Hyppää sisältöön

Suomen linja asevientikiellosta Ukrainaan jakaa eduskuntaryhmien johtajia – tutkijan mukaan nykyinen linjaus johtuu Venäjän-pelosta

Puolustusministeriön mukaan Ukraina on pyytänyt Suomelta materiaalitukea. Kysymys asevientilinjauksen höllentämisestä jakaa eduskuntaryhmiä. Tutkijan mukaan Suomi odottaisi saavansa aseellista apua, jos olisi Ukrainan asemassa.

Ukraina on pyytänyt myös Suomelta materiaalitukea, mutta Suomen asevientilinjaus ei tällä hetkeläl salli aseiden vientiä sotatoimialueille. Kuvassa Ukrainan armeijan panssarivaunuja. Kuva: Ukrainian Naval Forces Press Service

Kysymys Suomen asevientilinjauksen höllentämisestä Ukrainan tilanteen vuoksi jakaa voimakkaasti eduskuntaryhmiä.

Puolet eduskuntaryhmien puheenjohtajista kertoo Ylelle, että Suomen linjaa asevientikiellosta konfliktialueille tulisi harkita uudelleen Ukrainan kriisin takia. Puolet taas katsoo, että nykylinja on hyvä, eikä sitä ole tarpeen tarkastella.

Marinin hallituksen ohjelmassa lukee tällä hetkellä, että “Suomi ei vie puolustusmateriaalia sotaa käyviin tai ihmisoikeuksia polkeviin maihin”.

Aiemmin muun muassa ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja Jussi Halla-aho (ps.) ja valiokunnan jäsen Elina Valtonen (kok.) ovat ottaneet kantaa kysymykseen Suomen aseviennistä.

Halla-aho toivoi lauantaina Ylen Ykkösaamussa asevientikiellosta laajaa keskustelua Suomessa. Halla-aho sanoi, ettei hyökkäyksen uhrin asettaminen asevientisaartoon palvele rauhaa vaan on lähinnä käytännön tukea hyökkääjälle.

Valtosen mukaan kokoomus on kannattanut pitkään tapauskohtaisen harkinnan laajentamista aseviennissä. Valtonen kommentoi Ylelle, että "tällaisessa tilanteessa Ukrainalle kuuluu kaikki taloudellinen ja poliittinen tuki."

Puolustusministeriön mukaan Ukraina on pyytänyt Suomelta puolustukseen ja pelastustoimintaan liittyvää materiaalitukea. Ministeriöstä kerrotaan STT:lle, että tukipyynnöt ovat saapuneet alkuvuoden aikana ja niihin liittyvät selvitystyöt ovat kesken.

Tasavallan presidentti Sauli Niinistö kertoi lauantaina, että Ukraina on pyytänyt Suomelta aseellisen avun toimittamista.

Ukrainalainen sotilas vartiossa Stanitsya Luhanskassa päiväkotiin kohdistuneen tulituksen jälkeen 17. helmikuuta. Kuva: Aris Messinis / AFP Kuva: Aris Messinis / AFP

Viisi ryhmänjohtajaa harkitsisi linjausta uudelleen

Yle kysyi kaikkien eduskuntaryhmien puheenjohtajilta, pitäisikö Suomen harkita Ukrainan tilanteen takia uudelleen linjaustaan, jonka mukaan aseita ei viedä konfliktialueelle.

Kokoomuksen Kai Mykkäsen mielestä Suomen linjaa tulisi harkita uudelleen. Hän muotoilee, että "Suomen tulisi tarkastella myönteisesti" aseviennin mahdollisuutta.

– Säännön ajatus on alun perin ollut, että emme halua lietsoa hyökkääjää sotimaan. Ukraina valmistautuu puolustamaan omaa valtioaluettaan. Jos toivomme, että kynnys hyökätä Ukrainaan olisi mahdollisimman suuri, niin silloin olisi paikallaan kaikkien Euroopan maiden harkita, josko sopivaa kalustoa olisi vietävissä, Mykkänen kertoo.

RKP:n Anders Adlercreutzin mukaan yleisellä tasolla Suomen linjausta asevientikiellosta konfliktialueille ei tule harkita uudelleen. Ukraina on silti hänen mielestään poikkeus.

