Hyppää sisältöön

Analyysi: Suomalaisten Nato-kanta heilahti yhdessä yössä jäsenyyden kannalle – Venäjä näyttää ajaneen sotatoimillaan Suomen lähemmäs Natoa

Liittoutumisen kannatuksen kasvu Suomessa liittyy samaan historialliseen muutokseen, joka ravistelee Euroopan puolustusajattelua, kirjoittaa Ylen politiikantoimituksen tuottaja Maria Stenroos.

Naton ja sen jäsenmaiden lippuja puolustusministerikokouksen alkaessa 16.2.2022. Useimmat EU-maat kuuluvat Natoon. Kuva: Kenzo Tribouillard / AFP

Ylen kysely suomalaisten Nato-kannoista osui ratkaisevaan hetkeen.

Tapahtumien virta lähti liikkeelle viikko sitten maanantaina, kun Venäjän presidentti Vladimir Putin tunnusti Itä-Ukrainan kapinallisalueet itsenäisiksi. Tiistaina hän määräsi rauhanturvaajiksi kutsumiaan joukkoja Itä-Ukrainaan. Keskiviikkona Ukraina julisti poikkeustilan. Varhain torstaina Venäjä hyökkäsi Ukrainaan. Valheellisia väitteitä vilissyt Putinin sotapuhe ja sitä seurannut raaka hyökkäys Ukrainaan näyttivät, miten Venäjä voi halutessaan toimia.

Taloustutkimus alkoi tehdä Ylen kyselyä keskiviikkona, viimeiset kysymykset kysyttiin perjantaina. Tulos paljasti merkittävän muutoksen suomalaisten näkemyksissä: liittoutumisen vastustus on vaihtunut Nato-jäsenyyden kannatukseksi.

Voi sanoa, että kannattajien ja vastustajien suhde ovat heilahtanut päinvastaiseksi edellisistä mittauksista.

Ukrainalle kohtalokkaan viikon edetessä Suomen valtiojohto tuomitsi Venäjän toimet, seurasi tilannetta herkeämättä ja järkyttyi hyökkäyksestä. Valtiojohdon ja puolustusvoimien viesti julkisuuteen oli, ettei Suomeen kohdistu välitöntä uhkaa. Sunnuntaina puolustusministeri Antti Kaikkonen (kesk.) sanoi, etteivät Pohjoismaat ole täysin tilanteen ulkopuolella.

Presidentin ja ulkoministerin mukaan mahdollisen Nato-punninnan aika ei olisi kriisin keskellä.

Suomalaiset näyttävät tuumineen asiaa.

Suomen periaatteissa liittoutumattomuus on istunut tiukassa. Se on kertonut luottamuksesta siihen, että liittoutumattomuus pitää Suomen konfliktien ulkopuolella eikä maailma muutu. Suomalaiset ovat luottaneet omaan puolustukseen ja maanpuolustustahto on kansainvälisesti vertaillen korkealla.

Ukrainan kohtalo oli jäädä yksin vastaamaan Venäjän hyökkäykseen. Muu maailma auttaa rahallisesti ja materiaaliapua virtaa. Rintamalla suurvaltaa vastaan ovat kuitenkin vain ukrainalaiset. Todennäköisesti suomalaiset ovat panneet tämän merkille.

Vaikka Suomen puolustaminen olisi Nato-jäsenyyden aikanakin ensi sijassa Suomen puolustusvoimien tehtävä, jäsenyys tarjoaisi turvatakuut. Naton viidennen artiklan mukaan hyökkäys yhtä jäsenmaata kohtaan tulkitaan hyökkäykseksi kaikkia kohtaan. Tätä turvaa ei ole liittoon kuulumattomalla Ukrainalla - eikä Suomella.

Suomalaisten mielipiteen muutos liittyy samaan käänteeseen Euroopan unionin maiden ennen näkemättömässä yksituumaisuudessa. Unioni päätti käyttää rauhanrahastoaan Ukrainan puolustuksen avuksi. Saksa muutti pidättyväisen linjansa puolustuksessa ja aseviennissä sekä kasvattaa puolustusbudjettiaan roimasti. Länsi yrittää pakotteillaan ahdistaa Venäjän taloutta niin, että sotiminen olisi pakko lopettaa.

Myös sotilasliitto Nato teki viime viikolla historiallisen ratkaisun. Se käyttää nopean toiminnan sekä hyvin korkean valmiuden joukkojaan ensimmäistä kertaa Euroopassa. Joukkoja tuodaan Baltiaan ja itäisen Keski-Euroopan maihin.

Sotilasliiton pitää samaan aikaan yrittää olla provosoimatta Venäjää ja taata liittolaisten turvallisuus.

Huoli on suurin Natoon kuuluvissa Baltian maissa, jotka ovat Venäjän käden ulottuvilla - kuten Suomikin.

Tapahtumien vauhti on kiivas niin Euroopassa kuin Suomessa. Jo huomenna tiistaina eduskuntapuolueet keskustelevat Ukrainan tilanteesta, ja keskusteluun nostetaan myös Nato-jäsenyys sekä Nato-kansanäänestyksestä tehty kansalaisaloite. Tämä ei tarkoita jäsenyyden hakemista, mutta jo keskustelu itsessään on askel.

Poliitikot ja presidentti ovat sanoneet, että Nato-jäsenyyden hakeminen vaatisi tarkan punninnan sekä kansan tuen.

Kansan enemmistön tuki näyttää löytyvän, ainakin tällä hetkellä.

.
.