Hyppää sisältöön

Yhä useampi talvilintulaji katoaa, mutta valkoselkätikan kohtalo antaa toivoa – katso miten lintuja rengastettiin Asikkalassa

Suomessa talvehtivista lintulajeista moni on uhanalainen. Esimerkiksi BirdLifen havaintojen mukaan Suomen metsissä elävien hömö- ja töyhtötiaisten talvikanta on yli puolittunut 2000-luvun aikana.

Mies rengastaa sinitiaista, pitää kiinni kourassaan. PItelee pihdeillä jalassa olevaa rengassa, sinitiaisen pää ja siipi näkyvät sormien välistä.
Lintujen rengastus tuottaa runsaasti tietoa lintulajien levinnäisyydestä ja kannasta. Kuva ja video: Markku Lähdetluoma

Lintukannan vähenemiseen on yhtenä syynä vanhojen metsien katoaminen. Suomessa talvehtii säännöllisesti noin sata lintulajia. Määrät vaihtelevat vuosittain ja alueelliset erot ovat suuria.

Asikkalan Salonsaaressa ruokintapaikalla Heikki Kolunen rengastaa lintuja kymmenien vuosien kokemuksella. Hän on valtakunnallisen rengastajatoimikunnan puheenjohtaja. Suomessa on 600 rengastajaa.

Rengastuksen avulla seurataan lintulajiston levinneisyyttä, muutoksia ja kannan lukumäärää. Kolunen kertoo, että esimerkiksi tavallisimmat tiaiset, kuten talitiainen ja sinitiainen voivat oikein hyvin. Mutta hömötiaisen ja töyhtötiaisen kannat ovat aika vaatimattomia.

– Osa linnuista kärsii ja niiden kannat ovat vähentyneet. Osa taas sitten voi aika hyvin. Hömötiainen on tässä Lahdenkin ympäristössä edelleenkin vähenemässä.

Hömötiainen luokitellaan erittäin uhanalaiseksi lintulajiksi.

– Sitä mukaan kun vanhoja metsiä hakataan, niin niiltä häviää tavallaan koti pois. .

Heikki Kolunen rengastaa lintuja kymmenien vuosien kokemuksella. Kädessä on käpytikka hetki ennen vapautusta. Kuva: Markku Lähdetluoma / Yle

Valkoselkätikan kanta on elpynyt

Ruokintapaikka Asikkalan Salonsaaressa on ollut käytössä jo runsaat kymmenen vuotta, kertoo Päijät-Hämeen lintutieteellisen yhdistyksen (siirryt toiseen palveluun) puheenjohtaja Tapani Saimovaara. Lintuja rengastetaan täällä pari kertaa vuodessa.

– Aluksi ruokimme tikkoja ihrasiivuilla ja sitten paikalle tuotiin myös lintulauta maanomistajan luvalla.

Saimovaara kertoo, että lintujen selviytymisestä kuuluu hyviäkin uutisia. Esimerkiksi valkoselkätikan kanta on toipunut hyvin maakunnan alueella suojelutoimien avulla. Valkoselkätikka on Päijät-Hämeen maakuntalintu.

– Yhdistyksen lähes jokaisella linturuokintapaikalla tavataan valkoselkätikkoja. On mukava ja lämmittävä ajatus, että suojelutoimet ovat tepsineet.

Vielä 1950-luvun alussa Suomessa eli 900 pesivää paria, mutta vuosituhannen loppupuolella laji oli kadota maastamme kokonaan: valkoselkätikan kanta on elpynyt hitaasti viime vuosien aikana koko Suomessa.

Katso punaiselta listalta onko suosikkilintusi uhanalainen.

Isot linnut pärjäävät, mutta pikkulinnuilla tekee tiukempaa. Lintujen ruokinnalla on iso merkitys. Yksittäisellä ruokintapaikalla voi käydä satoja eri yksilöitä pitemmiltäkin matkoilta.

Käpytikka ääntelee voimakkaasti ja pitää puoliaan joutuessaan rengastettavaksi. Nokkaa on syytä varoa. Kuva: Markku Lähdetluoma / Yle

Parhaillaan Suomessa on menossa Luonto-Liiton kevätseuranta, (siirryt toiseen palveluun) jossa lintuharrastajat voivat auttaa tutkijoita sekä Luonnonsuojeluliitoon Luontokato vai luontoteko? -kampanja.

Voit keskustella aiheesta 3.3. kello 23:een saakka.

Lue myös:

Lintujen pihabongauksessa havaittiin ennätysvähän hömötiaisia