Hyppää sisältöön

Nuorten väkivaltarikokset kasvussa, erityisesti Oulun seutu nousee esiin – poliisin mukaan raaistunutta väkivaltaa kuvataan someen

Väkivaltarikosten määrä on poliisin mukaan lisääntynyt kaupunkimaisissa kunnissa ja suurissa kaupungeissa, mutta myös maaseutumaisissa kunnissa. Esimerkiksi nostetaan Oulun seutu.

Poliisin tuoreen raportin mukaan nuorten tekemät väkivaltarikokset ovat yleistyneet kaupunkien lisäksi pienemmissä kunnissa. Kuvituskuva. Kuva: Silja Viitala / Yle

Alaikäisten, erityisesti alle 15-vuotiaiden tekemät väkivaltarikokset ovat poliisin tuoreen selvityksen (siirryt toiseen palveluun) mukaan yleistyneet. Kasvua on erityisesti suurissa ja keskisuurissa kaupungeissa ja kaupunkimaisissa kunnissa.

Sen sijaan pääkaupunkiseudun suhteellinen osuus on pienentynyt. Tuore raportti perustuu paitsi poliisin tilastoihin, myös poliisilaitoksille tehtyyn kyselyyn.

Raportissa nostetaan esiin muun muassa Oulun poliisilaitoksen alue, erityisesti Liminka ja Muhos, missä alle 18-vuotiaiden väkivaltarikollisuus on ollut kasvussa. Kunnissa on useita lastensuojelun yksiköitä, mikä voi poliisin mukaan vaikuttaa asiaan.

Erityisesti nuorten yli 20-vuotiaisiin kohdistamissa väkivaltarikoksissa on poliisin mukaan merkkejä siitä, että niitä tapahtuu koulujen, lastensuojelulaitosten ja muiden instituutioiden tiloissa.

Väkivalta on raaistunut ja sitä kuvataan someen

Rikosylikonstaapeli, tutkinnanjohtaja Irmeli Korhonen kertoo poliisin tiedotteessa havainneensa, että lapset ovat äkkipikaisempia kuin ennen ja turvautuvat väkivaltaan aiempaa herkemmin. Korhosen mukaan nuorten tekemä väkivalta on raaistunut.

– Kyse ei ole nahistelusta vaan jopa silmittömästä hakkaamisesta tai maassa makaavan potkimisesta. Nämä nuoret elävät hetkessä eivätkä ajattele tekojensa seurauksia tai sitä, millaisia vammoja he saattavat uhrille aiheuttaa.

Poliisin arkistokuvassa nuorilta takavarikoituja teräaseita ja astaloita. Teräaseiden käyttö alaikäisten väkivaltarikoksissa on tuoreen raportin mukaan yleistynyt. Kuva: Silja Viitala / Yle

Samantapaista on havainnut pitkään lastensuojelualalla työskennellyt laitoksen johtaja Pirjo Korkala Oulujoen perhekodista.

– Yleisellä tasolla väkivalta tuntuu lisääntyneen ja raaistuneen. Se nousee esille esimerkiksi nuorten omissa kertomuksissa, Korkala sanoo.

Poliisin raportin mukaan entistä useammin väkivallanteot kuvataan tai videoidaan esimerkiksi sosiaalisessa mediassa jaettavaksi. Lisäksi teräaseiden käyttö on jonkin verran yleistynyt alle 18-vuotiaiden tekemissä rikoksissa.

Raportin mukaan nuorten tekemät väkivaltarikokset kohdistuvat yhä useimmin toisiin alaikäisiin, vaikkakin yli 20-vuotiaiden uhrien osuus on lisääntynyt.

Taustalla nuorten pahoinvointia ja mielenterveyspalveluiden jonoja

Raportin taustalla on poliisin mukaan halu selvittää väkivaltarikollisuuden kasvuun liittyviä tekijöitä. Nuorten tekemään rikollisuuteen on viime vuosina kiinnitetty aiempaa enemmän huomiota, mutta ilmiön tarkempi käsittely on jäänyt vajaaksi.

– Käytännössä ilmiötä koskevassa keskustelussa ei kuitenkaan ole onnistuttu määrittelemään, millä tavalla ja missä ryhmissä tämä oletettu väkivaltarikollisuuden muutos on havaittavissa. Tästä on seurannut ristiriitaisia näkemyksiä rikollisuuden kokonaiskuvasta ja kehityksestä, sanoo keskusrikospoliisin tutkija Petri Danielsson tiedotteessa.

Oulun poliisilaitokselta arvioidaan, että nuorten pahoinvoinnin lisääntymisen taustalla on muun muassa koronapandemia ja sen aiheuttama sosiaalisten kontaktien väheneminen.

Lisäksi Oulun seudulla mielenterveyspalveluiden saatavuus on poliisin mukaan heikentynyt ja apua ongelmiin on entistä vaikeampi saada hoitojonojen vuoksi.

Pirjo Korkala on havainnut saman.

– Huono-osaisuuden kasaantuminen näkyy. Toisaalta voi myös miettiä syitä sille, miksi mielenterveyspalveluiden tarve on niin paljon kasvanut, Korkala sanoo.

Myös ilmoitusherkkyys on noussut

Raportissa muistutetaan, että vuonna 2015 voimaan tullut lakimuutos laajensi viranomaisten ilmoitusvelvollisuutta poliisille, kun epäillyn väkivaltarikoksen uhrina on alaikäinen.

– Esimerkiksi koulujen henkilökunta ei ala itse arvioida, onko kyse lievästä vai perusmuotoisesta pahoinpitelystä, jolloin he ilmoittavat poliisille kaikenlaiset pahoinpitelyt. Ilmoituksia tekevät myös koululaisten huoltajat esimerkiksi välitunnilla tai koulumatkalla sattuneista pahoinpitelyistä, rikosylikomisario Irmeli Korhonen kertoo tiedotteessa.

Myös julkisuudessa olleet nuorten väkivaltarikostapaukset, kuten Koskelan surmat, ovat raportin mukaan saattaneet alentaa kynnystä ilmoittaa rikoksista poliisille.

Pirjo Korkalan mukaan lastensuojelussa väkivaltatapauksiin tai väkivallalla uhkailuun suhtaudutaan erittäin vakavasti ja ilmoitus poliisille tehdään herkästi. Tärkeää on se, että henkilökunta on ammattitaitoista ja sitä on riittävästi, hän muistuttaa.

– Olennaista on se, miten reagoidaan väkivaltaan tai uhkaan ja miten sitä pystytään havaitsemaan. Ja miten toimitaan, että se ei eskaloituisi.

Mitä ajatuksia juttu herätti? Voit osallistua keskusteluun nuorisorikollisuudesta Yle Tunnuksella tiistaihin 8.3. kello 23 saakka.

.
.