Hyppää sisältöön

Suomi on varautunut kriiseihin poikkeuksellisen hyvin – varastoissa on polttoainetta, leipäviljaa ja lääkkeitä

Yritysyhteistyö on huoltovarmuuden kannalta keskeistä. Varmuusvarastot toimivat puskurina tilanteen ratkaisemiseksi.

Etelä-Suomessa sijaitsevasta varmuusvarasto. Huoltovarmuuskeskuksen tehtävänä on kehittää ja ylläpitää Suomen huoltovarmuutta Kuva: Huoltovarmuuskeskus

Ukrainan sodan myötä myös Huoltovarmuuskeskuskessa lisävaraudutaan muun muassa täydentämällä varmuusvarastoja, kertoo keskuksen perustuotanto-osaston johtaja Jaakko Pekki Radio Suomen Päivän haastattelussa.

Yhteiskunta on varastoinut keskeisiä raaka-aineita omiin varastoihinsa. Se, mitä varastoissa on, perustuu välttämättömyyteen. Esimerkiksi Suomessa poikkeusoloja varten varmistetaan kyky omaan ruoantuotantoon. Ruoantuotannon omavaraisuus on Suomessa noin 80 prosenttia.

– Suomessa syödään poikkeuksellisen paljon kotimaista ruokaa, mikä on varautumisen kannalta hyvä. Emme ole niin riippuvaisia muista maista, sanoo Pekki.

– Jotta ruokaa pystytään tuottamaan kotimaassa, varastoimme esimerkiksi lannoitteiden raaka-aineita. Ja leipäviljaa, josta voidaan valmistaa ruokaa kriisitilanteessa, kuvailee Pekki.

– Leipäviljaa on puolen vuoden normaalikulutusta vastaava määrä.

Varmuusvarastot antavat aikaa miettiä ratkaisuja

Öljynhinta on noussut Ukrainan sodan myötä, ja se voi näkyä pian bensapumpulla. Jos pakotteilla rajataan Venäjän öljynvientiä, kallistuvat polttoaineet yhä lisää. Pekki kertoo, että Suomessa polttoainevarastoja on viiden kuukauden normaalikultusta vastaava määrä.

– Suomessa on poikkeuksellisen hyvät polttoainevarastot. Näillä varastoilla haetaan aikaa ratkaista ongelmia. Tällä hetkellä haetaan ratkaisuja, että mistä muualta korvaavia reittejä öljyä voitaisiin tuoda.

– Varmuusvarastot eivät ole sitä varten, että selvittäisiin vaikkapa 10 vuotta yksin. Vaan nimenomaan puskurivarastoja tilanteen ratkaisemiseksi, kuvailee Pekki.

Myös lääkkeiden suhteen Suomessa on poikkeuksellisen hyvä järjestelmä, toteaa Pekki. Velvoitevarastointi järjestelmällä suomalaisten käyttämät lääkkeet eivät hetkessä lopu.

– Jos tuo maahan tai valmistaa Suomessa lääkettä, on velvollisuus pitää varastoa yllä. Lääketuotteesta riippuen se on 3-10 kuukauden normaalikulutusta vastaava määrä.

Miksi sitten puhutaan kotivaran tarpeesta, kun samaan aikaan kerrotaan, että Suomi on yhteiskuntana varautunut? Pekki sanoo, että kansalaisten varautuminen on myös tärkeää.

– On ollut pienempiä kriisejä aikaisemmin, vaikka maksuliikenteessä tai sääolosuhteissa. Tai voi sairastua koronaan, eikä pääse kauppaan. Tästä syystä olisi hyvä olla kotivaraa 72 tunniksi.

Yritysyhteistyö takaa, että pyörät pyörivät kriisiaikanakin

Huoltovarmuuskeskus aloitti toimintansa vuonna 1993, tätä ennen varautumisesta vastasi puolustustaloudellinen suunnittelukunta. Huoltovarmuuskeskuksen alkuajoista lähtien yhteistyötä on tehty yritysten kanssa.

– Tämä yhteistyö on sellaista, mistä muut maat ovat kiinnostuneita. Pieni kansa on lähtenyt siitä, että koko yhteiskunnan voimavarat kannattaa hyödyntää, kuvailee Pekki.

Yritysyhteystyötä huoltovarmuuden osalta tehdään kaikilla sektoreilla, niin ruoan valmistamisessa, tietoliikennepuolella kuin finanssipuolella. Esimerkkinä Pekki ottaa logistiikan, kriisitilanteessa palveluita tuottavat yritykset.

– Ei ole mitään varajärjestelmää, että huoltovarmuuskeskuksesta tulisi vararekat. Kriisin aikana ne olisivat samoja rekkoja mitä teillä nytkin pyörii, kuvailee Pekki.

Voit keskustella aiheesta 9.3. kello 23:een saakka.

Lue lisää:

.
.