Hyppää sisältöön

Presidentti Niinistö: "Suomen ja Yhdysvaltain puolustusyhteistyö syvenee – ei ole huono asia, jos Venäjä sen huomaa"

Presidentti Sauli Niinistö sanoi Suomen olleen Yhdysvaltain presidentin Joe Bidenin tapaamisessa aloitteellinen. Suomi otti yhteyttä alkuviikosta ja tapaaminen järjestyi salamavauhtia.

Niinistö: "Naton avointen ovien politiikka jatkuu edelleen"
Niinistö: "Naton avointen ovien politiikka jatkuu edelleen"

– Suomi on liikahtanut selvästi tiiviimpään yhteistyöhön Yhdysvaltain kanssa.

Näillä sanoilla presidentti Sauli Niinistö vastasi kysymykseen siitä, liikauttiko vierailu Yhdysvaltain presidentin Joe Bidenin luona Suomen tiiviimpään yhteistyöhön sotilasliitto Naton kanssa.

Presidentti Sauli Niinistö kertoi vierailun keskeisimmän annin olleen siinä, että Suomen ja Yhdysvaltain on nyt tarkoitus "laittaa liikkeelle prosessi puolustus- ja turvallisuusyhteistyön lisäämiseksi".

Hänen mukaansa prosessi pitää sisällään konkreettisia puolustuskysymyksiä, ei niinkään jäsenyyskysymyksiä. Tämä oli suora vastaus siihen, pitääkö prosessi sisällään jäsenyyttä Natossa.

Presidentin mukaan Suomen lisäksi myös muut Pohjolan maat ovat mukana yhteistyötä tiivistävässä prosessissa Yhdysvaltain kanssa.

Tätä asiaa alleviivaten presidentti Joe Biden halusi vierailun lopussa soittaa Ruotsin pääministerille Magdalena Anderssonille. Puhelu myös onnistui.

Presidentti Niinistö sanoi, että tapaaminen presidentti Bidenin kanssa järjestyi mutkattomasti.

– Olimme yhteydessä Yhdysvaltoihin alkuviikosta ja tapaaminen järjestyi salamannopeasti perjantaiksi.

Nato ei tunne väliaikaisia turvatakuita

Presidentti Niinistö muistutti taas kerran, että Naton ovet ovat edelleen avoinna, jos Suomi haluaa liittyä.

Koska jäseneksi pääseminen edellyttää kaikkien Nato-maiden hyväksyntää, niin prosessi riippuu kunkin maan omien kansanedustuslaitosten aikatauluista ja työrytmeistä.

Hän antoi ymmärtää, että tiivistynyt eurooppalainen turvallisuuspoliittinen yhteistyö ja kasvanut solidaarisuus saattaisivat jouduttaa mahdollista Nato-jäsenyyttä, jos Suomi päättäisi sitä hakea.

– Se voisi tarkoittaa, että toimitaanpa ripeästi.

Presidentti Niinistö huomautti,. ettei Nato tunne hakuprosessin ajalle väliaikaisia turvatakuita. Sen sijaan hän arvioi, että tiivistyvä turvallisuus- ja puolustuspoliittinen yhteistyö Yhdysvaltain kanssa itsessään lisää Suomen turvallisuutta.

Hän ei usko, että Venäjä mitenkään erityisesti reagoi Suomen ja Yhdysvaltain lisääntyvään puolustusyhteistyöhön.

– Varmaan Venäjä huomaa sen, eikä se ole ollenkaan huono asia.

Presidentti Sauli Niinistö ja Yhdysvaltain presidentti Joe Biden keskustelivat lyhyesti median edessä ennen varsinaisia neuvotteluja Valkoisessa talossa. Kuva: AFP / Lehtikuva

Ukrainan sota voi laajeta myös vahingosta

Eurooppalaiset valtiojohtajat ovat olleet viime päivinä yhteydessä Venäjän presidenttiin Vladimir Putiniin. Viimeksi perjantaina Saksan liittokansleri Olof Scholz keskusteli puhelimessa tunnin Putinin kanssa.

Presidentti Niinistö sanoi, etti ole sitten tammikuun ollut yhteydessä Putiniin.

– Olen sitä miettinyt. Ensin täytyy olla yhteydessä Scholziin.

Presidentti Niinistön puheista sai selvästi sen vaikutelman, että sekä hänellä että presidentti Bidenilla on sama tilannekuva Euroopan turvallisuudesta sen jälkeen kun Venäjän hyökkäsi Ukrainaan.

Euroopan maiden puolustustahto on kasvanut, Eurooppa on poliittisesti yhdentynyt ja transatlanttinen side on vahvistunut.

– Olemme Euroopassa yhteisellä asialla.

Presidentti Sauli Niinistö ja Yhdysvaltain presidentti Joe Biden puhuivat myös Ukrainan sodan mahdollisesta eskalaatiosta.

Presidentti Niinistö muistutti, että Nato on pyrkinyt valttämään osallistumista sotaan ja myös Yhdysvallat on omissa kannanotoissaan halunnut painottaa, ettei tahdo osallistua konfliktiin sotilaallisesti.

Hän sanoi, että tilanne saattaa eskaloutua aivan väärinkäsityksen tai vahingon seurauksena.

- Jos Nato ja Venäjä olisivat sotilaallisesti vastakkain, se olisi jo maailmansotaa sitten.

.
.