– Ukraina on uhan kohteena. Kyseessä on ilmeinen puolustustarve. On selvää, että me toivoisimme apua vastaavassa tilanteessa. Toki on niin, että Suomi myös voi auttaa monella muulla tavoin. Olisi tärkeä saada tietoa siitä, mikä apu olisi vaikuttavinta. Asiaa arvioidaan puolustusministeriössä, Adlercreutz vastaa sähköpostitse.

Vihreiden eduskuntaryhmän puheenjohtajan Atte Harjanteen mukaan Suomen linjaa aseviennistä on nyt perusteltua pohtia. Hän ei kuitenkaan ota toistaiseksi kantaa siihen, tulisiko asevienti sallia vai ei.

Kristillisdemokraattien eduskuntaryhmän puheenjohtajan Päivi Räsäsen mielestä asiaa tulisi harkita vakavasti.

– Tässä on kuitenkin monta puolta. On tärkeää, että Suomi osoittaa suoran tuen, ja myös aseidenvienti voisi olla poikkeuksellisesti harkittavissa. Pitää kuitenkin huomioida, että se voisi muuttaa Suomen omaa turvallisuuspoliittista asemaa.

Räsäsen mukaan ensin pitäisi olla selvillä, mikä olisi Suomen todellinen mahdollisuus auttaa.

Liike Nytin puheenjohtaja Harry Harkimon mukaan puolueen kanta on selvä.

– Nyt tässä Ukrainan tapauksessa meidän pitäisi toimittaa aseita sinne. Mehän voimme joutua samaan tilanteeseen, missä Ukraina on tällä hetkellä. Sitten jos joudumme samaan tilanteeseen, niin meille ei toimita niitä kukaan, Harkimo sanoo.

Kai Mykkänen (kok.) suhtautuu myönteisesti ajatukseen Suomen linjan uudelleentarkastelusta. Kuva: Mikko Ahmajärvi / Yle

PS:n Tavio eri mieltä kuin Halla-aho

Toisin kuin puoluetoverinsa Jussi Halla-aho, perussuomalaisten eduskuntaryhmän puheenjohtaja Ville Tavio ei näe, että Suomen asevientikiellosta konfliktialueille on tarpeen käydä kriittistä keskustelua. Tavio sanoo tukevansa valtionjohdon linjaa.

– Pysytään ennemmin konfliktien ulkopuolella, eikä lähdetä avaamaan asevientiä, Tavio lausuu.

Hänen mielestään Suomen olisi pitäydyttävä muun avun toimittamisessa ja siviilien auttamisessa.

– Suomi ei vie aseita konfliktialueille, jotta Suomi ei leimaudu konfliktin osapuoleksi.

Perussuomalaisten eduskuntaryhmän puheenjohtaja Ville Tavio on tyytyväinen Suomen nykyiseen linjaan kieltää asevienti konfliktialueille. Kuva: Mikko Ahmajärvi / Yle

Samaa mieltä on keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja Juha Pylväs.

– Jatketaan tällä samalla hyväksihavaitulla vanhalla linjalla kuin aiemminkin. Pidättyväinen linja.

Myöskään SDP:n eduskuntaryhmän johtajan Antti Lindtmanin sijasta asiaa kommentoinut Kristiina Salonen ei toivo muutosta.

– Ajattelen niin, että Suomen linja ei saa olla valtioiden välillä jännitteitä lisäävä, vaan meidän tulee pyrkiä purkamaan niitä. Asevienti olisi sellainen toimenpide, joka varmasti lisäisi jännitettä, Salonen sanoo.

Myös Jussi Saramon (vas.) mukaan Suomen nykyinen linjaus on hyvä.

– Ukrainan konfliktiin on löydettävä rauhanomainen, diplomaattinen ratkaisu. Suomen ei pidä alkaa kriisin osapuoleksi, Saramo mainitsee.

Valta kuuluu kansalle -eduskuntaryhmän puheenjohtaja Ano Turtiainen näkee, että Suomea pyritään vetämään osaksi konfliktia, "johon Suomella ei ole suoraa tai epäsuoraa suhdetta". Hänen mielestään aseviennistä Ukrainaan tulisi jatkossakin pidättäytyä.

