Hyppää sisältöön

Parikymppinen Heidi päätyi vankilaan, mutta pääsi rikoskierteestä kannustavien ihmisten tuella: "Olen alkanut uskoa itseeni"

Nuoren rikoskierre on vaikea pysäyttää, mutta Rovaniemellä on löydetty onnistumisen avaimia. Hyvään tulokseen päästään, kun joustetaan ja annetaan nuorelle aikaa rakentaa luottamuksellinen suhde auttajiin.

Ihminen istuu puistonpenkillä
Parikymppinen Heidi on koevapaudessa ja tapaa säännöllisesti tuttuja sosiaalityöntekijöitä, joiden kannustava tapa auttaa on Heidin mukaan ollut erittäin tärkeää. Heidi ei esiinny jutussa omalla nimellään asian arkaluontoisuuden vuoksi.

Heidi kyyristyy paikkoheittoon rovaniemeläisessä keilahallissa. Vain sukan alta pilkistävä panta paljastaa hänen olevan valvovan silmän alla.

– Paineita vaan luodaan, Heidi naureskelee.

RIKO-hankkeen vastuuhenkilö Mari Kaltemaa-Uurtamo ja psykiatrinen sairaanhoitaja Maria Merkku kannustavat vieressä, mutta kaksi keilaa jää yhä pystyyn.

Heidi on koevapaudessa vankilasta ja tavoitteena on rikokseton elämä ja ammatillinen koulutus. Parikymppinen Heidi kokee elämän suuntansa muuttuneen, kun hän pääsi mukaan RIKO-hankkeeseen.

Rovaniemi on yksi neljästä kaupungista, joissa kokeillaan uudenlaista tapaa pysäyttää nuoren rikoskierre. Siinä toteutetaan nuoren rikoksentekijän kanssa yksilöllistä ja joustavaa työskentelyä. Hanke on käynnissä myös Turussa, Vantaalla ja Oulussa.

Heidi on koevapaudessa vankilasta ja kantaa nilkassaan pantaa. Kuva: Antti Mikkola / Yle

Peliriippuvuus ajoi Heidin talousrikoksiin

Nuorena Heidiä kiusattiin koulussa, ja vanhempien ero lisäsi kiusaamista entisestään. Nuorena aikuisena hän sairastui peliriippuvuuteen.

– Kerran pelasin parilla kympillä nettikasinoa ja sain mukavan voiton. Sen jälkeen se oli menoa. Pian rahoitin pelaamista talousrikoksilla.

RIKO-hankkeen myötä toivo on palannut Heidin elämään. Hankkeessa nuoren rinnalla kuljetaan sekä fyysisesti että henkisesti esimerkiksi lääkärissä, ja autetaan vaikkapa kouluhakemuksen tekemisessä tai tarjotaan keskusteluapua.

– Minua kannustaa se, että taustalla on ihmisiä, joille voin olla rehellinen ja jotka valavat minuun positiivisuutta.

Heidin saama apu on konkreettista ja yhdessä käydään lääkärissäkin.

– Nyt tutkitaan, onko minulla ADHD, koska asioihin keskittyminen on niin vaikeaa. Näiden ihmisten avulla olen alkanut uskoa itseeni, ja siihen, että edessä on valoisampi tulevaisuus.

Heidin haaveissa on valmistua joku päivä nuoriso-ohjaajaksi. Kuva: Antti Mikkola / Yle

Nuori rikoksentekijä kaipaa rakkautta ja välittämistä

Nuorten rikoksen tekijöiden taustalta löytyy lähes aina hylkäämisen kokemuksia, kiusaamista, vaikeita perheoloja, neuropsykiatrisia oireita tai traumakokemuksia.

Mari Kaltemaa-Uurtamon mukaan yleinen toivottomuus altistaa rikoksen tielle ja vaikeuttaa uskoa muutokseen.

– Jos nuoren elämä on lapsesta saakka ollut täynnä pettymyksiä viranomaisiin ja läheisiin, niin luottamuksellisen suhteen muodostamiseen tarvitaan aikaa ja sitä nuorille halutaan nyt antaa. Nuorista näkee, kuinka he kaipaavat ympärilleen ihmisiä, jotka eivät tuomitse, mutta välittävät.

Auttajien työhön kuuluu myös sietää sitä, että sovitut tapaamiset unohtuvat. Nuoret eivät aina jaksa nousta aamulla ja sitoutuminen arkisiin toimintoihin on koetuksella.

– Jos vaikeat asiat joskus kaatuvat päälle, niin sitten voidaan nuoren kanssa tehdä jotain ihan muuta. Käydään vaikka keilaamassa yhdessä, sanoo Kaltemaa-Uurtamo.

– Pääasia on, että nuorta ei jätetä yksin.

Poliisi on innostunut tuloksista

Kokemus on osoittanut, että kerran rikoksen tielle lähdettyään nuoren ihmisen on todella vaikea ponnistaa takaisin normaaliin arkeen.

– Nuorelle voi muodostua rikollinen identiteetti. Siinä ajatusmaailma muuttuu ja ihminen alkaa mieltää itsensä rikolliseksi. Samalla ei nähdä niitä omia tekoja enää tuomittavana ja moraalikäsitykset muuttuvat. Tätä identiteettiä on vaikea muuttaa, kertoo vanhempi rikoskonstaapeli Ilkka Niska Lapin poliisilaitokselta.

Hän on ollut nyt vuoden mukana RIKO-hankkeessa ja on havainnut hienoja onnistumisia.

– Olen päässyt nyt läheltä seuraamaan, kuinka RIKO-hankkeen työskentelytapa tuo tuloksia. Ainakaan rikosten määrä ei ole lisääntynyt. Osa nuorista on myös pystynyt jättämään rikoksen maailman ja heitä on pystytty motivoimaan muutokseen. Vierellä kulkeminen näyttää olevan toimiva malli, toteaa Niska.

Lue myös:

.
.