Hyppää sisältöön

Venäläisten Suomesta ostamien kiinteistöjen määrä on kasvanut rajusti viime aikoina – katso, paljonko kotikunnastasi on myyty itänaapuriin

Läheiset jakavat omistuksia keskenään, jotta useampi ihminen pääsisi rajan yli saman kiinteistön perusteella. Puolustusministeriön mukaan kahdeksan kymmenestä ostajasta asuu jo valmiiksi Suomessa.

Jos puolustusministeriö jatkaisi kiinteistöjen ostamiseen tarvittavien lupien myöntämistä venäläisille samaa tahtia kuin alkuvuonna, lupamäärä kasvaisi yli 50 prosenttia viime vuoteen verrattuna. Ukrainan sodan vuoksi se on kuitenkin epätodennäköistä. Kuva: Asmo Raimoaho / Yle

Venäläisten kiinteistökaupat Suomessa ovat olleet vahvassa kasvussa alkuvuonna. Helmikuun loppuun mennessä Venäjän kansalaiset olivat saaneet puolustusministeriöstä jo 54 lupaa kiinteistön ostamiseen Suomesta. Kahdessa kuukaudessa annettujen lupien määrä on noin neljännes koko viime vuoden luvista. Tuolloin ostolupia myönnettiin 217.

Jos tahti jatkuisi samana loppuvuoden, lupia myönnettäisiin tänä vuonna yli 300. Se on kuitenkin epätodennäköistä Ukrainan sodasta johtuvien talouspakotteiden vuoksi.

Puolustusministeriön mukaan alkuvuoden kova kysyntä on jatkoa viime vuoden kehitykselle. Viime vuonna ostolupia myönnettiin Venäjän kansalaisille peräti 75 prosenttia enemmän kuin edellisvuonna.

EU- ja ETA-alueen ulkopuolisten maiden kansalaisten kiinteistökaupat tulivat luvanvaraisiksi vuoden 2020 alusta. Luvat myöntää puolustusministeriö, joka on kertonut kiristävänsä lupakäytäntöjä Ukrainan sodan vuoksi.

Suojelupoliisi on varoittanut (siirryt toiseen palveluun) jo vuosia sitten, että venäläisten kiinteistöostojen joukossa saattaa olla kohteita, jotka kiinnostavat itänaapuria sotilaallisista syistä. Sen mukaan kauppojen määrän lisääntyminen ei kuitenkaan yksinään anna aihetta huoleen.

Myös Maanmittauslaitoksen tilastot kertovat, että Venäjän kansalaisten kiinteistöostot lisääntyivät viime vuonna. Samaan aikaan venäläiset myös myivät aiempaa enemmän kiinteistöjä. Viime vuonna Venäjän kansalaiset ostivat ja myivät lähes yhtä paljon kiinteistöjä Suomessa.

Venäjän kansalaisten Suomesta ostamien kiinteistöjen määrä on laskenut 2010-luvun alun huippuvuosista. Tällä vuosikymmenellä suunta on kuitenkin kääntynyt nousuun. Kuva: Asmo Raimoaho / Yle

Kun Venäjän kansalaisten tekemiä kiinteistökauppoja tarkastellaan kunnittain, Etelä-Karjala erottuu selvästi muusta maasta. Venäläiset ovat tehneet alueen kunnissa kiinteistökauppoja moninverroin vilkkaammin kuin muualla.

Katso kartasta, kuinka paljon Venäjän kansalaiset ovat ostaneet kiinteistöjä kotikunnastasi:

Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.

Imatralainen kiinteistönvälittäjä Ensio Pulkkinen on havainnut venäläisten lisääntyneen kiinnostuksen kiinteistö- ja asuntokauppoihin itärajalla.

– Kaupat alkoivat lisääntyä selvästi jo viime vuonna, ja tahti on kiihtynyt tänä vuonna, kertoo Pulkkinen, joka toimii yrittäjänä In and Out -kiinteistönvälitystoimistossa.

Hänellä on laaja näkymä markkinoihin, sillä kiinteistönvälittämisen lisäksi hän toimii myös kaupanvahvistajana muille välittäjille Etelä-Karjalassa.

Pulkkisen mukaan venäläisten ostoissa ei ole kyse jättikaupoista.

– Ne ovat olleet halpoja 10 000–20 000 euron ostoksia, sekä huoneistoja että taloja, hän sanoo.

Ensio Pulkkisella on laaja näkymä kiinteistökauppoihin itärajalla, sillä hän toimii välittämisen lisäksi myös kaupanvahvistajana. Kuva: Kari Saastamoinen / Yle

Maanmittauslaitoksen tilastot sisältävät vain kiinteistökaupat eli eivät esimerkiksi ole asunto-osakkeita.

