Hyppää sisältöön

Moni keskisuomalainen kansanedustaja empii vielä Nato-kantaansa

Ylen kyselyn mukaan 53 prosenttia suomalaisista kannattaa Suomen liittymistä sotilasliitto Naton jäseneksi. Nato-kysymys jakaa keskisuomalaisia kansanedustajia tällä hetkellä lähinnä niin, että osa kannattaa jäsenyyttä ja osa ei ota asiaan vielä lopullista kantaa.

Arkistokuva Naton lipusta. Kuva: Reiner Zensen

Moni keskisuomalainen kansanedustaja ei vielä osaa tai halua kertoa kantaansa siihen, pitäisikö Suomen hakea sotilasliitto Naton jäsenyyttä.

Yle Jyväskylän kyselyyn on tähän mennessä vastannut kymmenestä keskisuomalaisedustajasta seitsemän.

Keskustan Joonas Könttä ja kokoomuksen Sinuhe Wallinheimo kannattavat Suomen liittymistä Natoon.

Keskustan Anne Kalmari kertoo suhtautuneensa aiemmin kriittisesti Natoon, mutta liputtaa nyt liittymisen puolesta, jos tasavallan presidentti, hallitus ja puolustusvaliokunta ovat Naton kannalla.

Keskustan Petri Honkonen ei osaa kantaansa vielä sanoa.

SDP:n Piritta Rantanen ei ilmaise tässä vaiheessa kantaansa. Myöskään SDP:n Riitta Mäkisellä ei ole toistaiseksi selkeää kyllä tai ei vastausta Nato-kysymykseen.

Perussuomalaisten Toimi Kankaanniemi toteaa tekevänsä ratkaisunsa jäsenyyden puolesta, jos ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa johtavat tasavallan presidentti ja valtioneuvosto hyvin perustellen sitä esittävät.

Näin keskisuomalaiset kansanedustajat kommentoivat Nato-kysymystä Ylen kyselyssä:

Petri Honkonen (kesk.)

En osaa sanoa. Keskustassa on pitkään voimassa kanta, jonka mukaan Keskusta ei kannata Suomen sotilaallista liittoutumista, mutta haluaa että Suomi pitää auki mahdollisuuden hakea Nato-jäsenyyttä.

Toteamme, että ”mikäli liittoutuminen tulisi ajankohtaiseksi, sillä olisi oltava paitsi pitävät turvallisuuspoliittiset perustelut myös yhteiskunnan laaja hyväksyntä.”

Ensiarvoisen tärkeää on, että Suomessa on viime vuosina panostettu paljon kansalliseen turvallisuutemme ja vahvistettu omia puolustusvoimia. Sitä Keskusta on tukenut ja ajanut vahvasti.

Samalla kuitenkaan ei pidä kaihtaa keskustelua sotilaallisen liittoutumisesta ja tulevaisuudestamme. Puolueiden pitää elää ajassa ja tunnistaa suomalaisten tahto.

Muistutan, että päätökset - etenkin järkälemäisen isot - pitää tehdä kylmäpäisesti ja rauhallisesti, kauas katsoen. Luotan tässä valtionjohtoon.

Anne Kalmari (kesk.)

Jos maan presidentti, hallitus ja puolustusvaliokunta näkee näin, niin olen valmis Natoon, vaikka ennen olin kriittinen.

Natoon kuulumaton maa ei saa kansainvälistä sotilaallista apua helposti. Toisaalta edelleenkin pätee se, että rajoillamme on rauhallisempaa, mikäli Venäjä ei koe ”uhkaa” täältä suunnasta.

Hintaakin Natoon liittymisellä on. Samoin monikaan ei välttämättä haluaisi lähettää poikiaan Naton mandaatilla sotimaan eri puolille konfliktialueita. Aikataulun parhaita arvioijia ovat Suomen puolustuspoliittinen johto. Prosessi ei mene muutamassa päivässä ohi.

Joonas Könttä (kesk.)

Kannatan Nato-jäsenyyttä.

Tärkein tehtäväni Suomen kansanedustajana on taata Suomen ja suomalaisten turvallisuus nyt ja tulevaisuudessa.

Venäjän havittelema etupiiriajattelu ja hyökkäys Ukrainaan on muuttanut Suomen turvallisuusympäristöä. On alleviivattava, että rajoillamme on nyt rauhallista. Emme kuitenkaan voi olla varmoja, etteikö Venäjän katse kääntyisi jossain kohti myös Suomeen.