– Ottaen huomioon Suomen herkän geopoliittisen aseman, Suomen tulisi yleisesti ulkopolitiikassaan palata käytäntöön, jossa se tunnustaa vain valtioita, ei hallituksia, ja ei vie aseita konfliktialueille, Turtiainen kirjoittaa sähköpostivastauksessaan.

Tutkija: Venäjän-pelko on ainoa syy kieltää asevienti

Ulkopoliittisen instituutin johtavan tutkijan Charly Salonius-Pasternakin mukaan Suomen pitäisi olla valmis myymään Ukrainalle tarvikkeita, jotka ovat puolustautumiseen tarkoitettuja.

– Mutta ilmiselvä syy, miksi näin ei tehdä, on Venäjä, hän uskoo.

Salonius-Pasternak huomauttaa, että Suomesta on viety aseita myös Lähi-idän maihin, joissa on sodittu pitkään, ja joissa on tapahtunut ihmisoikeusrikkomuksia ja osallistumista alueellisiin konflikteihin.

– Vaikea nähdä, mikä muu näitä asioita erottaisi kuin pelko Venäjän reaktiosta.

Tutkijan mielestä Suomikin odottaisi muilta mailta vastaavaa apua, jos se olisi samassa tilanteessa kuin Ukraina.

– Asiasta pitäisi käydä keskustelua ja perustella, miksi Suomi ei voisi tukea toista demokratiaa joko antamalla tai myymällä aseita, jotka selkeästi ovat puolustukselliseen tarkoitukseen tarkoitettuja, koska itse haluaisimme, että näin toimitaan.

Ulkopoliittisen instituutin johtavan tutkijan Charly Salonius-Pasternakin mukaan Suomikin odottaisi Ukrainan asemassa aseapua muilta mailta. Kuva: Hilma Toivonen / Yle

Tutkijan mukaan Suomi on jo osapuoli

Osa Ylen haastattelemista eduskuntaryhmien puheenjohtajista perusteli kielteistä kantaansa sillä, että Suomen on vältettävä olemasta konfliktin osapuoli.

Ulkopoliittisen instituutin johtava tutkija Charly Salonius-Pasternak ei perustelua niele.

– Tämähän on potaskaa. Suomi on jo osa EU:ta ja sen sanktiopolitiikkaa. Suomihan on tässä jo osapuoli. Suomen nykypolitiikka lähtee siitä, että haluamme olla osa länttä. Ajatus siitä, että Suomi olisi erillissaareke idän ja lännen välillä tuntuu tekaistulta syyltä tai kaipuulta historialliseen myyttisyyteen.

Jos Suomi päättäisi toimittaa Ukrainaan omaa materiaalia, kyseeseen saattaisivat Salonius-Pasternakin mukaan tulla esimerkiksi vanhentumaisillaan olevat tarvikkeet, kuten panssarimiinat, jotka pitäisi joka tapauksessa tuhota.

– Varmaan pitäisi sitten katsoa, mitä Suomi voisi tehdä, mitä Ukraina tarvitsisi ja mitä muut maat ovat tässä tehneet, Salonius-Pasternak toteaa.

Hän lisää, että vaihtoehtoina voisivat olla myös varta vasten valmistettavien tarvikkeiden myyminen, tai kauttamyynti, josta esimerkkinä voisi toimia Viron Suomelta ostamat kenttätykit. Viro pyysi joulukuussa Suomelta lupaa lahjoittaa tykkejä Ukrainalle.

Mitä ajatuksia juttu herättää? Voit keskustella aiheesta 22.2. kello 23:een saakka.

Aiheesta lisää:

Kokoomuksesta kannatusta aseviennille Ukrainaan, hallituspuolueet varovaisempia – Elina Valtonen: ”Suomi odottaisi vastaavassa tilanteessa apua muilta”

Jussi Halla-aho Ylen Ykkösaamussa: Ratkaisu Ukrainassa on Venäjän käsissä – "Muiden pitäminen epävarmuudessa palvelee Venäjän intressejä"

Yle seuraa Ukrainan tapahtumia hetki hetkeltä