Hyppää sisältöön

Hevosen ja ihmisen vuorovaikutuksesta tiedetään Suomessa vielä vähän – kolme tarinaa siitä, kuinka eläin auttoi voittamaan stressin ja pelon

Hevosen ja ihmisen vuorovaikutusta hyödynnetään muun muassa poistamaan stressiä. Juuri alkanut tutkimus kääntää asetelman uusiksi: mitä ihminen merkitsee hevoselle.

Katso, kuinka Pirjo Honkela nousee ratsaille ensimmäistä kertaa
Katso, kuinka Pirjo Honkela nousee ratsaille ensimmäistä kertaa

Henna Makkonen sukii rauhallisin ottein Vella-suomenhevosen kylkeä. Makkonen on mukana Hevoskaveri-ryhmässä, joka on Iloluontonen-nimisen yrityksen toimintaa Pohjois-Savon Pielavedellä.

Osallistuminen on ollut rentouttavaa ja vähentänyt stressiä.

Esimerkkinä hän kertoo kokemuksen edelliseltä kerralta. Takana oli huonosti nukuttu yö ja sen myötä huono aamu kaikenlaisen hämmingin keskellä.

– Mietin millainen reissu mahtaa tulla, mutta huono mieli hävisi äkkiä tämän hevosen kanssa touhutessa, Makkonen kertoo.

Miksi mieli rauhoittui, sitä hän ei osaa selittää.

Henna Makkonen on ryhmän kokenein hevosihminen. Kuva: Marianne Mattila / Yle

Hevoskaveri-toiminnan tavoitteena on muun muassa vähentää stressiä ja parantaa työssäjaksamista.

– Siellä tapahtuu kaikenlaisia henkilökohtaisia kasvutarinoita riippuen ihmisen lähtötilanteesta suhteessa hevosiin, kertoo yrittäjä Maiju Okkonen.

Erilaisia ryhmiä ihmisen eri tarpeisiin löytyy ympäri Suomen. Ratsastusterapiaa on hyödynnetty kuntoutuksessa jo vuosikymmenien ajan. Nykyään hevosten kanssa touhuilu saattaa olla myös osa mielenterveystyötä.

Hevosen herättämät syvät tunteet ihmisessä ovat lapsesta saakka niiden kanssa tekemisissä olleelle Okkosellekin vaikeita selittää. Hän tietää, että hevoset ovat tunteiden tulkkeja.

– Minulla on laumassa 19-vuotias tamma, joka on todella tarkka ihmisten tunteista. Jos ihminen jännittää liikaa eikä tiedosta sitä tamma ei tottele, mutta jos jännitys laukeaa, tamma tottelee.

Pelko katoaa ja hevonen myös kannustaa

Suurin kehitys tapahtuu yleensä hevosia pelkäävien joukossa, kuten Pirjo Honkelalla, joka on pelännyt aina hevosia. Siitä huolimatta hän on rohkeasti mukana, kun tapaamisen alussa ryhmä menee hevosten sekaan aitaukseen.

Hevoskaveri-tapaamiseen kuuluu hevosten kanssa laitumella olemista. Kuva: Marianne Mattila / Yle

Honkela ei osaa kertoa, mihin pelko hevosta kohtaan on kadonnut yhteensä vain muutaman tunnin aikana. Hevoskaveri-ryhmä tapaa yhteensä neljä kertaa. Nyt käsillä on viimeinen kerta.

Ryhmän kolmas jäsen Päivi Laukkanen kertoo puolestaan, kuinka Hilpi-tamma onnistui kannustamaan häntä hetkellä, jolloin hän itse mietti jo lopettamista. Laukkasella on heinäallergia ja hän pohti pärjäämistään heinän keskellä jo ennen lupautumistaan lähteä mukaan.

– Toisen kerran lopussa, allergialääkkeestä huolimatta, alkoi tuntua sille, että hengitystiet menevät tukkoon. Hilpi reagoi tilanteeseen pukkasemalla minua päällään aivan kuin se olisi halunnut sanoa, että älä hätäile, kaikki menee hyvin, Laukkanen kertoo.

Tilanteesta tuli Laukkaselle hyvä olo.

Hilpi on yksi lauman kuudesta tammasta. Päivi Laukkanen sukii kylkeä puhtaaksi. Kuva: Marianne Mattila / Yle

Hevosilla on oma sosiaalinen maailmansa

Edellä kerrotut tilanteet voidaan ehkä selittää joku päivä tutkimukseen perustuen. Aikaisemmin apinatutkimusta Helsingin yliopistossa tehnyt biologisen antropologian dosentti Sonja Koski on aloittanut tutkimuksen hevosten parissa.

Kosken kiinnostuksen kohteena on nimenomaan ihmisen ja hevosen vuorovaikutus. Tarkoitus on tarkastella muun muassa sitä, mitä ihminen merkitsee hevoselle. Ja löytyykö hevosesta piirteitä, jotka ovat syntyneet sen ja ihmisen pitkän yhteisen historian tuloksena.

Vella on kiinni riimuilla sukimisen ajan. Muuten hevoset saavat liikkua vapaasti. Kuva: Marianne Mattila / Yle

Myös hevosten sosiaalisen käyttäytymisen tutkimus on ollut vähäistä.

– Sosiaalisuus määrittää kuitenkin vahvasti niiden käyttäytymistä, Koski kertoo.

Laumassa elävillä hevosilla on pitkiä ja tärkeitä suhteita keskenään. Ne ymmärtävät suhteensa toisiin hevosiin, mutta myös sen, että niitä on lauman muilla jäsenillä.

Maiju Okkonen on huomannut tämän selvästi sen jälkeen, kun hän perusti pihattotallin. Pihatossa lauman kuusi suomenhevostammaa saavat elää hyvin vapaasti oman aikataulunsa mukaan.

Eläimet ovat solmineet ystävyyssuhteita ja laumassa on myös oma arvojärjestys. Hevosten mustasukkaisuus toisistaan on kuitenkin yllättänyt Okkosen.

– Meillä oli ruuniakin täällä välillä, ja sen seurauksena oli sellaiset salatut elämät, että itseänikin ihmetytti.

Maiju Okkonen perusti Iloluontonen-yrityksen vuonna 2018. Utelias Hilpi seuraa kuvaamista. Kuva: Marianne Mattila / Yle

Ihmisen ja hevosen välinen suhde on parhaimmillaan sitä, että hevonen ymmärtää jo ihmisen ajatuksetkin. Okkonen kertoo esimerkin.

– Syvän yhteyden syntymisen tunnistaa vaikka ratsastaessa. Kun ajattelet, että tästä kohdasta voisi lähteä ravaamaan, niin hevonen aloittaa sen heti sillä hetkellä, Okkonen kuvaa.

Tätäkin tilannetta on vaikea selittää.

– Se on jännää viestintää, kuin telepatiaa, mutta vaatii aikaa ja molemminpuolista luottamusta, koko ikänsä hevosten kanssa tekemisissä ollut Okkonen kertoo.

Millaisia kokemuksia sinulla on hevosen kanssa olemisesta? Kerro tarinasi 10.3. klo 23:een mennessä. Kommentointia varten tarvitset Yle-tunnuksen.

Lue lisää aiheesta:

.
.