Hyppää sisältöön

Miten Ukrainan sota voi päättyä? Tässä viisi vaihtoehtoa

Yle kysyi kolmelta asiantuntijalta, miten kaksi viikkoa kestänyt Ukrainan sota voisi päättyä tai millaisena se pitkittyessään jatkuisi. Näkemysten mukaan sodassa alkavat olla käsillä sen jatkon kannalta ratkaisevat hetket.

Hersonin lähellä taisteluissa kuolleiden ukrainalaissotilaiden hautajaisia vietettiin Lvivissä 9. maaliskuuta 2022. Kuva: Mykola Tys / EPA

Ukrainan sota on jatkunut nyt kaksi viikkoa. Uhrien määrä ja kärsimykset lisääntyvät päivä päivältä.

Yle kysyi kolmelta Venäjä-asiantuntijalta, miten sota voisi päättyä tai millaisena se jatkuu, jos se pitkittyy.

Kysymyksiin vastaavat Ulkopoliittisen instituutin johtava tutkija Sinikukka Saari, Maanpuolustuskorkeakoulun sotilasprofessori Marko Palokangas ja Suomen Moskovan-lähettiläänä toiminut Hannu Himanen.

– Tämä sota oli seinään kirjoitettu mahdollisuus, mitä me pidempään Venäjää seuranneet emme olisi halunneet millään uskoa, sanoo Hannu Himanen.

Himanen osallistui Kremlissä vuonna 2012 presidentti Putinin virkaanastujaisjuhlaan, kun Putinin kolmas kausi alkoi.

1. Lyhyt sota

Lyhyt sota kestäisi muutamasta viikosta noin kahteen kuukauteen. Ukrainan sodassa eletään juuri nyt "etsikkoaikaa", arvioi sotilasprofessori Palokangas.

Ulkopoliittisen instituutin johtava tutkija Sinikukka Saari näkee todennäköisimpänä vaihtoehtona, että sotatoimet lakkaavat lähiviiikkojen tai -kuukausien aikana.

Tähän saattaa johtaa useampikin vaihtoehto – esimerkiksi se, että Venäjä miehittää Ukrainan.

– Silloin todennäköisesti Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi syrjäytettäisiin.

– Venäjä pyrkisi pitämään Ukrainassa "vaalit", joiden lopputuloksena, oletettavasti hyvin epädemokraattisesti, Venäjän rooli vahvistuisi selkeästi ja Ukrainan nukkehallitus vetäytyisi Eurooppa-integraatiosta, Saari arvioi.

Hän kuitenkin huomauttaa, ettei Ukrainan kokoista maata voi miehittää pitkäaikaisesti.

Venäjän voitosta huolimatta kansa saattaisi ennen pitkää nousta Ukrainassa kapinaan, eikä tilanne pysyisi Venäjän hallinnassa.

Ukrainalainen sotilas auttaa iäkästä naista ulos tulituksessa tuhoutuneesta talosta Harkovassa 8. maaliskuuta 2022. Kymmenet tuhannet ovat YK:n pakolaisjärjestön mukaan menettäneet kotinsa Venäjän iskuissa. Kuva: Vasyl Zhlobsky / EPA

Maanpuolustuskorkeakoulun sotilasprofessori Marko Palokangas toteaa aiemmista sodista tehtyjen tutkimusten perusteella, että mahdollisuus väkivallan lopettamiseen heikentyy oleellisesti, kun sotaa on käyty ensimmäiset 30 päivää. Nyt eletään siis etsikkoaikaa.

Palokankaan mukaan sodan kestoon vaikuttaa ennen kaikkea molempien maiden asevoimien taistelukyvyn ylläpitäminen. Länsimaiden Ukrainalle antama aseapu ja taloudellinen tuki ovat tärkeässä asemassa.

– Voimasuhteet eivät poikkea toisistaan niin paljon, että Venäjän asevoimilla olisi edellytyksiä miehittää koko Ukraina sotilaallisesti. Se, että Venäjä onnistuisi vaihtamaan Ukrainan hallinnon ja asettamaan maahan "nukkehallituksen", olisi Venäjän kannalta nopeimmin saavutettavissa oleva päätös.

