Hyppää sisältöön

Huoltovarmuuskeskus: "Kyberasiantuntijoista, lannotteista ja maakaasusta voi tulla pulaa"

Venäjän vastaiset laajat pakotteet ja niistä mahdollisesti seuraavat vastatoimet voivat aiheuttaa ongelmia Suomen huoltovarmuudelle. Edessä on myös pohdinta pitääkö huoltovarmuuden varautumistasoa nostaa nykyistä korkeammalle.

Venäjän hyökkäys Ukrainaan voi johtaa lisääntyviin kyberiskuihin Suomessa. Kriisitilanteessa voi tulla pula osaajista. Kuva: Eleni Paspatis / Yle

Venäjän hyökkäys Ukrainaan on sysännyt liikkeelle voimia, jotka voivat pakottaa nostamaan Suomen huoltovarmuuden varautumisen tasoa nykyisestä.

– Eduskunta saa syksyllä käsiteltäväkseen huoltovarmuusselonteon. Viimeistään siinä kohtaa on syytä määritellä mille tasolle haluamme Suomen varautumisen uudessa tilanteessa yleisemmin asettaa, sanoo Huoltovarmuuskeskuksen toimitusjohtaja Janne Känkänen.

Känkänen pohti asiaa liikenne- ja viestintäministeriön tiedotustilaisuudessa torstaina, jossa kerrottiin huoltovarmuudesta ja kyberturvallisuudesta. Känkäsen lisäksi varautumisen tasosta ja tarpeesta oli paikalla kertomassa myös kyberturvallisuusjohtaja Rauli Paananen liikenne- ja viestintäministeriöstä.

Mutta mikä on huoltovarmuuden taso nyt?

– Huoltovarmuuden yleinen varautumisen taso on hyvä. Venäjän vastaiset laajat pakotteet ja niistä mahdollisesti seuraavat vastatoimet aiheuttavat kuitenkin tarvetta varautua vaikutuksiin. Näin on jo tehty ja tehdään koko ajan. Huoltovarmuusvaikutuksia voi syntyä esimerkiksi erilaisten materiaalien ja raaka-aineiden saatavuuden muutoksista sekä toimitusketjujen ja digitaalisten palvelujen mahdollisista häiriöistä, Känkänen sanoo.

Gasumin mukaan maakaasua käytetään erityisesti kaukolämmön ja sähkön yhteistuotannossa sekä prosessiteollisuudessa. Maakaasun merkitys korostuu kylminä talvikuukausina, jolloin sen käytöllä voidaan tasata energian kulutushuippuja. Kuva: Jani Aarnio / Yle

Mistä voi tulla pulaa kun yritykset vetäytyvät Venäjän markkinoilta ja erilaisten raaka-aineiden tuonti tyrehtyy sen tai vastapakotteiden takia?

– Raakaöljyn tuontia Venäjältä ollaan järjestelemässä uudelleen muualta tuotavaksi enkä pidä sen saatavuutta ongelmana. Hankalin on maakaasu, jos sen tuonti häiriintyy. Mutta sillekin on korvaavia väyliä olemassa. Toinen seurannassa oleva asia ovat maatalouden tuotantopanokset kuten lannoitteet. Käymme tästä keskustelua muun muassa maa- ja metsätalousministeriön kanssa.

Mitä huoltovarmuus ja varautuminen käytännössä tarkoittavat?

– Siihen kuuluu materiaalista varautumista, jolla voidaan ostaa kriisitilanteessa lisäaikaa. Suomessa on esimerkiksi normaalin viiden kuukauden kulutusta vastaava määrä tuontipolttoaineita. Viljaa on varastossa vähintään kuuden kuukauden keskimääräistä kulutusta vastaava määrä. Lääkkeisiin, niiden tuontiin ja valmistukseen liittyy puolestaan varastointivelvoite eli alan toimijoilla on tuotteista riippuen oltava kolmesta kymmeneen kuukauden varastot lääkkeitä.

Meillä on myös huoltovarmuusrahasto, josta voimme ottaa käyttöön varoja tarvittaissa nopeasti, Huoltovarmuuskeskuksen toimitusjohtaja Janne Känkänen sanoo. Kuva: Esa Syväkuru / Yle

– Huoltovarmuuteen kuuluu kriittisten toimijoiden eli infrastruktuurin kyky sietää ja torjua häiriöitä. Huoltovarmuuskeskus on seurannut Ukrainan sotaan johtanutta kriisiä tehostetusti joulukuusta lähtien ja arvioita mahdollisista vaikutuksista tehdään nyt jatkuvasti yhdessä huoltovarmuusorganisaation, huoltovarmuuskriittisten yritysten ja muiden toimijoiden kanssa. Tähän piiriin kuuluu yhteensä noin tuhat toimijaa ja yritystä.

