Hyppää sisältöön

Tutkijat: Ydinaseilla uhkailu kesken sodan on uutta – Putinin tavat eroavat monista kylmän sodan neuvostojohtajista

Tutkija sanoo, että Venäjän Ukrainan ympäristöön tuomien aseiden tuhovoima voi olla jo lähellä heikkotehoisimpia taktisia ydinaseita.

Sotilas vartioi tammikuussa Venäjällä mannertenvälistä ohjusta. Kuva: Vladimir Smirnov / AOP

Maailma ehti elää ydinsodan pelossa vuosikymmeniä ja hengähtää, kun kylmä sota runsaat 30 vuotta sitten loppui. Nyt Eurooppaa varjostaa uusi uhka, Venäjän presidentti Vladimir Putin.

Venäjä aloitti viime viikolla hyökkäyksen Ukrainaan. Euroopassa käydään nyt suurinta maasotaa sitten toisen maailmansodan. Katkerassa sotapuheessaan Putin vihjasi olevansa valmis käyttämään jopa ydinaseita, jos joku yrittää estää Venäjän aikeet Ukrainassa.

Tätä seurasi sunnuntaina Putinin ilmoitus, että hän on määrännyt maan ydinasejoukot hälytystilaan. Venäjällä on maailman suurin ydinasearsenaali ja paljon ballistisia ohjuksia.

Kansainvälisen politiikan professori Juha Vuori Tampereen yliopistosta sanoo, että Venäjän ydinaseoppi mahdollistaa sen, että maa voi käyttää ydinasetta ensimmäisenä. Ajattelun mukaan ydinaseen käyttö olisi mahdollista, jos Venäjän valtion olemassaolo olisi uhattuna tavanomaisen sodankäynnin seurauksena.

Todennäköisimmin Venäjä käyttäisi Vuoren mukaan tällaisessa tilanteessa taktista ydinasetta varoituksena. Niillä tarkoitetaan taistelukentällä käytettäviä ydinaseita.

Vuori sanoo, että tehottomimmatkin taktiset ydinaseet ovat samaa mittaluokkaa kuin ydinpommi, jonka Yhdysvallat pudotti Japanin Hiroshimaan toisen maailmansodan lopulla.

On kuitenkin erittäin epätodennäköistä, että Venäjä käyttäisi ydinaseitaan.

– Se mitä Putin on sanonut, ei vielä tarkoita, että hän olisi käyttämässä ydinaseita. Kyse on muistutuksesta, että Venäjällä on ydinaseita ja Naton ei pidä sotkeutua sotaan, Vuori rauhoittelee.

Hän epäilee sitä, että Venäjän komentorakenne olisi valmis antamaan Putinille luvan ydinaseen käyttämiseen Ukrainassa sodan epäonnistumisen takia.

– Riittäisikö se syyksi? Olisiko venäjän olemassaolo uhattuna? Epäonnistuminen olisi tapahtunut Venäjän alueen ulkopuolella.

Myös Ylen sunnuntaina haastattelemat tutkijat arvioivat, että kynnys laukaisuun on äärimmäisen korkea. Asiantuntijat ovat pitäneet Putinin puheita hämäyksenä ja pelotteluna.

Vuori kummastelee sitä, että Putin käytti sunnuntaina julistamastaan kohotetusta hälytystilasta venäjänkielistä termiä, jota ei löydy Venäjän virallisista sotilasmanuaaleista. Hän tulkitsee, että Venäjä siirtyi toiseksi matalimpaan hälytystilaan neliportaisella asteikollaan.

Putin ehkä Stalinia pahempi ydinaseilla uhkailija

Poliittisen historian emeritusprofessori Kimmo Rentola sanoo, että ydinaseilla ei ollut tapana uhkailla kovin usein edes kylmän sodan aikana.

Esimerkiksi miljoonia tapattanut Josif Stalin ei Rentolan mukaan ainakaan kovin selvästi uhkaillut ydinaseilla, mutta neuvostojohtaja Nikita Hruštšovilla tällainen taipumus oli.

Äärimmilleen Hruštšov meni Kuuban ohjuskriisin aikana 1960-luvulla, jolloin maailmassa käytiin ehkä lähempänä ydinsotaa kuin koskaan. Lähellä ydinaseiden käyttöä on oltu myös virhetilanteissa.

Vaarallista on nyt se, että Putin uhkailee ydinaseilla, kun Venäjä samalla hyökkää Ukrainaan.

Rentola sanoo, että tämä on uutta. Hruštšovin esittäessä uhkauksiaan päällä ei ollut sotatilanne.

– Siinä mielessä nyt on erikoinen tilanne, että sota on aloitettu ja sen ollessa käynnissä uhkaillaan ydinaseilla.

Vuori sanoo, että Venäjä on ainakin vuodesta 2013 lähtien puhunut uhkaavaan sävyyn ja muistutellut, että maalla on tuhovoimaa.

