Hyppää sisältöön

Helsingin telakasta uhkaa koitua jättitappio veronmaksajille – Finnvera takasi venäläisomisteisen telakan tilauksia sadoilla miljoonilla euroilla

Valtion erityisrahoitusyhtiö Finnvera on taannut Helsingin telakan tilauksia yli 200 miljoonalla eurolla. Alukset ovat päätymässä Venäjän liikenneministeriön omistukseen. Finnvera on lopettanut Venäjään ja Ukrainaan liittyen hankkeiden rahoittamisen.

Helsingin telakalla on noin 17 hehtaarin kokoinen alue Helsingin Hietalahden ja Hernesaaren kaupunginosissa. Telakka on ollut pitkään venäläisomistuksessa. Kuva: Janne Järvinen / Yle

Venäläisomisteisen Helsingin telakan talousvaikeudet voisivat aiheuttaa suuria tappiota myös suomalaisille veronmaksajille.

Valtion erityisrahoitusyhtiö Finnvera on taannut yli 200 miljoonan euron luotot. Niiden avulla on rahoitettu kahta telakalla rakennettavaa risteilyalusta.

Helsingin telakka on ajautunut vaikeuksiin talouspakotteiden takia, joita Euroopan unioni ja Yhdysvallat asettivat Venäjän hyökätessä Ukrainaan.

Telakan valmistamat alukset saattavat joutua myös Euroopan unionin vientikiellon piiriin. Käytännössä tämä voi koskettaa telakalta alkuvuodesta 2022 tilattua jäänmurtajaa ja mahdollisia uusia tilauksia. Vientikielloilla ei ole vaikutusta aiemmin tilattuihin risteilyaluksiin.

– Yleisesti voin kommentoida, että Venäjän maatilanne on muuttunut merkittävästi. Finnvera lopetti vientitakuiden myöntämisen Venäjälle 22. helmikuuta [Venäjä hyökkäsi Ukrainaan 24. helmikuuta]. Yksittäisiä tapauksia en voi kuitenkaan kommentoida, sanoo Finnveran liiketoimintajohtaja Jussi Haarasilta.

Vientitakuulla tarkoitetaan pankille annettavaa takuuta luoton antamisen yhteydessä. Mikäli alkuperäinen lainanottaja laiminlyö maksunsa, joutuu takuun antaja vastaamaan lainasta.

Haarasillan mukaan vientitakuiden myönti on lopetettu myös Ukrainaan. Valko-Venäjän kohdalla vastaava päätös tehtiin jo kesällä 2021.

Finnvera noudattaa toiminnassaan pankkisalaisuutta, minkä vuoksi yhtiö ei voi Haarasillan mukaan kertoa yksityiskohtaisemmin Helsingin telakkaan liittyvistä asioista.

Telakkayhtiö ei ole suoraan pakotteiden alla ja yhtiön mukaan sen liiketoiminta ja maksuliikenne jatkuvat tällä hetkellä normaalisti.

Venäjän talouden syöksykierre ja pakotteet voivat kuitenkin vaikuttaa myös Helsingin telakan toimintaan. Helsingin kaupunki harkitsee myös irtisanovansa telakkayhtiön vuokrasopimuksen (siirryt toiseen palveluun) Helsingin Hietalahdessa.

”Tähän toimintaan liittyy luottoriski”

Helsingin telakka oli vuoteen 2018 Venäjän valtion omistaman United Shipbuilding Corporation omistuksessa. Valtionyhtiö ajautui kuitenkin talousvaikeuksiin jouduttuaan Yhdysvaltain pakotelistalle. Pakotteita asetettiin sen jälkeen, kun Venäjä miehitti vuonna 2014 laittomasti Ukrainalle kuuluvan Krimin niemimaan.

Pankkikonserni Nordea myös irtisanoi vuonna 2014 telakkayhtiön tilit pakotteiden takia.

Telakka myytiin kahdelle venäläiselle liikemiehelle eli Vladimir Kasyanenkolle ja Rishat Bagautdinoville. Heidän omistuksensa on ketjutettu veroparatiisiyhtiöiden kautta. Venäläiset liikemiehet käyttävät yleisesti esimerkiksi Kyprokselle rekisteröityjä yhtiöitä toiminnassaan.

Vuonna 2020 Helsingin telakka kertoi saaneensa tilauksen kahden risteilyaluksen rakentamisesta. Samassa yhteydessä Finnvera tiedotti myöntäneensä (siirryt toiseen palveluun) 214 miljoonan euron ostajaluoton- ja takuun risteilyjöiden rakentamisen rahoittamiseksi.

