Hyppää sisältöön

Fortumilla yhtiökumppaneina venäläisoligarkit, joiden epäiltiin saaneen EU-passit lahjomalla Itävallan äärioikeistoa

Valtionyhtiö Fortum sanoo tarkistaneensa oligarkkikumppaneidensa taustat perusteellisesti. Yhtiö kiistää joutuneensa painostuksen kohteeksi Venäjällä.

STS-yhtiön omistaja ja suurliikemies Aleksei Bobrov (vas.) ja Fortumin Venäjän-yhtiön toimitusjohtaja Alexander Chuvaev lyövät kättä päälle yhteisyrityksen perustamisen kunniaksi toukokuussa 2017. Taustalla on Tjumenin silloinen kuvernööri Vladimir Jakušin, joka nykyisin on Venäjän rakentamis- ja asuntoministeri. Kuva: Tjumenin kaupunki

Valtionyhtiö Fortumin yhtiökumppanina on Venäjällä kaksi venäläistä suurliikemiestä, jotka saivat EU-passit sen jälkeen, kun he olivat lahjoittaneet useita satoja tuhansia euroja Itävallan äärioikeiston johtohahmolle.

Uralin seudulta kotoisin olevat liikemiehet Artjom Bikov ja Aleksei Bobrov saivat tapauksen johdosta Itävallassa lahjontasyytteen vuonna 2011, mutta se ei lopulta johtanut tuomioon.

Oligarkkien kansalaisuusskandaali sai kuitenkin Itävallan muuttamaan kansalaisuuden myöntämistä koskevaa lainsäädäntöään.

Fortumin mukaan valtionyhtiö tarkasti etukäteen kumppaneidensa taustat, eikä selvityksessä löytynyt mitään epäilyttävää.

MOT-toimitus uutisoi 21.2. Fortumin Venäjän-yksikköön liittyvistä taloudellisesti epäselvyyksistä, kuten kartellituomiosta, veromätkyistä, viranomaistutkinnoista ja miljoonien eurojen maksuista pöytälaatikkoyhtiöille. Jutun voi lukea tästä linkistä.

Fortumin toiminnan jatko Venäjllä on herättänyt kysymyksiä Venäjän hyökättyä Ukrainaan. Fortum on tehnyt Venäjälle miljardi-investoinnit. Yhtiö on kertonut sen liiketoiminnan Venäjällä jatkuvan toistaiseksi normaalisti, mutta yritys pitäytyy lisäinvestoinneista maahan.

Fortum luopui yksinmyyntioikeudesta oligarkkiyhteistyön vuoksi

Fortumilla oli vuoteen 2017 asti yksinoikeus lämmönmyyntiin Tjumenin ja Tšeljabinskin alueella. Valtionyhtiö kuitenkin pyysi vuoden 2017 loppupuolella kirjeitse, että Venäjän energiaministeriö poistaisi Fortumin yksinoikeuden.

Ministeriö laittoi yksinoikeuden haltijuuden uudestaan haettavaksi, ja haun tuloksena se siirtyi Fortumin ja oligarkkikaksikon yhdessä perustamalle uudelle USTEK-yhtiölle.

Vuonna 2018 toimintansa aloittaneella USTEKilla on noin tuhat työntekijää, ja sen liikevaihto oli vuonna 2020 noin 94 miljoonaa euroa.

Bobrov ja Bikov ovat vaikuttaneet pitkään erityisesti Uralin alueella energia- ja sittemmin myös esimerkiksi jätekuljetusalalla.

Bikov on aiemmin työskennellyt muun muassa talouskriisiin ajautuneen Rusnano-yhtiön johtajan Anatoli Tšubaisin neuvonantajana. (siirryt toiseen palveluun)Entinen liberaalipoliitikko Tšubais oli yksi Venäjän 1990-luvun yksityistämisohjelman arkkitehdeistä.

Kaksikon maine on kyseenalainen muun muassa Itävallan lahjustutkinnan takia. Venäjällä heidät on kerrottu olleen mukana lukuisissa talousskandaaleissa, joissa heidän yhtiönsä on muun muassa epäilty nostaneen jättimäisiä perusteettomia julkisia tukiaisia.

Haider vetosi sisäministeriin oligarkkien kansalaisuuden puolesta

Fortumin kumppanioligarkit ovat vaikuttaneet Itävallassa 2000-luvun alusta lähtien. Bobrov ja Bikov yrittivät vuosia saada Itävallan kansalaisuuden, ja lopulta vuonna 2007 se onnistui.

He saivat apua Itävallan äärioikeistoa edustaneen FPÖ-puolueen pitkäaikaiselta johtajalta Jörg Haiderilta.

Vuoden 2007 tammikuussa Haider vetosi kirjeitse Itävallan sisäministeriin ja pyysi tätä suhtautumaan myönteisesti Bobrovin ja Bikovin kansalaisuushakemukseen.

”Nämä herrat toteuttavat tärkeitä taloudellisia hankkeita Kärntenissä, ja siten tarvitsevat Itävallan kansalaisuuden. Pyydän siis sinua nykyisessä asemassasi liittovaltion sisäministerinä huomenna ministerineuvoston kokouksessa hoitamaan kahden mainitun henkilön kansalaisuuden saamisen”, kirjoitti Haider.

