Hyppää sisältöön

Tutkimusjohtaja: Putinin sotapuheesta paistaa, että ote realismiin on katoamassa

Asiantuntijan mukaan Ukrainalla ei olisi mitään voitettavaa vääristyneessä informaatiosodankäynnissä. Sen sijaan Venäjän mediassa näkyy sotapropaganda.

Hybridiosaamiskeskuksen tutkimusjohtajan Hanna Smithin mukaan Venäjän presidentti Vladimir Putin on ollut vallassa niin kauan, että hän alkaa uskoa jo omaa propagandaansa. Kuva: Attila Kisbenedek / AFP

– Naamiot on nyt riisuttu ja sodan kylmät kasvot ovat paljastuneet, sanoi tasavallan presidentti Sauli Niinistö aamupäivällä tiedotustilaisuudessa kysyttäessä, mitä hän tällä hetkellä ajattelee Venäjän presidentistä Vladimir Putinista.

Myös Hybridiosaamiskeskuksen tutkimusjohtaja, Venäjä-asiantuntija Hanna Smith sanoo, että Putinin varhain torstaina pitämä puhe osoittaa Putinin siirtyneen jo askeleen eteenpäin propagandasta.

– Putinin puhe ei ollut enää propagandapuhe, vaan se oli puhtaasti jyrkkä näkemyksien eteenpäin tuominen, Smith sanoo

Smith sanoo nyt vaikuttavan siltä, että sotatilanteeseen on jouduttu yksinkertaisesti siksi, että Putin on ollut jo vallassa liian pitkään.

– He alkavat uskoa omaa propagandaansa siinä määrin, että se muuttuu jo todellisuudeksi.

Hanna Smithin mielestä Putinin puheista realiteetit alkavat olla kateissa. Kuva: Sebastian Dahlström / Yle

Smithin mukaan Putinin aiemmat tulkinnat Ukrainan tilanteesta kymmenen ja kahdenkymmenenkin vuoden takaa ovat olleet aivan eri tasoisia ja eri tyylillä annettuja.

– Nyt ne ovat muuttuneet hyvin katkeraksi, vihaiseksi viestiksi siitä, että Ukrainan ei kuulu olla olemassa itsenäisenä valtiona ja se oikeuttaa Venäjän julistamaan sodan Ukrainalle.

Realiteetit ovat kadonneet

Smithin mukaan voidaan aiheellisesti kyseenalaistaa, onko Putinin ja Venäjän viesteissä kysymys ollenkaan enää mistään informaatiomanipulaatiosta, vaikuttamisyrityksistä tai edes propagandastakaan. Hänen mukaansa tilanne heijastelee suoraan sitä, mitä Venäjän johto ja erityisesti Vladimir Putin ajattelee tällä hetkellä.

Se näkyi erityisesti Putinin puheesta.

– Nyt nämä sanomiset pitää ruveta lukemaan niin, että tässä on oikeaa uskoa ja omien sanojensa takana olemista sillä tavalla, että realiteetit ovat kadonneet.

Smith sanoo, että asiantuntijat ovat koko ajan pelänneet tätä. Tiedossa on ollut, että Putin on koronatartunnan pelossaan ollut erittäin eristyksissä, ympärillään vain muutamia ihmisiä. Eikä hän ole Smithin mukaan erityisen tunnettu siitä, että etsisi itse tietoa netistä.

Putinin ympärillä on ollut informaatioeristys, vaikkakin itse aiheutettu.

– Se on ihan selvästi vaikuttanut siihen, että näkemykset ovat jyrkistyneet. Vaikuttaa siltä, että nämä presidentti Putinin ajatukset ovat nyt johtaneet siihen, että Venäjä on julistanut sodan Ukrainalle.

Ukrainan tiedot pääsääntöisesti vahvistettu

Tutkimusjohtaja Hanna Smithin mukaan Ukraina puolestaan on ollut viestinnässään melko varovainen eikä varsinaista informaatiosotaa ole ainakaan toistaiseksi havaittavaissa.