Palokangas kuitenkin uskoo, että momentum Venäjän nopealle voitolle ja Ukrainan antautumiselle on todennäköisesti jo mennyt.

Ukrainalaiset naiset valmistivat teltassa ruokaa kiovalaisille ja sotilaille 9. maaliskuuta 2022. Kuva: Roman Pilipey / EPA

Suomen suurlähettiläänä Venäjällä toiminut Himanen ei usko, että sota voisi päättyä pikaisesti.

Se vaatisi Himasen mukaan diplomaattisen ratkaisun löytämisen tai Ukrainan luhistumisen, joiden toteutumista hän ei pidä todennäköisenä.

– Ukrainan nopea luhistuminen näyttää hyvin epätodennäköiseltä, koska Ukrainan puolustus on paljon vahvempi kuin on luultu.

Himanen katsoo, että Ukrainalla on "etulyöntiasema", vaikka Venäjän asevoimat ovat huomattavasti suuremmat.

– Puolustaminen on helpompaa tilanteessa, jossa kansakunta on yhdistynyt ja taistelee olemassaolostaan. Se on hyvin tärkeä tekijä tässä voimien mittelössä, Himanen sanoo.

2. Pitkä sota

Jos sota ei pääty ensimmäisten kuukausien aikana, kärsijöiksi joutuvat asiantuntijoiden mielestä kaksi kansakuntaa. Ukrainan humanitaarinen katastrofi pahenisi entisestään. Siviiliuhrien määrä kasvaisi merkittävästi. Venäjän kannalta pakotteet kovenisivat ja talous joutuisi entistä tiukemmalle.

Suurlähettiläänä toiminut Hannu Himanen katsoo, että pitkittynyt sota olisi todennäköisin vaihtoehto Ukrainan sodassa.

– Se tarkoittaa lisää inhimillistä kärsimystä, siviiliuhreja ja pakolaisia. Se tarkoittaa ukrainalaisten kaupunkien järjestelmällistä tuhoamista, sellaista Syyrian tai Tšetšenian Groznyin kaltaista tuhoamissotaa, Himanen toteaa.

Sotilasprofessori Marko Palokangas arvioi, että sota voisi muuttua sissisodaksi, mikäli Ukrainan asevoimien kyky laajamittaiseen puolustautumiseen luhistuisi.

Tällöin siviilit eri puolilla maata saattaisivat tarttua aseisiin.

– Sissisota on ihan toisenlainen sodankäynnin muoto. Todella väkivaltainen ja raaka, sodan keskeisiä oikeussääntöjä ei pystytä millään muotoa kunnioittamaan. Jos siviilit nousevat aseelliseen vastarintaan, heistä tulee hyökkääjille maali. He ovat silloin sodan osapuoli sotilaiden lisäksi, Palokangas selvittää.

Hän varoittaa, että diplomatia muuttuisi sissisodassa huomattavasti vaikeammaksi kuin nykytilanteessa. Jotkut sissisodat ovat jatkuneet jopa vuosikymmeniä.

Tutkija Sinikukka Saari näkee, että sodan pitkittyessä Ukraina saattaisi muuttua laajemmassa mitassa samanlaiseksi kuin Krim on ollut vuoden 2014 jälkeen.

Osa alueista olisi pysyvämmin Venäjän, osa Ukrainan hallinnassa.

Pitkittyvään sotaan voisivat Saaren mukaan johtaa myös Venäjälle aiheutuvat tappiot. Ne pakottaisivat sen turvautumaan nykyistä enemmän yksityisiin armeijoihin.

– Nyt kun länsi on alkanut varustaa Ukrainaa, sen puolustuskyky saattaa kaikista kamalista tappioista huolimatta pysyä korkealla tasolla ja jopa vahvistua. Tässä tapauksessa voisi käydä niin, että sota pitkittyisi.

