Hyppää sisältöön

Kehitysvammaiset jäävät Ukrainassa sodan jalkoihin – on vaikea paeta sekä ymmärtää pelottavia muutoksia, sanoo Ylen haastattelema omaishoitaja

Ukrainassa elää noin 100 000 kehitysvammaista. Heistä vajaa kolmannes asuu laitoksissa, joista uhkaa loppua niin henkilökunta kuin lääkkeetkin.

Nämä äidit ja lapset pakenivat tiistaina kiovalaisen lastensairaalan kellariin. Kuva: EPA-EFE/All Over Press

Muutama päivä sitten ukrainalaisen Raisa Kravtšhenkon puhelin soi.

Poliisi kertoi, että Ukrainan reserviläisjoukot olivat pidättäneet kadulla Kravtšhenkon aikuisen pojan.

Poliisi toi ulkonaliikkumiskieltoa rikkoneen 37-vuotiaan miehen takaisin kotiin. Kravtšhenkon poika on kehitysvammainen.

– Hän kiihtyy, jos ei pääse ulos. Hän on tottunut käymään ulkona joka päivä ja se on osa hänen rutiinejaan, Raisa Kravtšhenko kertoo Ylelle puhelimitse.

Sodan sytyttyä paikallinen kehitysvammaisten asuntola Kiovassa suljettiin ja poika palasi asumaan äitinsä luokse.

Nyt molemmat ovat evakossa noin 120 kilometriä pääkaupungista etelään. Tarkempaa sijaintia Kravtšhenko ei halua julkisesti kertoa.

– Olen itsekin fyysisesti vammautunut ja pojasta huolehtiminen on raskasta. Meidän on vaikea lähteä täältä minnekään, Kravtšhenko kuvailee perheensä tilannetta.

Pulaa lääkkeistä ja lääkäreistä

Ukrainassa on noin 100 000 kehitysvammaiseksi virallisesti luokiteltua ihmistä. Heistä arviolta 30 000 asuu erilaisissa hoitoloissa.

Vuonna 1994 Raisa Kravtšhenko perusti Ukrainan kehitysvammaisten vanhempien hyväntekeväisyysjärjestön ja myöhemmin hän on ollut mukana alan vapaaehtoisjärjestöjen kansallisessa katto-organisaatiossa VGO Coalitionissa.

Hänen mukaansa kehitysvammaisten asema oli Ukrainassa vaikea jo ennen sotaa.

– Kaksi vuotta sitten järjestöjemme rahoitus ajettiin alas. En tiedä, liittyykö tämä sotaan varautumiseen vai ei. Palveluita on leikattu kaiken aikaa, Kravtšhenko taustoittaa.

Ukrainan aluepuolustusvoimien taistelija vartioi maanantaina Kiovan kaupungintalon edessä. Monet ovat paenneet Ukrainan pääkaupungista. Kuva: Sergei Supinsky / AFP

Taisteluiden alettua kehitysvammaisten tilanne on pahentunut rajusti. Asuntoloita on nyt suljettu, monet apteekit ovat pistäneet ovensa kiinni ja lääkärin vastaanotolle on vaikea päästä.

– Nyt neurolepteistä ja esimerkiksi epilepsialääkkeistä on pulaa niin laitoksissa kuin kotihoidossakin. Reseptejä on vaikea hankkia ja lääkkeitä ei ole tarpeeksi, Kravtšhenko kuvailee.

Neoroleptit ovat antipsykoottisia lääkkeitä, jotka vaikuttaa muun muassa rauhoittavasti.

Nyt sähköt katkeilevat monin paikoin maata ja taisteluista syntyvät äänet pelottavat siviilejä. Vaikein tilanne on Kravtšhenkon mukaan maan itä- ja pohjoisosissa, jotka ovat pikkuhiljaa siirtymässä venäläisjoukkojen hallintaan.

Moni vammainen jää Ukrainaan

Kansainvälinen siirtolaisuusjärjestö IOM arvioi perjantaina, että yli 1,25 miljoonaa ihmistä on sodan alettua lähtenyt pois Ukrainasta.

Kehitysvammaisten lasten kanssa pakeneminen ulkomaille on vaikeaa ja monet ovatkin päättäneet jäädä aloilleen tai ainoastaan vaihtaa asuinpaikkaa Ukrainassa, Raisa Kravtšhenko kertoo.

Äkilliset rutiinien muutokset voivat olla vaikeita kehitysvammaisille. Tilanteen tekee hankalaksi se, etteivät älyllisesti kehitysvammaiset ihmiset välttämättä kykene ymmärtämään muutosten syitä.

– Turvattomuuden tunne on kasvanut. Täytyy toivoa, että kaikki kääntyy vielä parhain päin, Kravtšhenko toteaa.

Lue lisää:

.
.