Hyppää sisältöön

Itäisillä kunnilla on varaa poikkeuksiin, ja korona on tehnyt varautumisesta yhä parempaa: "On korostunut, että erinäköisiä juttuja voi tapahtua"

Venäjän hyökkäys Ukrainaan on aiheuttanut huolta myös suomalaisissa. Itärajan kunnissa on jo arvioitu, että esimerkiksi sähkönsaanti saattaa vaikeutua.

Venäjän rajan tuntumassa asuvilla voi olla enemmän kysymyksiä turvallisuudesta kuin niillä, jotka asuvat Länsi-Suomessa. Arkistokuva Nuijamaan rajalta. Kuva: Mikko Savolainen / Yle

Venäjän rajan tuntumassa sijaitsevat kunnat osaavat jo odottaa, että Ukrainan ja Venäjän välinen tilanne vaikuttaa jollakin lailla myös tällä puolen rajaa.

Esimerkiksi Kotkassa on jo maanantaina tarkistettu, että kaupungin alueen merkittävimpien yhtiöiden varautuminen ja valmistautuminen mahdollisiin kriiseihin on ajan tasalla. Kaupunki seuraa tilannetta silmä kovana.

– Valmiusjohtoryhmä on kokoontunut joka keskiviikko koronatilanteen vuoksi, ja tällä viikolla on myös aloitettu keskustelu siitä, että tämä Ukrainan tilanne voi eskaloitua. Tilanne on tiedostettu, ja viestien vaihtoa olen käynyt myös muutamien konserniyhtiöiden osalta, Sirviö kertoo.

Selvimmät Venäjään kytköksissä olevat toiminnot ovat Kotkassa satamaan liittyvät toiminnot ja sähkö- sekä energiatoiminnot. EU:n asettamista taloudellisista pakotteista tiedetään muutaman päivän sisällä enemmän, mutta niillä voi olla vaikutusta.

– Ne tulevat näyttäytymään talouden kautta ja kenties myös Haminan-Kotkan satamaliikenteen kautta, Sirviö arvioi.

Jos Venäjä asettaisi siihen kohdistuneiden pakotteiden vuoksi vastapakotteita, ne voisivat näkyä alueella lähinnä sähkön, energian ja liikenteen osalta.

– Ei kuitenkaan ole syytä huolestua, Sirviö muistuttaa.

Kouvolassakin ollaan ajan tasalla

Kouvolan kaupungin turvallisuuspäällikkö Johanna Tauriainen kertoo, että kaupunki on jo lähtökohtaisesti varautunut kansallisen ja alueellisen riskinarvion mukaisiin riskeihin sekä kaupunkikonsernia mahdollisesti sisäisesti koskeviin riskeihin.

– Kansallisista ja alueellisista riskeistä esimerkkejä ovat vaikkapa poikkeusolot, epidemiat, suuronnettomuudet, sään ääri-ilmiöt ja laajat sähkönjakelun tai tietoverkkojen häiriöt. Kaupunkikonsernin sisäisistä riskeistä esimerkkejä ovat vaikkapa tiloihin ja kiinteistöihin liittyvät riskit tai taloudelliset riskit, Tauriainen kertoo.

Kouvolassakin Venäjä voisi vaikuttaa energiantuotantoon, mutta valmiussuunnitelma sen varalta on olemassa.

– Taloudelliset vastapakotteet voivat vaikuttaa joidenkin yritysten toimintaan. Myös muita heijastevaikutuksia voi olla, esimerkiksi verkkohäirinnän on arvioitu kasvavan koko EU-alueella, ja tähän varaudutaan myös Kouvolan kaupungilla.

Lappeenrannassa tilanne ei muuta varautumista

Lappeenrannassakaan Ukrainan tilanne ei ole aiheuttanut muutoksia varautumiseen, kertoo kaupungin turvallisuus- ja riskienhallintapäällikkö Ari-Pekka Meuronen.

Kaupunki ja sen konserniyhtiöt ovat yleisesti ottaen varautuneet erilaisiin tilanteisiin, kuten sähkön-, veden- ja lämmönjakeluun sekä tietoliikenteen turvaamiseen eri tilanteissa erilaisten varajärjestelyjen kautta. Suomeen ja Kaakkois-Suomeen tuodaan Venäjältä esimerkiksi sähköä ja maakaasua, ja esimerkiksi energian hinnannousu voi heijastua tänne.

Lappeenranta on muiden kuntien lailla varautunut monenlaisiin poikkeustilanteisiin. Arkistokuvassa Nuijamaan Venäjän ja Suomen välinen raja. Kuva: Mikko Savolainen / Yle

– Lappeenrannan kaupunki ei ole sen enempää Venäjältä tuotavasta energiasta riippuvainen kuin muu Suomi, paitsi ehkä maakaasu on meidän alueelle tärkeä, Meuronen sanoo.

Ylipäätään kaupunkien varautuminen kattaa myös esimerkiksi päiväkotien, koulujen ja kulttuuritoiminnan ylläpitämisen eri tilanteissa.

– Myös kaupungin johtamisedellytykset ja viestintä turvataan. Näitä kaikkia on harjoiteltu ja kaikkiin on varauduttu, Meuronen kuvailee.

Imatran kaupunginjohtaja Ari Lindeman kertoo, että tilanteeseen suhtaudutaan rauhallisesti, mutta kaupunki seuraa tilannetta ja päivittää tarvittaessa vaurautumissuunnitelmiaan. Myös esimerkiksi tilanteen vaikutusta elinkeinotoimintaan ja yhteistyöhankkeisiin arvioidaan.

Pandemian aikana on varauduttu tarkemmin

Pari vuotta jatkunut koronapandemia on Lappeenrannan Ari-Pekka Meurosen mukaan osoittanut sen, että kaikenlaista yllättävää voi tapahtua.

– Lappeenrannan kaupunki on aina ottanut varautumisen tosissaan, mutta korona on varmasti korostanut sitä, että erinäköisiä juttuja voi tapahtua ja niihin kannattaa varautua.

Sirviö kertoo, että Kotkan kaupunkikin on tehnyt koronapandemian vuoksi tiivistä valmiusjohtoryhmätyöskentelyä viime vuodet. Suunnitelmia on päivitetty, ja esimerkiksi avaintoiminnot sekä kriittiset toiminnot ja kohteet on käyty huolella läpi. Toimintaohjeet kyberturvallisuusuhkien varalta ovat myös ajan tasalla.

– Olemme muutenkin antaneet kahden viime vuoden aikana turvallisuustoimintaan kaiken kaikkiaan erityisen suurta painoarvoa, ja siitä erityinen kiitos kuuluu sitoutuneelle valmiusjohtoryhmälle, Sirviö kertoo.

Aivan Venäjän rajalla sijaitsevan Virolahden kunnanjohtaja Veli-Matti Pulli on samoilla linjoilla kuin Sirviö. Viimeisten vuosien aikana poikkeuksellisiin tilanteisiin valmistautumista on hiottu, eikä paikallisten tarvitse olla huolissaan oman turvallisuutensa puolesta.

– Tuntuu siltä, että varmasti jokainen on tästä tilanteesta huolestunut ja jopa yllättynyt. Mikäli varautumistoimenpiteisiin ryhdytään, niin niistä ei tietenkään tiedoteta julkisesti. Mutta teemme kaiken, mikä on kussakin tilanteessa tarpeen.

.
.