Ukrainalaisia siviilejä koulutettiin aseen käyttöön elokuvateatterissa Lvivissä 8. maaliskuuta 2022. Kuva: George Vitsaras / EPA

3. Sodan leviäminen

Asiantuntijat katsovat, että sodan leviäminen ei ole juuri nyt todennäköistä, mutta se on mahdollista. Suurlähettiläänä toiminut Himanen arvioi, että sota voisi levitä esimerkiksi Puolaan, jonka kautta Ukrainaan kulkee aseapua.

Venäjä on varoittanut muita valtioita sekaantumasta Ukrainassa käytävään sotaan. Tällöin Venäjä katsoisi sotaan puuttuvan maan sodan osapuoleksi, sanovat asiantuntijat.

Jos näin kävisi, sota voisi laajentua muualle.

Sotilasprofessori Marko Palokangas ei näe sodan leviämistä juuri nyt relevanttina. Yksi syy siihen on se, että suuri osa Venäjän aseellisista joukoista on tällä hetkellä sidottu Ukrainaan.

– On toki pidetty mahdollisena, että Venäjä jatkaisi tämäntyyppisiä valtatavoitteita aseellisella voimalla muuallakin kuin Ukrainassa.

– Jos Venäjä lähiviikkoina tai -päivinä saavuttaa Ukrainassa tavoitteensa, sotilaallisen voiman käyttäminen muuallakin voi olla mahdollista. Jos sota pitkittyy, laajenemisen mahdollisuus pienenee, koska Venäjällä ei ole sotilaallista voimaa rajattomasti, Palokangas arvioi.

Sinikukka Saaren mukaan suursota voisi olla käsillä, mikäli Venäjä käyttäisi taktista ydinasetta tai kemiallista asetta Ukrainassa.

– Silloin Yhdysvallat ja mahdollisesti jotkut muutkin maat saattaisivat todeta, että nyt joku raja on ylitetty ja pitää toimia, Saari lausuu.

Hänen mukaansa sellaista ei kuitenkaan ole tällä hetkellä näköpiirissä.

Hannu Himanen arvioi, että yksi vaihtoehto sodan laajenemiselle voisi olla se, että tietyt kohteet Puolassa joutuisivat Venäjän ohjusiskujen kohteeeksi.

– Erityisesti ne kohteet, jotka ovat Ukrainalle toimitettavan aseavun näkökulmasta logistisesti oleellisia. En osaa arvioida, kuinka todennäköistä tämä on, mutta pidän sitä mahdollisena.

Himasen mukaan suuri kysymys silloin olisi, miten Nato reagoisi tilanteeseen. Se on pyrkinyt vuosikausia ja sodan aikana olemaan provosoimatta Venäjää.

4. Vallanvaihto Venäjällä

Venäjän kansan tunnoista on vaikeaa saada tarkkaa käsitystä. Mutta toistaiseksi vaikuttaa siltä, että valtaosa venäläisistä tukee presidentti Vladimir Putinia.

Ulkopoliittisen instituutin johtava tutkija Sinikukka Saari sanoo, että historian käännekohdissa tilanteet voivat muuttua nopeastikin, mutta hän ei pidä vallan vaihtumista Venäjällä tällä hetkellä todennäköisenä.

– Toistaiseksi näyttää siltä, että valtaosa venäläisistä tukee tätä operaatiota. Putinin suosio on sodan aikana noussut. Emme osaa vielä sanoa, miten Venäjän taloudellinen kurjistuminen vaikuttaa, kääntyykö kansa Putinia vai länttä vastaan.

Tutkimuslaitos Levada-keskuksen mukaan Putinin kansansuosio nousi hieman ennen Ukrainan sodan alkua usealla prosenttiyksiköllä 71 prosenttiin.

Sotilasprofessori Marko Palokangas pitää niin sanottua palatsivallankumosta todennäköisempänä kuin laajaa venäläisten kansannousua.

– Viitteitä tällaisesta voi olla. Lukoilin vaatimus sodan päättämisestä kertoo, että talouden suurilla päättäjillä on erilainen näkemys sodan hyödyistä kuin Putinilla, Palokangas analysoi.

Hän pitää silti palatsivallankumousta erittäin vaikeana toteuttaa.

