Hyppää sisältöön

Kansainvälisen oikeuden asiantuntijat ovat erimielisiä siitä, tarvitseeko Nato YK:n luvan Ukrainan sotaan osallistumisesta

Emeritusprofessori Martti Koskenniemen mielestä keskiviikon A-studion keskustelusta syntyi virheellinen käsitys siitä, että Suomen aseapu Ukrainaan olisi jopa laitonta.

Savu nousee Ukrainan joukkojen tuhoamasta venäläispanssarivaunusta tien varrella Luganskin alueella 26.2.2022. Kuva: Anatolii Stepanov / AFP

Keskiviikkona lähetetty A-studio herätti paljon kysymyksiä yksittäisten valtioiden oikeudesta auttaa hyökkäyksen kohteeksi joutunutta Ukrainaa aseilla tai taistelujoukoilla.

Ohjelmassa haastateltiin Turun yliopiston kansainvälisen oikeuden professori Outi Korhosta. Korhonen korosti YK:n roolia päätettäessä mahdollisesta Naton sotilaiden lähettämisestä puolustustaistelua käyvään Ukrainaan.

– Meillähän on maailmassa turvallisuusjärjestelmä, joka perustuu siihen, että vain yhdellä taholla eli YK:lla on oikeus lähteä tällaiseen voimankäyttöön, sanoi Korhonen A-studiossa.

Korhosen mukaan tarvittaisiin YK:n valtuutus, jotta Nato tai sen jäsenmaa voisi osallistua laillisesti Venäjän vastaiseen sotimiseen Ukrainassa niin halutessaan.

Kansainvälisen oikeuden emeritusprofessori Martti Koskenniemen mukaan tällainen laintulkinta on virheellinen.

– Ei siihen tarvita mitään mandaattia, sanoo Koskenniemi.

Koskenniemi perustaa käsityksensä YK:n peruskirjan artiklaan numero 51, jonka mukaan aseellisen hyökkäyksen kohteeksi joutunutta jäsenmaata saa auttaa puolustautumaan.

Koskenniemen mukaan YK:n turvallisuusneuvosto on vahvistanut tämän periaatteen monta kertaa, kuten esimerkiksi vuonna 1990 puhjenneen Kuwaitin sodan yhteydessä - eli että erillistä lupaa hyökkäyksen kohteen sotilaalliseen tukemiseen ei tarvita YK:lta.

– Tämä ei ole edes erityisen riidanalainen tulkintakysymys, sanoo Koskenniemi.

Samoilla linjoilla on johtava asiantuntija Marja Lehto ulkoministeriön oikeuspalveluista. Hänen mukaansa YK:n erillistä lupaa ei tarvita sotajoukkojen lähettämiseen itsepuolustustaisteluun, jos Ukraina sellaisia pyytää.

– Vaihtoehto, että Nato menisi sinne apuun, on tällä hetkellä kuitenkin lähinnä teoreettinen, sanoo Lehto.

Professori Outi Korhonen seisoo kuitenkin edelleen sen takana, mitä sanoi keskiviikon A-studiossa. Hänen mukaansa Nato tai yksittäinen maa tarvitsee YK:n valtuutuksen, jos menisi taistelemaan Ukrainaan Venäjää vastaan.

– Pääsääntö on se, että kollektiivinen voimankäyttö on YK:lle monopolisoitu. Ja sen pitää olla yhteistä, eli ei lähdetä sooloilemaan, sanoo Korhonen.

Korhosen mukaan tällaisen johtopäätöksen voi tehdä YK:n peruskirjan artikloista ja niistä tehdyistä tulkinnoista.

Korhosen mukaan periaatteessa YK:n yleiskokous voisi antaa sotilaallisen voiman käyttöoikeuden tilanteessa, jossa YK:n turvallisuusneuvostossa yksittäinen jäsenmaa kuten Venäjä estää tällaisen päätöksen.

Suomen asevienti kyseenalaista?

Outi Korhonen otti kantaa A-studiossa Ukrainan avustamiseen myös muilla keinoin kuin osallistumalla varsinaiseen taisteluun.

Korhosen mukaan myös aseiden, varusteiden ja puolisotilaallisen avun kuten neuvonantajien toimittaminen Ukrainaan ilman YK:n valtuutusta on oikeudellisesti vähintäänkin kyseenalaista. Korhonen sanoo, että YK:n periaatteet rajoittavat asevientiä konfliktialueille.

Emeritusprofessori Martti Koskenniemi on aseviennistäkin eri mieltä Korhosen kanssa. Hänen mukaansa A-studion keskustelusta syntyi virheellinen kuva siitä, että Suomi voisi jopa rikkoa kansainvälistä oikeutta antamalla aseapua Ukrainaan ilman YK:n valtuutusta - asevienti on Koskenniemen mukaan laillista muutoinkin maahan, johon on hyökätty.

– Siitä ei ole mitään epäselvyyttä, sanoo Koskenniemi. Tässäkin kohtaa perusteluna on YK:n peruskirjan artikla 51, joka lupaa auttaa hyökkäyksen kohdetta.

Myös johtava asiantuntija Marja Lehto ulkoministeriöstä katsoo, että asenvienti Ukrainaan ei edellytä lupaa YK:lta.

Suomi on päättänyt luovuttaa Ukrainalle rynnäkkökivääreitä, patruunoja, kertasinkoja ja taistelumuonapakkauksia.

Keskustelu on mahdollista perjantaihin 4.3. klo 23 saakka.

Lue lisää:

.
.