Hyppää sisältöön

Viranomaiset haluavat lisää keinoja puuttua ulkomaalaisten hämäriin kiinteistökauppoihin – Ukrainan sota kiristi suhtautumista ostoihin jo nyt

Puolustusministeriön tietoon on viime vuosina tullut "kourallinen" huolta herättäviä kiinteistöostoja, mutta toistaiseksi EU:n ulkopuolelta tulevilta ostajilta ei ole hylätty yhtään kauppaa.

Suomen strategisten kohteiden lähellä tehdyt venäläisten kiinteistökaupat ovat herättäneet huolta kansallisesta turvallisuudesta. Kuva: Asmo Raimoaho / Yle

Puolustusministeriö on tihentänyt seulaa ulkomaalaisten kiinteistöostoihin tarvitsemien lupien myöntämisessä Ukrainan sodan vuoksi. EU:n ulkopuolisten maiden kansalaisten kiinteistöostot Suomesta tulivat luvanvaraisiksi vuonna 2020.

– Puolustusministeriö tarkastelee kaikkia lupahakemuksia tarkasti, ja tätä tarkastelua on tehostettu tilanteen edellyttämällä tavalla, sanoo ministeriön neuvotteleva virkamies Anu Sallinen.

Puolustusministeriö on tyytyväinen uuteen kiinteistökauppoja koskevaan lupakäytäntöön, vaikka yhtään kiinteistökauppaa ei olekaan vielä kielletty. Ministeriön mukaan ulkomaalaisten kiinteistöostoista saadaan nyt huomattavasti enemmän tietoa kuin ennen.

– Meidän on nyt paljon helpompi toimia, kun saamme jo kiinteistön hankintahetkellä paljon tietoa ostajasta ja hänen aikomuksistaan kiinteistön suhteen. Tietoa tulee sekä luvan hakijalta itseltään että tarvittaessa lausuntoprosessien kautta, Sallinen kertoo.

Laki ei kuitenkaan ole vielä täydellinen. Puolustusministeriö on käynnistämässä tänä keväänä lainsäädännön "tarkentamishankkeen", jonka tarkoitus on antaa viranomaisille nykyistä laajemmat mahdollisuudet puuttua Suomen turvallisuuden kannalta riskialttiisiin kiinteistöomistuksiin. Ministeriö jätti eduskunnalle selvityksen lainsäädännön muutostarpeista jo joulukuussa.

Kaupan kieltäminen vaatii "savuavan aseen"

Ulkomaalaisten Suomesta ostamat kiinteistöt kiinnostavat myös suojelupoliisia. Supon mukaan kiinteistö- ja yritysostot voivat "luoda itsevaltaisille valtioille pääsyn Suomen kriittiseen infrastruktuuriin".

Supo varoitti (siirryt toiseen palveluun) jo vuonna 2016 ulkomaalaisten kiinteistökauppojen kansalliselle turvallisuudelle aiheuttamista vaaroista. Supo muun muassa epäili, että Suomesta ostettuja majapaikkoja voidaan käyttää ulkomaisten tunnuksettomien joukkojen tukikohtina.

Puolustusministeriön Sallisen mukaan kahden viime vuoden aikana, kun uudet lait ovat olleet voimassa, ministeriön tietoon on tullut "kourallinen" huolta herättäviä kauppoja.

– Meillä on tiettyjä kiinteistöjä, joiden käyttötarkoitusta seurataan jatkossakin. Se koskee hyvinkin monia kansallisuuksia. Niitä ei ole paljon, mutta joitakin yksittäisiä tapauksia, Sallinen sanoo.

Miksi sitten kauppoja ei ole kielletty jo lupaprosessin aikana?

– Meillä pitää olla luvan myöntämisen hetkellä selkeät perusteet kieltää kaupat. Pitää olla niin sanottu savuava ase eli tieto siitä, miten kiinteistöä aiotaan käyttää Suomen turvallisuutta vaarantavasti.

Kiinteistökauppoja tehtäessä tällaista varmaa tietoa ei useinkaan ole.

Sallisen mukaan epäilyttäviin kauppoihin voidaan kuitenkin puuttua myös jälkikäteen, jos kiinteistön ilmoitettu käyttötarkoitus ei vastaa todellisuutta.

– Onneksi näitä tilanteita varten meillä on myös pakkolunastusmahdollisuus.

Sallinen korostaa, että kiinteistön käyttötarkoituksen pitää olla uskottava.

– Jos esimerkiksi ampumaradan vierestä ostettaisiin kiinteistö vapaa-ajan käyttöön ja tiedetään, että alueella on aikamoiset meluvaikutukset, silloinhan se ei ole enää uskottavaa, Sallinen kuvailee mahdollista perustetta luvan epäämiseen.

Gazprom halusi lomakylän Puolustusvoimien naapurista

Venäläinen valtionyhtiö Gazprom halusi ostaa alueen Puolustusvoimien harjoitusalueen vierestä. Kuva: Asmo Raimoaho / Yle

Uuden lupakäytännön taustalla on tapaus, jossa Venäjän valtiollinen kaasuyhtiö Gazprom halusi ostaa maa-alueen Taipalsaarelta Puolustusvoimien harjoitusalueen vierestä vuonna 2015.

Myynnissä oli runsaan 80 hehtaarin kokoinen Sarviniemen alue. Sen lähellä harjoittelevat muun muassa Lappeenrannan Maasotakoulun asevelvolliset ja kadetit.