– Jos verrataan, miten Neuvostoliitto puhui ydinaseista, Putinin tavassa on hälyttävää, että hän puhuu kuin Venäjä olisi ainut, jolla on kapasiteettia, Vuori varoittaa.

Hän pitää hälyttävänä myös sitä, että Venäjä simuloi Ruotsia vastaan ydinasehyökkäysharjoituksen viime vuosikymmenellä. Siinä uhattiin maata, jolla ei ole ydinaseita.

Ydinaseita paljon iskuvalmiudessa

Huono merkki on myös se, että kylmän sodan aikaan verrattuna erityisesti Yhdysvaltain ja Venäjän välisistä aserajoitussopimuksista lähes kaikki ovat purkautuneet.

Tukholman kansainvälinen rauhantutkimusinstituutti Sipri varoitti viime vuonna, että kylmän sodan jälkeinen pyrkimys vähentää ydinaseita maailmasta on pysähtynyt.

Vaikka ydinkärkien määrä maailmassa on vähentynyt, operatiivisten joukkojen käytössä olevien ydinaseiden määrä on kasvanut. Lähes kaikki iskuvalmiudessa olevat ydinkärjet kuuluivat Yhdysvalloille tai Venäjälle. Mailla on käytössään 90 prosenttia maailman ydinaseista.

Venäjän armeija esitteli rakentinheitintä ja termobaarista asetta maan puolustusministeriön tapahtumassa vuonna 2015. Kuva: Leonid Faerberg / AOP

Tavanomaisten aseiden tuhovoima lähestynyt ydinaseita

Yksi vaara on, että niin sanotut tavanomaiset aseet ovat hiipineet tuhovoimaltaan ja ottaneet ydinaseita kiinni. Vuori sanoo, että raja ydinaseiden ja tavanomaisten aseiden välillä on häilynyt.

– Kaikessa hiljaisuudessa tavanomaisilla aseilla päästään myös kilotonniluokan räjähdysvoimaan.

Vuori varoittaa, että Venäjän termobaarisilla aseilla on maan tavanomaisista aseista suurin räjähdysvoima.

Venäläisillä on Ukrainassa tiettävästi käytössään raketinheitinjärjestelmiä, jotka laukaisevat juuri termobaarisia pommeja. Tuoreimpien tietojen mukaan Venäjä olisi käyttänyt maanantaina termobaarista pommia Ukrainassa. Yhdysvaltain Ukrainan-lähettiläältä saatua tietoa ei ole kuitenkaan voitu vahvistaa.

Termobaarinen ase synnyttää valtavan tulipallon ja voimakkaan paineaallon, jonka on kerrottu imeneen ihmisten keuhkoja heidän suustaan. Venäjä on käyttänyt asetta Syyriassa.

Tutkija: Jos ydinaseita ei olisi, Nato voisi tehdä väliintulon Ukrainaan

Ydinsodan uhka estää käytännössä myös sen, että länsimaat eivät voi lähettää joukkoja Ukrainan avuksi. Riski taistelujen eskaloitumisesta ydinsodaksi olisi olemassa.

Yhdysvaltain presidentti Joe Biden sanoi viime viikolla, että kyseessä on maailmansota, jos amerikkalaiset ja venäläiset alkavat ampua toisiaan.

Vuori sanoo, että jos ydinaseita ei olisi, Nato voisi tehdä Ukrainaan väliintulon, ja ottaa ainakin maan ilmatilan haltuun.

Avoin joukkojen lähettäminen avaisi muutenkin historiallisen tilanteen, sillä toisen maailmansodan jälkeen länsimaiden ja Venäjän joukot ovat olleet sodissa vain kätketysti vastakkain.

Rentola sanoo, että tunnetuin esimerkki on Korean sota. 1950-luvulla käydyssä sodassa Pohjois-Korealla oli Neuvostoliitosta saatuja Mig-hävittäjiä, joiden lentäjät olivat enimmäkseen neuvostoliittolaisia. Amerikkalaiset olivat sodassa toisella puolella.

Ukrainassa ratkaiseva viikko

Vuori uskoo, että tämä viikko on Ukrainassa ratkaisun hetki.

Vaikka välitön salamasota Ukrainan johdon rapauttamiseksi näyttää epäonnistuneen, Venäjä voi vielä yrittää jakaa Ukrainan osiin ja saada sotilaalliset tavoitteensa läpi siirtämällä maahan lisää joukkoja.

– Jos sekin epäonnistuu, nouseeko Venäjän kansa johtajaansa vastaan vai alkaako dinosaurus luoda tuhoa ympärilleen kuolinkouristuksissaan, Vuori maalaa.

Neuvostojohtaja Hruštšovin äärimmäinen peli koitui hänen kohtalokseen. Moskovan muu johto pelästyi, että Hruštšov olisi saanut vahingossa provosoitua ydinsodan Kuuban kriisin aikana.

Kimmo Rentola sanoo, että tämä pelko oli yksi syy Hruštšovin syrjäyttämiseen.

Voit keskustella aiheesta keskiviikkoon 2.3. klo 23:een asti.

Lue lisää:

.
.