Palokankaan näkemyksen mukaan Putinin eristäytyminen ja kuvissa nähdyt pitkät neuvottelupöydät antavat viitteitä siitä, että Putin haluaa suojata itsensä sisäpiiristä tulevalta mahdolliselta fyysiseltä uhalta.

Mitään viitteitä ei ole siitä, että Putin olisi luopumassa vallasta tai keskeyttämässä sotatoimet, katsoo Palokangas.

– On vaikea nähdä, että Putin luopuisi itse vapaaehtoisesti vallasta. Hän menettäisi otteensa ja kasvonsa.

– On nähty, että yksinvaltainen johtaja tekee ratkaisunsa oman käden kautta tai luopuu vallasta omaehtoisesti. Mutta kun katsoo, miten Putin on rakentanut henkilökuvaansa johtajana, tuntuisi kummalliselta, että hän luopuisi vallasta.

Suurlähettiläs Himanenkaan ei pidä kovin todennäköisenä sitä, että valta vaihtuisi Venäjällä.

– Läntisestä ja suomalaisesta näkökulmasta jossain määrin myönteinen skenaario voisi olla, että Putinin ympärillä olisi ihmisiä, jotka näkevät tämän sotapolitiikan katastrofaalisuuden Venäjän kannalta, haluaisivat siihen muutoksen ja kykenisivät toteuttamaan vallanvaihdoksen.

– Tällaisen mahdollisuuden toteutuminen on kuitenkin monen mutkan ja epävarmuuden takana. Ja yhtä hyvin voisi sanoa, että Putinin jälkeen mahdollisesti tuleva uusi hallinto voisi olla lännen kannalta vähintään yhtä ongelmallinen, ellei vielä pahempi.

5. Diplomaattinen ratkaisu

Diplomaattinen ratkaisu on yhä mahdollinen mutta epätodennäköinen.

Diplomaattinen ratkaisu on edelleen mahdollinen, mutta se muuttuu päivä päivältä epätodennäköisemmäksi, kiteyttää Marko Palokangas.

Se edellyttäisi sellaisen ratkaisun hakemista, joka tyydyttäisi molempia osapuolia.

– Tie voisi olla se, että Venäjä tekisi ison myönnytyksen tavoitteissaan, esimerkiksi jättäisi Zelenskyin hallinnon rauhaan. Sille voisi olla edellytyksenä, että Krimin niemimaa säilyisi Venäjän hallinnassa.

– Myös muiden kriittisten maa-alueiden hallinta voisi olla Venäjän esitys, johon Ukrainan ja läntisen yhteisön pitäisi suostua, Palokangas pohtii.

Hän toteaa, että Putinin on enää vaikea päästä tilanteesta ulos kasvojaan menettämättä. Myös länsi on asettanut Venäjälle niin kovia pakotteita, että äkillinen luopuminen niistä olisi sotilasprofessorin mielestä vaikeaa.

Johtava tutkija Sinikukka Saari sanoo, että Kiinalla saattaisi olla mahdollisuus painostaa Venäjää sopimaan joistain asioista, jotka eivät ole maksimaalisia tavoitteita Venäjän suunnalta.

– On oletettavaa, että Venäjä haluaa enemmän kuin siinä tilanteessa, josta lähdettiin liikkeelle. Tynkä-Donbass ei todennäköisesti nyt riitä, vaan Venäjä halunnee näitä alueita laajennettavan sekä jonkinlaisen maakäytävän Krimille. Esimerkiksi Mariupolin kaupunki olisi tämän alueen sisällä.

Diplomaattisen ratkaisun syntymiseen ei Venäjän-suurlähettiläänä toiminut Himanen jaksa uskoa.

– On vaikea nähdä, mikä olisi diplomaattisesti saavutettu kompromissi, mikä tyydyttäisi Putinia tällä hetkellä ja minkä Ukraina voisi hyväksyä, Himanen sanoo.

Mitä ajatuksia juttu herätti? Voit keskustella aiheesta 12.3. kello 23:een saakka.

Lisää aiheesta: