ylipekka ei tunne tapausta tarkemmin, mutta kommentoi asiaa yleisellä tasolla. Hän ei ole aikaisemmin törmännyt tilanteeseen, jossa kuntoutukseen osallistuminen ja siinä tehnyt myönteiset arviot muutostyöskentelystä olisivat laskeneet tuomiota.

Tapahtunut herättää kysymyksen siitä, pitäisikö oikeudessa ottaa huomioon henkilön osallistuminen kuntoutukseen tuomiota alentavana seikkana vai ei?

– Maallikkona olen sitä mieltä, että ei pitäisi. Seksuaalirikollisille tarkoitettua kuntoutusta voidaan pyrkiä käyttämään väärin, mikäli myönteiset arviot muutostyöskentelystä laskevat tuomiota, pohtii Ylipekka.

Ylipekan mielestä kuntoutuksen pohjalta annettu lausunto on selvästikin ollut räikeässä ristiriidassa todellisuuden kanssa. Arviot kuntoutukseen osallistujista perustuvat havaittuun käytökseen ja haastatteluihin.

Niissä on aina olemassa erehtymisen riski, vaikka käytössä olisivat parhaat mahdolliset arviointimenetelmät.

– Toisaalta ihminen on voinut katua ja halunnut lopettaa ja siitä huolimatta päätynyt tekemään jälleen rikoksia, Ylipekka pohtii.

Ylipekan mukaan kuntoutukseen osallistutaan yleensä vasta siinä vaiheessa, kun tuomio on tullut lainvoimaiseksi. Kuntoutukseen on otettu myös motivoituneita miehiä, joilla on tuomio alioikeudesta.

Step-ohjelma on tuotu Suomeen Kanadasta. Kanadassa tehtyjen tutkimusten mukaan kuntoutusmuoto on vähentänyt seksuaalirikosten uusimista. Mikään kuntoutusohjelma ei kuitenkaan poista rikosten uusimista kokonaan.

Suomessa ei ole vielä tutkittua tietoa kuntoutusohjelman vaikutuksista.

– Tämä on todella ikävä tapaus. On ongelmallista, jos kuntoutusta aletaan käyttää keppihevosena tuomion alentamiseen, Ylipekka sanoo.

Lisää aiheesta:

.
.