Naton artikla viiden tuomaa turvaa ei ilman jäsenyyttä ole. Ulko- ja turvallisuuspolitiikan eri vaihtoehdoista on syytä käydä avointa, rakentavaa ja ratkaisuhakuista keskustelua kansakuntaamme yhdistävällä tavalla.

Sinuhe Wallinheimo (kok.)

Jo ennen nykyistä Venäjän käynnistämää sotaa Ukrainassa olen kannattanut Nato-jäsenyyttä, sillä se lisäisi Suomen ja Suomen lähialueiden turvallisuutta.

Yhdessä oman, uskottavan puolustuksen kanssa Nato-jäsenyys vahvistaisi meidän kansainvälistä asemaamme Venäjän naapurissa.

Piritta Rantanen (sd.)

Asian ydin on siinä pohdinnassa, että onko turvallisempaa olla liittoutumaton vai liittoutunut. Kuinka varmistamme turvallisuutemme parhaiten?

Käymme tätä keskustelua nyt äärimmäisen epävarmassa ja nopeasti muuttuvassa tilanteessa. Vahvuutenamme on ollut vakaan ja ennustettavan ulko- ja turvallisuuspolitiikan linja. Nopeita ratkaisuja jäsenyys asiaan ei ole olemassa.

Nyt kun tilanne on akuutti, meidän on luotettava maamme ylimpään johtoon ja heidän näkemyksiin.

Kaiken toiminnan on tähdättävä Suomen etuun ja koko Euroopan turvallisuuteen. Suomen pitkä historiallinen linja on ollut liittoutumattomuus. Linja on muodostettu, juuri tämän tyyppisiä tilanteita kestämään. Jäsenyys keskustelu on kuitenkin käytävä avoimesti ja perusteellisesti tasavallan presidentin johdolla.

Tässä ajassa tarvitsemme kaikista eniten yksituumaisuutta koko eduskunnassa ja siksi on tärkeää pitää kaikki puolueet saman tiedon ja parlamentaarisen keskustelun äärellä.

Riitta Mäkinen (sd.)

Minulla ei ole tähän kysymykseen selkeää kyllä tai ei – vastausta, sillä asia on hyvin monisyinen.

Suomen ulkopoliittinen linja on luotu kestämään myös vakavia ulko- ja turvallisuuspoliittisia uhkatilanteita. Venäjän hyökkäys on tällainen uhka koko Euroopan turvallisuudelle. On äärimmäisen tärkeää, että muuttuneessa tilanteessa kokonaisharkinta tehdään ja parlamentaarista keskustelua käydään, mutta huolellista harkintaa sumentavaa paniikkitunnelmaa on vältettävä.

Olennaista on määrittää, mikä on Suomen kokonaisturvallisuuden näkökulmasta paras ja kestävin ratkaisu lyhyellä ja pitkällä aikavälillä.

Painotan hyvin vahvasti, että on tärkeää antaa tuki tasavallan presidentin ja valtiojohdon harkitsevalle linjalle. Vuoropuhelu Ruotsin kanssa on tärkeää, sillä meidän on hyvä pyrkiä kulkemaan samaan suuntaan.

Toimi Kankaanniemi (ps.)

Sotilaallista liittoutumista koskeva päätös pitää tehdä vakaan, faktapohjaisen harkinnan jälkeen. Nyt tunteet ja jopa paniikki ovat pinnalla.

Teen oman ratkaisuni jäsenyyden puolesta, jos ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa johtavat tasavallan presidentti ja valtioneuvosto hyvin perustellen sitä esittävät. Nämä ovat parhaiten informoituja ulko- ja turvallisuuspolitiikasta.

Oma pohdintani perustuu eduskunnan ulkoasiainvaliokunnassa saamiini tietoihin. Liittyminen vaatii ison prosessin, neuvottelut ja sopimuksen, joka kaikkien 30 jäsenvaltion on hyväksyttävä omien säädöstensä mukaisesti. Aikaa on arvioitu tähän kuluvan jopa vuosi.

Tällä viikolla julkistetussa, Ylen kyselyssä 53 prosenttia suomalaisista kannatti Suomen liittymistä Natoon. Kysely on ensimmäinen, jossa vastaajien enemmistö on Naton kannalla.

Kyselyn mukaan 28 prosenttia suomalaisista vastustaa Natoon liittymistä ja 19 prosenttia on kannastaan epävarmoja.

Taloustutkimus toteutti Nato-kyselyn viime viikolla samaan aikaan, kun Venäjä aloitti laajamittaisen hyökkäyksen Ukrainaan.

Voit keskustella aiheesta 3.3. klo 23.00 saakka.

Lue myös:

.
.