Millaisiin uhkiin huoltovarmuudella siis varaudutaan?

– Materiaali- ja toimitusketjujen mahdollisiin häiriöihin sekä fyysisten kohteiden häirintään ja jopa vahingoittamiseen. Fyysistä vahingoittamista tosin ei ole näköpiirissä juuri nyt. Sen sijaan disinformaatiolla eli harhaanjohtavalla tiedolla vaikuttaminen on nyt tarkassa seurannassa. Samoin kyperturvallisuus ja mahdolliset kyberhyökkäykset kriittisiin kohteisiin. Ne ovat nyt hyvin mahdollisia, Känkänen sanoo.

Kotitietokoneen käyttäjänkin olisi oltava erilaisten hyökkäyksien varalta hereillä. Ohjelmistojen ja haittaohjelmia torjuvien tietoturvaohjelmistojen päivitykset kuntoon ja käyttöön vahvoja salasanoja sekä kaksivaiheinen tunnistautuminen. Kuva: Jyrki Lyytikkä / Yle

Venäjän hyökkäys Ukrainaan on siis heijastunut myös kyberturvallisuustilanteeseen. Onko valmiutta myös siellä puolella nostettu?

– Tätä varautumista on tehty jo lähes 25 vuotta ja yhteistyö eri toimijoiden välillä on erittäin sujuvaa.

– Toki valmiutta on nostettu sekä kyberturvallisuuskeskuksessa että näihin asioihin liittyvien elinkeinoelämän toimijoiden puolella. Viranomaisten rinnalla kyberuhkia torjuvat tuhansien yritysten ja organisaatioiden tietoturva-ammattilaiset, sanoo kyberturvallisuusjohtaja Rauli Paananen.

Itärajalla on ollut GPS-häirintää ja Nordeaan iski palvelunestohyökkäys. Onko Suomeen kohdistunut viime aikoina enemmän häirintää tai tiedustelua kuin normaalisti?

– Ukrainan kriisistä huolimatta kansallinen kyberturvallisuustilanne on normaali. Verkoissa tapahtuu jatkuvasti erilaisia palvelunestohyökkäyksiä ja koko ajan on erilaisia haittaohjelmia liikkeellä. Käyttäjille ne eivät juurikaan näy, koska viranomaiset ja elinkeinoelämän toimijat hoitavat ne omin toimenpitein. Tämä kuvaa sitä Suomen varautumista, Paananen sanoo.

Liikenne- ja viestintäministeriön kyberturvallisuusjohtaja Rauli Paanasen mukaan erilaisia parannushankkeita on ollut käynnissä pidempään. Tässä tilanteessa on kuitenkin syytä tarkistaa onko resursseja kuten osaajia tarpeeksi kaikkia uhkia torjumaan. Kuva: Esa Syväkuru / Yle

Kriisitilanteessa myös tietoverkoista tulee sotatannerta. Kyberhyökkäyksillä tavoitellaan organisaatioiden toiminnan häiriintymistä, lamaannuttamista ja jopa yleistä sekasortoa. Osataanko ne siis torjua?

– Olemme Suomessa nähneet, kokeneet ja torjuneet ne kaikki ilmiöt, joita on nähty esimerkiksi Ukrainassa kymmenen viime vuoden aikana, Paananen vakuuttaa.

Millaista vaikuttamista Suomessa on siis nähty?

– Ukrainassa on nähty esimerkiksi palvelunestohyökkäyksiä, haittaohjelmien levittämistä, vakoilua, kriittiseen infraan tehtyjä kyberiskuja ja näitä samoja on nähty myös Suomessa kymmenen viime vuoden aikana. Ne on kaikki torjuttu. Mutta sen selvittäminen kuka on Suomeen kohdistuvien iskujen taustalla, on äärimmäisen vaikeaa, Paananen sanoo.

Missä ovat Suomen kyberturvallisuuden pullonkaulat?

– Kyberturvallisuuden osaajista on merkittävä pula. Osaajia on se, mitä tarvitaan, Paananen sanoo.

Voit keskustella aiheesta 11.3. kello 23:een saakka.

Lue lisää:

.
.