Puolustusministeriö vahvistaa, että suurin osa venäläisten kaupoista on suhteellisen halpoja kiinteistöjä. Ministeriön mukaan noin kahdeksan kymmenestä ostoluvan saaneesta Venäjän kansalaisesta asuu jo valmiiksi Suomessa.

Ministeriö ei pidä mitään kiinteistöomistusta lähtökohtaisesti uhkana mutta kertoo seuraavansa tilannetta.

Kiinteistö toimii "pääsylippuna" Suomeen

Kiinteistönvälittäjä Ensio Pulkkinen uskoo, että venäläisten lisääntyneitä kiinteistökauppoja selittää osin koronatilanne. Kiinteistön omistaminen Suomesta helpottaa maahan pääsemistä.

– Ne ovat niin sanottuja pääsylippuja, Pulkkinen sanoo.

Nykyisten sääntöjen mukaan kiinteistön, asunnon tai vapaa-ajan asunnon omistaja voi tulla Suomeen, jos hänellä on viisumi voimassa. Kiinteistöjen omistajilla on usein 2–5 vuoden viisumi, jolla voi oleskella maassa yhtäjaksoisesti 90 vuorokautta. Tällä perusteella Suomeen saavat tulla myös omistajan puoliso ja alaikäiset lapset.

Venäläiset ovat tehneet myös kiinteistökauppoja sukulaisten ja muiden läheisten kesken niin, että kiinteistöjen omistusta on jaettu esimerkiksi perheen sisällä. Näin useammalla on mahdollisuus saapua Suomeen kiinteistön omistamisen perusteella.

– Nythän esimerkiksi aikuinen lapsi ei voi muuten saapua vanhempiensa kiinteistölle Suomeen, Pulkkinen sanoo.

Venäläinen mökinomistaja pelkää tulevaa

Länsimaiden Venäjälle asettamat ankarat pakotteet todennäköisesti halvaannuttavat venäläisten kiinteistökaupat Suomessa. Moni saattaa jopa yrittää myydä omistuksensa, kun taloudellinen tilanne huononee Venäjällä.

– Tiedän, että joillakuilla on ajatuksia myymisestä. He miettivät, mitä järkeä on pitää mökkiä Suomessa, kun siitä ei pääse edes kunnolla nauttimaan, kertoo pietarilainen Svetlana Panteleimonova.

Puhelimitse tavoitettu Panteleimonova omistaa mökin Ruokolahdelta. Hänen mukaansa nykytilanteen epävarmuus syö venäläisten mökkiläisten hermoja.

– Kaikki ovat ahdistuneita ja odottavat mitä seuraavaksi tapahtuu. Kukaan ei ymmärrä, mistä on kysymys.

Rajan ylittämistä monimutkaistaneet koronarajoitukset ovat jo aiemmin tehneet venäläisten kesämökkiläisten Suomessa käymisestä vaikeaa. Nyt pakotteet ovat tuomassa lisää ongelmia.

– En voi enää maksaa esimerkiksi Ruokolahden mökkini sähkölaskuja, koska käyttämäni VTB-pankki on pakotelistalla. Ennen maksoimme laskut suoraan Venäjältä Suomeen tilisiirtoina. Nyt se on mahdotonta, Panteleimonova kertoo.

Hän tuomitsee Venäjän armeijan toimet Ukrainassa ja pelkää pakotteiden koventuvan entisestään. Epävarmuus tulevasta ahdistaa.

– Elämme täydellisessä pimennossa. Pelkäämme erittäin paljon, että Suomen hallitus ei päästä meitä enää ollenkaan maahan.

Igor Kostenko (vas.) ja Svetlana Panteleimonova omistavat mökit Ruokolahdelta. Mökkinaapurit kuvattiin Suomessa viime kesänä. Kuva: Mikko Savolainen / Yle

Maahantuloon ei ole ainakaan vielä asetettu uusia rajoitteita. Pietarilainen Igor Kostenko saapui tiistaina mökilleen Ruokolahdelle tekemään huoltotöitä.

– Kaikki sujui tavalliseen tapaan sekä Venäjän että Suomen rajaviranomaisten kanssa, Kostenko kertoo.

Pakotteet kuitenkin tuntuvat jo. Kostenkon oli tuotava Pietarista tukku käteistä Suomessa maksamista varten.

– Meillä on nyt paljon ongelmia, koska useat venäläiset pankit joutuivat pakotelistalle. Maksuja Venäjältä Suomeen ei voi enää tehdä entiseen tapaan, Kostenko sanoo.

Hän ei ole varma, mitä tekee Suomessa sijaitsevalle mökilleen tulevaisuudessa.

– Seuraan tilannetta ja päätän tilanteen mukaan. Jos tulee lisää rajoituksia, joudun ehkä myymään. Teemme perheeni kanssa päätöksen asiasta lähiaikoina.

Voit keskustella jutun aiheesta torstaihin 3.3. kello 23:een saakka.

Lue myös:

.
.