Hyppää sisältöön

Pelit saavat taas ottaa kantaa ja opettaa – Kapital auttaa huomaamaan hyvinvointiyhteiskunnan eriarvoisuuksia

Lautapelit muuttuivat 1900-luvun mittaan opetusvälineistä ajanvietteeksi. Nyt pelit saattavat taas kertoa suoraan maailmasta ja tehdä yhteiskuntaa ymmärrettävämmäksi.

Kustannustoimittaja Tuukka Tuomasjukka ja akatemiantutkija Hanna Kuusela pelaavat suomeksi toimittamaansa Kapital-lautapeliä. Kuva: Marko Melto / Yle

Pelaajia on kahdesta viiteen, lauta on levitetty, rahat jaettu. Aluksi heitetään noppaa siitä, kuka pelaa sorrettuna ja kuka hallitsijana.

– Kyllähän meidän yhteiskunnassa vaikuttaa aika paljon se, minkälaiseen perheeseen syntyy ja minkälaisen perinnön saa, sanoo Kapital-pelin suomalaisen laitoksen yksi tekijä Hanna Kuusela.

Pelin lähtökohdat eivät ole tasa-arvoiset, mutta ei ole jatkokaan. Pelissä edetään noppaa heittämällä, mutta käännettävät kortit ovat hallitsijalle ja sorretulle erisisältöiset. Heidän elämänsä kohtaavat välillä, mutta maailmat ovat hyvin erilaisia.

– Tämä on siinä mielessä kantaa ottava peli, että yhteiskunta voisi olla tasa-arvoisempi niin Suomessa kuin maailmanlaajuisesti, sanoo akatemiantutkija Kuusela.

Kapital-pelissä yhteiskuntaluokat taistelevat monenlaisista asemista. Kuva: Marko Melto / Yle

Yhteiskunnallisia pelejä tai lasten leikkiä

Kapital-lautapelissä on tarkoitus oppia, millä tavalla luokka, tai paikka yhteiskunnassa vaikuttaa siihen miltä maailma näyttää. Pelin ovat tehneet tutkijat, joiden työn tulokset ovat näin ehkä helpommin vastaanotettavissa kuin paksuna kirjana.

Yhteiskuntateorioista on jo pitkään tehty sarjakuvia, mutta pelin muotoon puettu oppineisuus on uutta. Samoin se, että peli popularisoi tutkimusta, sanoo filosofisen pelitutkimuksen tuore dosentti Jonne Arjoranta Tampereen yliopistosta.

– Se, että peli käsittelee niin suoraan yhteiskunnallisia teemoja, on suhteellisen uusi elementti lautapeleissä, mutta myös digitaalisissa peleissä. Nähdään, että tämä on asia, jota voidaan tehdä peleillä.

Sata vuotta sitten lautapelit olivat tapa opettaa asioita. Suomalaisessa pelissä saattoi osallistua vaikkapa Lapuan liikkeen johtajien matkaan Helsinkiin.

– 1900-luvun mittaan peleistä katosi opettavuus ja niistä tuli enemmän ajanvietettä, erityisesti lapsille, sanoo Arjoranta.

Suositut lautapelit kuten Monopoly tai Afrikan tähti kertovat toki maailmasta ja pyrkivät myös opettamaan. Monopolyn oli tarkoitus opettaa miten omistuksen keskittyminen on haitallista. Harva kuitenkaan pelatessaan ajattelee asiaa.

Viime aikoina peleistä on tullut osa kaikenikäisten ajankäyttöä. Pelit sisältävät myös taas näkemyksiä siitä mitä maailmassa tapahtuu.

– Brittiläinen War on Terror -peli esitti terrorin vastaisen sodan toimintana, jossa eri valtiot yrittävät valloittaa öljyalueita, kertoo Arjoranta.

Vahvimmin yhteiskuntakriittisten pelien tekijät ovat pieniä toimijoita eivätkä pelit päädy markettien hyllyille.

– Ne pitää itse löytää.

Pelissä voi joutua sellaisten asioiden eteen, joita ei haluaisi myöntää, sanoo Hanna Kuusela. Kuva: Marko Melto / Yle

Peli tulee lähelle

Ranskalainen Kapital-peli on sovitettu suomalaiseen yhteiskuntaan. Se on vaatinut työtä, mutta vastineita ei ollut vaikea löytää. Tasa-arvoisena pidetty Suomikin on täynnä esimerkkejä luokkaeroista. Peli näyttää myös asioita, joita ei aina haluaisi omasta elämästään huomata.

– Sinut on valittu Kansallisoopperan toimitusjohtajaksi, vaikka et ole koskaan käynyt oopperassa, Kuusela lukee hallitsijan kortista.

Peliä pelatessa oppii, että yhteiskunnallinen eriarvoisuus on muutakin kuin taloudellista. Eriarvoisuus voi näkyä vaikka siinä, mihin oppilaitokseen on mahdollista päästä.

– Huomasin pelatessani, että yhdessä kortissa mainitaan brittiläinen Atlantic College, jonka isäni on käynyt. Olen pitänyt isääni ihan tavallisena suomalaisena, sanoo pelin kustannustoimittaja Tuukka Tuomasjukka Vastapainosta.

– Mutta tällä tavalla peli tulee todella lähelle ja huomaa kuinka etuoikeutettu saattaa jossain asiassa olla, hän jatkaa.

Sorretun kortti kertoo puolestaan, ettei työnantajasi tee tarpeeksi voittoa omistajille. Saat potkut.

– Peleissä on nykyään entistä useammin arkielämän teemoja. Tosin riippuu ihmisestä kuinka lähelle mikäkin asia osuu, toteaa pelifilosofi Arjoranta.

Luokkiin liittyviä asioita on tutkittu 1800-luvulta asti. Mitä suuri kapitalismin tutkija ja luokkateoreetikko Karl Marx sanoisi tästä pelistä?

– Marxin tarkoitus oli saada ihmiset ymmärtämään ympäröivää yhteiskuntaa. Nyt yhteiskunta on aika erilainen, mutta sama tarkoitus on myös tällä pelillä, ajattelee Hanna Kuusela.

Mitä ajatuksia juttu herätti? Keskustelu on auki 2. maaliskuuta kello 23.00 asti.

Oikaisu 1.3. kello 12.37: korjattu juttuun, että Atlantic College on brittiläinen, ei amerikkalainen.

Lue lisää:

.
.