Venäläisoligarkit olivat ennen kansalaisuuden saamista sponsoroineet itävaltalaisen Minardi-formulatallin ajajaa kahdella miljoonalla eurolla ja investoineet miljoonia hotellihankkeeseen.

Viranomaiset käynnistivät lahjustutkinnan. Siinä paljastui, että Haider oli henkilökohtaisesti ollut yhteydessä oligarkkeihin ja anonut näiltä rahoitusta Minardille. Kaksikon rahoittama hotellihanke puolestaan oli Haiderin kotimaakunnassa Kärntenissä.

160 000 euron käteislahjoitus

Oikeudessa lahjuksen vastaanottamista koskeviin syytteisiin vastasi vuonna 2008 kuolleen Haiderin protokollapäällikkö ja rahansiirroissa avustanut wieniläinen asianajaja.

Lahjussyytteet kuivuivat lopulta kasaan riittävien todisteiden puuttuessa. Tutkinnassa kuitenkin paljastui, että Haider oli saanut henkilökohtaisesti lukuisia rahasuorituksia Bobrovilta ja Bikovilta.

Protokollapäällikkö esimerkiksi kertoi antaneensa Haiderille käteisenä kirjekuoressa 160 000 euroa kaksikolta tullutta rahaa. Kolme päivää sen jälkeen oligarkit saivat Itävallan kansalaisuuden.

Vaikka lahjusoikeudenkäynti ei johtanut tuomioihin, Itävallan parlamentti pui korruptiotapausta pitkään ja lopulta päätti tiukentaa kansalaisuuden myöntämistä koskevaa lakia.

Entisistä riitapukareista tuli yllättäen yhteistyökumppaneita

Erikoista Fortumin yhtiökumppanin valinnassa oli, että ennen yhteisyrityksen perustamista Fortum ja STS olivat toistensa kovia kilpailijoita ja riitakumppaneita. Yhtiöillä oli keskenään lukuisia keskinäisiä oikeudenkäyntejä juuri ennen yhteisyrityksen perustamista.

Yhtiöt riitelivät muun muassa siitä, millainen energiayhtiöiden lämmönkulutuksen kirjanpito täyttää lain vaatimukset. STS syytti Fortumin lämpölaskutusjärjestelmää epäluotettavaksi.

Lisäksi ennen yhteisyrityksen perustamista Fortum oli joutunut oligarkkikaksikon omistaman verkkouutissivuston kielteisen uutisoinnin kohteeksi Venäjällä.

Fortum perustelee yhteistyötä Bobrovin ja Bikovin kanssa liiketaloudellisilla syillä.

– Venäjällä päätimme siirtää asiakasrajapinnan, mukaan lukien myynnin ja laskutuksen hoidon, liiketaloudellisista syistä yhteisyrityksellemme. Kuvattu joint venture -yhteisyritys STS:n kanssa oli täysin normaali liiketoimintaratkaisu. Sen sopimustekninen toteutus sekä edut ja riskit liiketoiminnalle harkittiin tavanomaiseen tapaan, eli hyvissä ajoin ennen päätöksen tekemistä, vastasi Fortum MOT:lle.

Fortum myös kertoo selvittäneensä Bobrovin ja Bikovin taustat tarkkaan, eikä mitään epäilyttävää löytynyt.

– Kun järjestely luotiin vuonna 2017, teimme prosessin mukaiset perusteelliset taustaselvitykset STS:stä ja sen omistajista. Näissä selvityksissä ei tullut esiin esteitä järjestelylle, sanoo Fortum.

Fortum: Yhtiötä ei painostettu

Venäjällä omistusoikeuksien suoja on edelleen heikko, lainsäädäntö on tulkinnanvaraista ja viranomaiskorruptio tavanomaista. Tämä johtaa esimerkiksi yritysvaltauksiin.

Onko mahdollista, että Fortum painostettiin tai kiristettiin luopumaan lämmön yksinmyyntioikeudesta ja perustamaan yhteisyritys STS:n oligarkkien kanssa?

Fortum kiistää tämän.

– Kun MOT asiaa erikseen kysyy, niin mainittakoon tässä vielä, että prosessin yhteydessä kukaan tai mikään taho ei painostanut Fortumia.

Turun kauppakorkeakoulun professori Kari Liuhto suhtautuu epäillen vakuutteluun siitä, että Fortum olisi vapaaehtoisesti ryhtynyt yhteistyöhön Bobrovin ja Bikovin kaltaisten liikemiesten kanssa.

– On vaikea uskoa, että yhteistyöhön harmaiden tai jopa mustien eminenssien kanssa eli tässä tapauksessa näiden paikallisoligarkkien kanssa olisi lähdetty ilman poikkeuksellisen vahvaa suostuttelua. Se, onko kyseessä painostaminen vai vahva suostuttelu on enemmän semantiikkaa.

MOT käsitteli Fortumin Venäjän toimintaa myös ohjelmassaan 21.2.2022:

Pyhäjoelle tulevan Fennovoiman ydinvoimalahankkeen suurin omistaja on venäläinen yhtiö, suoraan presidentti Putinin alaisuudessa toimiva Rosatom. Suurvaltapolitiikka kiristyy, MOT kysyy ja suomalaiset päättäjät vaikenevat.