– Tiedot, jotka ovat olleet Ukrainan mediassa, on verifioitu myös monista muista lähteistä ja olleet saatavilla kuvinakin.

– Tässä tilanteessa Ukraina voittaisi hyvin, hyvin vähän sillä, että se rupeaisi vääristelemään mitään tietoja, Smith jatkaa.

Smithin mukaan on luonnollisesti selvä, että sodan aikana molemmat osapuolet pyrkivät siihen, että informaatio on mahdollisimman edullista omasta näkökulmastaan. Se näkyy sekä kansainväliselle yhteisölle suunnatussa viestinnässä kuin omallekin kansalle suuntautuvassa.

Venäjällä on puolestaan käynnissä selvä sodan aikainen propagandaviestintä, Smith katsoo.

– Siellä on selvästi valikoitua tietoa, määrättyjä kohtia jätetään pois kokonaisuudessaan, laitetaan asiat omaan viitekehykseen ja annetaan selkeästi väärää tietoakin.

Venäjän presidentti Vladimir Putin ilmoitti maanantaina, että Venäjä tunnustaa Itä-Ukrainan sepratistialueet itsenäisiksi. Kuvassa Putinin tiedotustilaisuus näkyy Valkoisen talon monitorista. Kuva: Al Drago / EPA

Venäjän sotapropagandakoneisto on suunnattu ennen kaikkea venäjänkieliselle yleisölle. Paitsi Venäjän omille kansalaisille, myös venäjänkielistä mediaa seuraaville ihmisille Itä-Ukrainassa tai Ukrainassakin.

– Siinä kokonaisuudessa yritetään tuoda esille sitä, että Venäjän oli pakko toimia näin. Se viesti kuitenkin ontuu jopa venäjänkielisessä informaatiokokonaisuudessa aika pahasti, mutta joka tapauksessa sitä yritetään saada läpi.

Esimerkiksi Ylen Moskovan-kirjeenvaihtaja Erkka Mikkonen kuvaa, kuinka monet venäläiset ovat olleet syvästi järkyttyneitä maansa toimista. Venäläiset eivät uskoneet Putinin aloittavan sotaa veljeskansaa vastaan. Nyt viestinä on, että Venäjän olisi ollut pakko toimia itsepuolustukseksi.

Historiallisesti verrattuna vaarallinen tilanne

Hanna Smith arvioi, että tilanne on erittäin vaarallinen ja huolestuttava. Venäjän toimet heijastelevat suoraan Putinin ajatusmaailmaa.

Venäjän aiemmat sotatoimet esimerkiksi Tshetsheniassa, Syyriassa tai Krimin valtauksessakin ovat olleet jollain lailla kontrolloituja ja rajattuja. Smithin mukaan ne ovat olleet jossain määrin verrattavissa muiden suurvaltojen toimiin, vaikkakin ääripäässä mittaristoa.

– Mutta tämä tilanne ei ole sellaiseen verrattavissa. Tässä nähdään se, että kun yksi ihminen on vallassa liian kauan ja kun valta perustuu määrättyjen yhteiskunnan ryhmien tukeen, niin silloin siinä rupeaa käymään näin.

Smithin mukaan eilisestä tähän päivään tultaessa on tapahtunut iso muutos siihen, miten tilannetta pitää arvioida. On astuttu arvaamattomuuden aikaan.

– Historiallisissa vertauksissa tämä on todella vaarallinen kokonaisuus, kun yhdellä ihmisellä alkavat realiteetit ja kosketus arkipäivään kadota. Ja mitä siitä seuraa, kun uskoo olevansa oikeassa.

Smith pohtii, mikä Venäjälle riittää Ukrainassa. Riittääkö esimerkiksi Ukrainan palasiksi hajottaminen tai mahdollinen vallanvaihdos?

– Venäjä ei saa normaaleilla keinoilla sitä mitä se haluaa, se haluaa mahdottomia. Tämä on klassinen tilanne siihen, miten sota syttyy, Smith päättää.