Hyppää sisältöön

Moni puhuu Natosta vielä varoen – kokoomus ja RKP selvimmin jäsenyyden kannalla

Vaasan vaalipiirin kansanedustajat haluavat laajaa keskustelua Nato-jäsenyydestä. Punnitseminen on kuitenkin vaikea tehtävä, eivätkä kaikki vielä kerro henkilökohtaista kantaansa.

Keskustelu Nato-jäsenyydestä on käynnistynyt ja Yle kysyi nyt Vaasan vaalipiirin kansanedustajilta kantaa Nato-jäsenyyteen. Kuva: Valda Kalnina / EPA

Pohjalaiset poliitikot ovat vielä varsin varovaisia Nato-kannoissaan. Ylen kyselyn mukaan Vaasan vaalipiirin kansanedustajat kannattavat laajaa keskustelua Nato-jäsenyydestä ja ulko- ja turvallisuuspolitiikan uudelleenarviointia Venäjän hyökkäyksen takia.

Kuitenkin vain kokoomuksen, RKP:n ja kristillisdemokraattien kansanedustajat kertovat suoraan kannattavansa Suomen Nato-jäsenyyttä.

Venäjän hyökkäys Ukrainaan on muuttanut monen aikaisempaa ajattelua Nato-jäsenyydestä. Tilanne on kuitenkin herkkä ja riskejä monen mielestä arvioitava.

Nato-jäsenyyden kannalla

Naton jäseneksi hakemisen kannalla ovat ainakin kokoomuksen Paula Risikko ja Janne Sankelo, RKP:n Mikko Ollikainen, Anders Norrback ja Anna-Maja Henriksson sekä kristillisdemokraattien Peter Östman.

– Olen avoin puolustusliitto Naton jäseneksi hakeutumiselle, kun sille on kansan enemmistön tuki. Tähän tulee liittyä turvallisuuspoliittinen arvio tilanteesta. Rauhan turvaamiseksi kannatan syvenevää puolustusyhteistyötä Pohjoismaiden, YK:n, Naton ja EU:n kanssa, kommentoi Östman.

Ollikaisen mielestä Suomen tulee liittyä yhdessä Ruotsin kanssa. RKP:n puheenjohtaja Anna-Maja Henriksson toteaa, että asiaa on nyt arvioitava yhdessä muiden puolueiden kanssa.

– Pitää punnita eri vaihtoehtoja, mutta RKP:n kanta on ollut jo pitkään se, että Suomen tulisi liittyä Natoon. Nyt kaikkien eduskuntapuolueiden on arvioitava asiaa yhdessä.

Kokoomuksen kanta Nato-jäsenyyteen on myös tiedossa, eivätkä Sankelon ja Risikon ajatukset poikkea puolueen linjasta.

– Kansalaisten tuki Nato-jäsenyydelle on olemassa, nyt asiasta tarvitaan poliittinen yksimielisyys, jotta neuvottelut voivat alkaa. Toimintaympäristön nopean muutoksen johdosta on myös vakavasti harkittava Suomen, Ruotsin ja Yhdysvaltojen kumppanuuden nopeaa syventämistä niin, että pääsisimme USA:n myöntämien turvatakuiden alle välittömästi, kirjoittaa Sankelo.

– Valmistelu olisi pitänyt aloittaa jo aikoja sitten. Ilman valmistelua ei voida tehdä lopullista päätöstä, haetaanko vai ei. Kun sen päätöksen aika on, pitää katsoa tilanteen mukainen ratkaisu ja mitkä ovat mahdollisen hakemuksen käsittelyn aikana käytössämme olevat turvatakuut, toteaa puolestaan Risikko.

Ei-kanta ja riskit

Ei-kannalla pysyttäytyy vielä perussuomalaisten Juha Mäenpää, joka empii muun muassa sitä, millaisia velvollisuuksia jäsenyys Suomelle toisi ja miten se vaikuttaisi suomalaisten maanpuolustahtoon ja puolustusvoimiin.

– En halua nähdä Suomen puolustamiseen tarkoitetun kaluston siirrettävän poliittisen paineen vaikutuksesta puolustamaan jotain muuta maata, toteaa Mäenpää.

Mäenpää myös kertoo pelkäävänsä, että "Naton luoma yhteisöllinen turvallisuuden tunne tulee heikentämään tulevaisuudessa panostuksia omiin puolustusvoimiimme".

– Ennen lopullista päätöstä tulee myös olla tiedossa, mitä Nato haluaa meiltä, ja tuleeko Suomeen jonkinlainen kansainvälinen joukko tai tukikohta, miettii Mäenpää.

Mauri Peltokangas (ps.) kertoo vielä muodostavansa kantaansa Nato-jäsenyyteen. Myös hän arvioi, että siihen liittyy riskejä.

– Maa ei voi olla puolueeton, jos se kuuluu sotilasliittoon. Kukaan ei tiedä, mitä mikäkin tarkoittaa, eikä eduskunnassa löydy mitään kristallipalloa ennustamaan, mitä tapahtuu, sanoo Peltokangas.

Peltokangas on sitä mieltä, että jäsenyydestä pitäisi järjestää kansanäänestys.

– Mielestäni Suomen kansa on viisain päättämään näin isosta asiasta, lisää Peltokangas.

Laajaa keskustelua kaivataan

Keskustan Pasi Kivisaari myöntää Ukrainan tilanteen muuttaneen ajatteluaan Nato-jäsenyydestä.

– On täysin selvää, että Nato-vaihtoehto on sodan ensi päivien aikana myös henkilökohtaisella tasolla vahvistunut. Myös oman kansanliikkeeni keskustan on oltava valmis uudelleenarvioimaan Nato-kantaansa, toteaa Kivisaari.

Kivisaaren puoluetoveri Mikko Savola kaipaa laajaa keskustelua aiheesta, eikä halua hätiköidä oman kantansa kanssa.

– Tämä keskustelu pitää käydä valtion johdon toimesta, puolueiden kesken ja puolueiden sisällä. Haluan tehdä oman ratkaisuni harkiten. Haluan käydä nämä keskustelut ensin ja tehdä punninnan sen mukaan, toteaa Savola.

Myös sosialidemokraattien kanta on vielä avoin.

– Muuttuneessa turvallisuustilanteessa pidän kansanedustajana oikeutenani ja velvollisuutenani muodostaa lopullinen kantani, kun se on tiedollisesti mahdollista. Ennen sitä tarvitaan laaja valmistelu tasavallan presidentin, hallituksen ja eduskunnan vuorovaikutuksessa, toteaa Kim Berg (sdp).

Juttua muutettu 3.3.2022. klo 20. Lisätty jäsenyyttä kannattavan Anna-Maja Henrikssonin nimi myös alussa olevaan kannattajien nimilistaan.

Lisätty 4.3.2022 Kim Bergin kommentti loppuun.

.
.