Hyppää sisältöön

Ulkopolitiikan tutkijat pitävät EU:n torstaina päättämää pakotepakettia pettymyksenä – "Aika vässykkä kokonaisuus"

Ruplan arvon lasku ei Putinia pysäytä, sillä Venäjä on kerännyt sotakassaa ulkomaille jo pidemmän aikaa, sanoo tutkija Timo Miettinen. Tuoreilla pakotteilla voidaan ehkä estää Venäjän tulevaa kykyä uhata muita Euroopan maita.

EU ei ole valmis SWIFT-järjestelmästä sulkemiseen
EU ei ole valmis SWIFT-järjestelmästä sulkemiseen

Helsingin yliopiston akatemiatutkija Timo Miettisen mukaan on pienoinen pettymys, että Euroopan unioni ei näytä päätyvän sulkemaan Venäjää SWIFT-maksujärjestelmän ulkopuolelle. Yhdysvaltain presidentti Joe Biden olisi ollut valmis SWIFT-järjestelmästä poissulkemiseen.

EU-maat päättivät myöhään torstai-iltana pakotteista, jotka kohdistuvat rahoitusmarkkinoihin, öljyntuotantoon, ilmailualaan ja oligarkkeihin. Mediatietojen mukaan Saksa, Italia ja Kypros estivät SWIFT-sulun käyttöönoton pakotelistalla.

– Ensimmäinen havainto pakotekeskustelusta on se, että EU on 27 maan liitto ja pakotepolitiikka on eri maiden intressien yhteensovittamista, Miettinen sanoo Ylen aamussa.

On virhe ajatella, että Putin välittäisi pätkääkään siitä, miten pankki tai osakemarkkinat toimivat.

Charly Salonius-Pasternak

Ulkopoliittisen instituutin johtava tutkija Charly Salonius-Pasternak arvostelee EU:ta liian lievistä pakotteista sekä päätösten hitaudesta.

– Aika vässykkä kokonaisuus, Salonius-Pasternak sanoo turhautuneen oloisena.

– Jotkut valtiopäämiehet sanovat, että pitää vielä odottaa [ennen kuin asetetaan kovempia pakotteita], mutta mitä he haluavat odottaa? Sitä että Venäjä käyttäisi ydinasetta vai?

Miettisen mukaan lähes samanlaisiin tuloksiin voidaan päästä Venäjän rahoituslaitoksiin kohdistuvilla pakotteilla. Pakotteilla ei välttämättä tulla Miettisen mukaan kääntämään Venäjän presidentti Vladimir Putinin päätä, mutta niillä voidaan iskeä Venäjän talouteen ja sitä kautta sotilaalliseen suorituskykyyn.

Myös Yhdysvallat kertoi eilen pakotteista, jotka kohdistuvat venäläisiin pankkeihin, oligarkkeihin ja Putinin lähipiiriin.

Pakotteet voivat hidastaa Venäjän tulevia toimia Euroopassa

Charly Salonius-Pasternak näkee pakotteet kansainvälisen yhteisön rangaistuksena. Kuva: Hilma Toivonen / Yle

Salonius-Pasternak uskoo, että nykyisillä pakotteilla voidaan heikentää Venäjän tulevaa kykyä uhata muita Euroopan maita, mutta niillä ei ole vaikutusta tämänhetkisiin toimiin.

Hän muistuttaa, että aikaisempien kokemusten mukaan pakotteet harvoin saavat valtioita muuttamaan toimintaansa, ellei kyseessä ole pieni ja köyhä maa. Pakotteet ovat usein ennemminkin kansainvälisen yhteisön rangaistus.

Nyt ei kuitenkaan haluta rankaista koko Venäjän kansaa, vaan Putinin politiikasta hyötyvää lähipiiriä. Putinin valta-asema pohjautuu pitkälti oligarkkien tukeen.

Maailman pörssit reagoivattorstaina vahvasti Venäjän sotatoimiin. Ruplan arvo romahti ja Venäjän pörssi tippui rajusti.

– On virhe ajatella, että Putin välittäisi pätkääkään siitä, miten pankki tai osakemarkkinat toimivat, jos hänellä on vuosikymmenien ellei vuosisatojen perspektiivi, Salonius-Pasternak sanoo Ylen aamussa.

Miettisen arvion mukaan ruplan arvon lasku iskee suoraan tavallisten venäläisten elämään, kun taas oligarkkien rahat ovat kiinni ulkomaisissa valuutoissa ja pankeissa. Venäjä on kerännyt vuodesta 2014 lähtien sotakassaa ulkomaille.

Nato haluaa pitää Suomen ja Ruotsin ajan tasalla

Naton kumppanimaat Suomi ja Ruotsi osallistuvat tänään sotilasliiton hätäkokoukseen. Kyse on siitä, että maat halutaan pitää ajan tasalla, sanoo Miettinen.

– Nato on eilen aktivoinut puolustussuunnitelmia, jotka liittyvät myös Itämereen. Silloin on luonnollista, että Suomi ja Ruotsi ovat mukana, Salonius-Pasternak sanoo.

Miettisen mukaan nyt ollaan palattu ennen ensimmäistä maailmansotaa vallinneeseen maailmaan, jossa rajojen siirto sodankäynnin keinoin oli tyypillistä.

– On ollut suuri kansainvälisen oikeuden, kansainvälisen järjestelmän saavutus, että tämäntyyppisestä toiminnasta ollaan isossa mittakaavassa päästy eroon. Tämä kriisi osoittaa tietysti, että siitä ei olla kokonaan päästy eroon, Miettinen sanoo.

Lue lisää:

.
.