Silloinen puolustusministeri Jussi Niinistö (ps.) vaati kesällä 2015 alueen pakkolunastusta valtiolle. Hän vetosi asiassa kansalliseen turvallisuuteen. Aluksi Metsähallitus tarjoutui ostamaan alueen valtiolle. Kun kauppoja ei Metsähallituksen kanssa syntynyt, valtio ryhtyi järeämpiin toimiin. Se halusi pakkolunastaa Sarviniemen itselleen.

– Lähtökohta on se, että Puolustusvoimat tulee ottamaan tämän alueen haltuunsa, ministeri Niinistö sanoi Ylelle tuolloin.

Lopulta kaupat syntyivät alueen omistajien ja Metsähallituksen välillä. Kauppahinta oli 3 292 000 euroa. Gazprom oli kauppaa hoitaneen kiinteistönvälittäjän mukaan tarjonnut huomattavasti suurempaa summaa: yli kymmentä miljoonaa euroa.

Laki muuttui pari vuotta sitten

Sarviniemen maakaupat nostivat venäläisten epäilyttävät kiinteistökaupat voimalla esiin julkisuudessa. Asiasta oli keskusteltu Suomessa jo aiemmin, mutta Sarviniemen tapaus sysäsi liikkeelle poliittisen prosessin, jonka seurauksena hallitus esitti vuonna 2018 muutoksia useisiin kansallista turvallisuutta koskeviin lakeihin.

Uudet säädökset tulivat voimaan vuoden 2020 alusta. Niiden mukaan kaikkien EU- ja ETA-maiden ulkopuolelta tulevien kiinteistönostajien tulee hakea lupa puolustusministeriöltä.

Sarviniemen tapauksen lisäksi lakimuutokseen vaikutti kiristynyt kansainvälinen tilanne. Venäjä oli valloittanut vuonna 2014 Ukrainalle kuuluvan Krimin, ja Venäjän masinoima sota Itä-Ukrainassa jatkui vielä vuoden 2015 alussa.

Liikemies hankki saaria laivaväylien vierestä

Venäläistaustainen Airiston Helmi -yritys hankki saarikiinteistöjä syväväylien läheltä Saaristomereltä. Kuva: Asmo Raimoaho / Yle

Suomessa on noussut esiin strategisten kohteiden lähellä tehtyjä kiinteistökauppoja, joissa ostajina ovat olleet venäläiset, joilla on jonkin EU-maan kaksoiskansalaisuus. EU-maista esimerkiksi Malta ja Kypros myöntävät kansalaisuuksiaan henkilöille, jotka tekevät maihin sijoituksia.

Syyskuussa 2018 poliisi ja tulli tekivät näyttävän ratsian Airiston Helmi -nimisen yhtiön saareen Paraisilla. Ratsiaan osallistui satoja viranomaisia, saaren ilmatila suljettiin ja asiasta ilmoitettiin valtionjohdolle.

Ratsian virallinen syy oli talousrikostutkinta, joka jatkuu edelleen. Tapauksessa epäillään muun muassa rahanpesua. Airiston Helmen omistamat saaret sijoittuivat paikoille, joista voi valvoa Turun ja Naantalin satamiin johtavia syvävesiväyliä. Yhtiöllä oli laajat kiinteistöomistukset Saaristomerellä.

Airiston Helmen taustalla on venäläinen liikemies Pavel Melnikov, jolla on myös Maltan kansalaisuus. EU-kansalaiset saavat vapaasti ostaa kiinteistöjä Suomesta. Edes nykykäytännön mukaan Melnikovin ei siis olisi pitänyt hakea puolustusministeriöltä lupaa kiinteistöostoilleen.

Puolustusministeriö vakuuttaa, että kaksoiskansalaisten kiinteistöostot tulevat viranomaisten tietoon joka tapauksessa.

– Saamme Maanmittauslaitokselta tiedot kiinteistökaupoista ja sitä kautta tiedot myös mahdollisista kaksoiskansalaisten tekemistä kaupoista, neuvotteleva virkamies Anu Sallinen sanoo.

Tiettyjen EU-maiden kansalaisten tekemät kaupat ovat puolustusministeriön erityisessä seurannassa. Sallisen mukaan tämä koskee Kreikan, Kyproksen, Maltan ja Portugalin kansalaisten tekemiä kiinteistökauppoja.

Miljardööri osti saaren Puumalasta

Venäläismiljardöörin Puumalasta hankkima Kotasaari sijaitsee Saimaan syväväylän vieressä. Kuva: Asmo Raimoaho / Yle

Myös viime syksynä paljastui keskustelua herättänyt Venäjän kansalaisen kiinteistökauppa. Venäläinen miljardööri Igor Kesaev oli ostanut Puumalan kunnassa sijaitsevan Saimaan Kotasaaren.

Kesaevilla on väitetty olevan yhteyksiä Venäjän turvallisuuspalveluun FSB:hen ja aseteollisuuteen. Rahansa hän on tehnyt pääosin vähittäis- ja tupakkakaupasta Venäjällä. Myös Kesaevilla on toisen EU-maan eli Kyproksen kansalaisuus.

Kotasaareen on rakennettu laajat majoitustilat ja muun muassa helikopterikenttä. Puolustusministeriö on aiemmin kertonut Ylelle seuraavansa tarkasti, mihin tarkoituksiin Saimaan syväväylän varrella sijaitsevia Kesaevin kiinteistöjä käytetään.

Samalla ministeriöstä kuitenkin ilmoitettiin, että tuolloin kohteen ei arvioitu aiheuttavan suoraa uhkaa kansalliselle turvallisuudelle.

Voit keskustella jutun aiheesta lauantaihin 26.2. kello 23:een asti.

.
.