Hyppää sisältöön

Raskaana olevilla suurempi riski saada vakava koronatauti, myös muut riskit koholla – vaikeat tapaukset kuitenkin laskussa

HUSin mukaan koronaan sairastuvien, raskaana olevien riski saada komplikaatioita on isompi kuin ei-raskaana olevien. Vakavat tapaukset ovat silti harvinaisia.

Riski vakavaan koronatautiin on suurempi raskaana olevilla, HUS kertoo. Kuvassa raskaana oleva äiti kirpputorilla Seinäjoella tammikuussa. Kuva: Pasi Takkunen / Yle

Koronavirusinfektion on todettu lisäävän riskiä useisiin eri ongelmiin raskaana olevilla, kerrottiin Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin HUSin tiedotustilaisuudessa tänään tiistaina. HUS koosti tiedot kansallisista, kansainvälisistä ja heidän omista tutkimuksistaan.

HUSissa on koronapandemian aikana hoidettu sairaalassa yhteensä noin sataa raskaana olevaa koronapotilasta. Näistä reilut kymmenen on joutunut teho-osastolle.

HUSin mukaan koronan deltavariantin aikana sairaalahoitoa vaatineista raskaana olleista noin 90 prosenttia oli rokottamattomia.

– Viime aikoina omikronvariantin myötä vaikeat tautitapaukset ovat vähentyneet, kertoo naistentautien ja synnytysten yksikön linjajohtaja Aydin Tekay.

HUSin mukaan raskaana oleva saa koronaan sairastuessaan useammin vakavan tautimuodon kuin ei-raskaana olevat koronapotilaat. Raskaus kuormittaa muun muassa hengitys- ja verenkiertoelimistöä, jotka kuormittuvat myös koronavirustaudista.

Noin 85 prosenttia koronaan raskausaikana sairastuvista sairastaa taudin lievänä tai täysin oireettomana. Sairastuneista odottajista noin kymmenen prosenttia joutuu sairaalaan, ja näistä noin kaksi prosenttia tarvitsee tehohoitoa.

Riski sairaalahoitoon joutumisesta noin kaksinkertainen

HUSin mukaan koronaa sairastavien raskaana olevien riski sairaalahoitoon joutumiseen on noin kaksinkertainen ja tehohoitoon joutumiseen on noin 2–5-kertainen ei-raskaana oleviin verrattuna.

Riski keisarileikkaukseen joutumisesta on noin kaksinkertainen, ja raskaana olevan kuolemaan liittyvä riski hieman alle kaksinkertainen.

– Äitikuolemat ovat silti edelleen äärimmäisen harvinaisia länsimaissa, sanoi HUSin naistentautien ja synnytyksen erikoislääkäri Outi Äyräs tiedotustilaisuudessa.

Kuten kaikkien koronaan sairastuvien kohdalla, myös raskaana olevilla riski vakavaan tautimuotoon on isompi niillä, joilla on perussairauksia, kuten verenpainetauti, diabetes, astma tai muu immuunipuolustusta heikentävä tauti tai lääkitys.

Myös ikä ja paino vaikuttavat: riski kasvaa etenkin yli 35-vuotiaiden kohdalla ja niillä, joilla painoindeksiluku on yli 30.

Sairastettu korona ei vaikuta lapsen kasvuun ja kehitykseen

Sektiosynnytyksen riski on korkeampi vakavaan koronatautiin sairastuneilla odottajilla. Viruksen on todettu voivan tarttua sikiöön, mutta tämä on äärimmäisen harvinaista.

Jos äiti on sairastanut koronan, vasta-ainetta on löydetty myös äidinmaidosta ja lapsesta. Vastasyntyneiden vakava koronatauti on HUSin mukaan äärimmäisen harvinainen.

HUSille on tullut paljon kysymyksiä koronaa sairastavien odottajien istukan muutoksista.

– Koronan aiheuttamat muutokset istukkaan ovat äärimmäisen harvinaisia. Lisäksi lapsen kasvuhäiriöistä tai epämuodostumista koronaan liittyen ei ole mitään näyttöä, Outi Äyräs sanoo.

HUS painottaa, että arviot vaihtelevat eri tutkimuksissa ja tutkimusasetelmissa.

Kasvanut sairaalakuormitus ei vaikuta synnyttäjiin

Koronarajoitusten purkaminen on hieman lisännyt sairaalaan tai teho-osastolle joutuneiden koronapositiivisten osuutta HUSissa. Synnyttäjiin tällä ei kuitenkaan ole vaikutusta.

– Olemme pärjänneet oikein hyvin, Aydin Tekay sanoi tiedotustilaisuudessa.

Tilaisuudessa kerrattiin myös käytänteitä verenohennuslääkkeen tarjoamisesta. Lääkettä jaettiin aiemmin herkemmin, mutta nyt sitä annetaan pääosin vain sairaalahoitoa vaativille potilaille.

Noin 65 prosenttia kaikista korona-aikana raskaana olleista oli HUSin alueella ottanut vähintään kaksi koronarokoteannosta.

– Todennäköisyys sairastua vakavaan tautiin pienenee oleellisesti rokotusten ansiosta, Tekay sanoo.

HUSin mukaan tällä hetkellä ei ole näyttöä minkäänlaisista rokotteiden tuomista haittavaikutuksista lapseen.

Voit keskustella aiheesta keskiviikkoon 9. maaliskuuta kello 23:een asti.

Lue seuraavaksi:

.
.