Helsingin Hietalahdessa on ollut telakkatoimintaa jo 1860-luvulta lähtien. Kuva: Janne Järvinen / Yle

Jussi Haarasillan mukaan koko lainaosuutta ei ole vielä nostettu.

– Ensimmäinen alus luovutettiin 3.12.2021. Toista ei ole vielä luovutettu, joten lainastakin on nostettu vain osa.

Tarkkaa tähän asti nostettua lainasummaa Haarasilta ei suostu sanomaan pankkisalaisuuteen vedoten.

Miten iso riski lainatakauksiin liittyy?

– Finnvera on Suomen vientitakuulaitos ja tähän toimintaan liittyy luottoriski, kuten rahoittajilla yleensäkin. Tässä vientitakuussa on kyse siitä, että pankki myöntää ulkomaisille ostajille lainan, jota Finnvera voi taata. Finnvera kattaa luottoriskejä takuista veloitettavilla maksuilla.

– Jos lainanottaja ei myöhemmin maksa näitä lainan lyhennyksiä, niin pankilla on oikeus hakea korvausta Finnveralta, Haarasilta sanoo.

Finnvera eli veronmaksajat ovat siis viime kädessä vastuussa siitä, että laina maksetaan takaisin.

Osana Ukrainan sodan vastaisia pakotetoimia EU päätti 26. helmikuuta kieltää merialusten viennin Venäjälle. Niihin jätettiin kuitenkin huhtikuun loppuun asti jatkuva harkinta-aika aluksille, joiden toimittamisesta Venäjälle on jo tehty sopimus.

Jos lainanottaja ei myöhemmin maksa näitä lainan lyhennyksiä, niin pankilla on oikeus hakea korvausta Finnveralta.

Finnveran liiketoimintajohtaja Jussi Haarasilta

Toistaiseksi on vielä epäselvää, miten toimenpiteet vaikuttavat Helsingin telakan toimintaan tai tilauksiin, jotka on tehty ennen pakotteiden määräämistä. Telakka voi hakea Suomen ulkoministeriöltä vientilupaa alusten vientiä varten. Yhtiön mukaan mahdollisuutta edetä jäänmurtajatilauksen kanssa selvitetään yhteistyössä viranomaisten kanssa.

– Jos sopimus merialuksen viennistä Venäjälle on tehty ennen 26. helmikuuta, ulkoministeriö voi myöntää tai olla myöntämällä vientilupaa. Tämä edellyttää, että vientilupaa on haettu ennen toukokuun ensimmäistä päivää, sanoi ulkoministeriön vientivalvontayksikön päällikkö Teemu Sepponen Helsingin Sanomille (siirryt toiseen palveluun).

Sisäpiirin järjestelemä risteilykauppa

MOT-toimitus uutisoi risteilyaluskauppojen taustoista joulukuussa 2020. MOT:n selvityksen mukaan alusten tilaajana on pikavauhtia perustettu varustamoyhtiö.

Sen omistajia ovat veroparatiisin kautta samat venäläiset liikemiehet, jotka omistavat myös Helsingin telakan. Alusten omistajaksi on tulossa irlantilainen yhtiö, jonka omistaa Venäjän liikenneministeriö.

Yleisesti voin sanoa, ettemme tietenkään voi myöntää vientitakuuta, mikäli näissä selvityksessä nousee esille jotain, mikä ei ole hyväksyttävää.

Finnveran liiketoimintajohtaja Jussi Haarasilta

Venäjän liikenneministeriön yhtiö on vuokraamassa alukset Swan Hellenic -nimisen varustamon käyttöön. Helsingin yliopiston ympäristöpolitiikan professori Veli-Pekka Tynkkynen sanoi tuolloin MOT:n haastattelussa pitävänsä tällaista sisäpiirin järjestelyä alttiina korruptiolle.

Minkälaisen taustaselvityksen Finnvera teki vientitakuun myöntäessään?

– Teemme know your customer (tunne asiakkaasi) -selvitykset kaikista osapuolista samalla tavalla kuin pankit. Jos prosessit ovat pitkiä, voimme tehdä tarkastukset useaan otteeseen. Noudatamme siis rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen vastaisia käytäntöjä Finanssivalvonnan suositusten mukaisesti.

Nousiko selvityksessä esille jotain hälyttävää?

– Yleisesti voin sanoa, ettemme tietenkään voi myöntää vientitakuuta, mikäli näissä selvityksessä nousee esille jotain, mikä ei ole hyväksyttävää.

Veroparatiisiyhtiöitä, vaikeasti selvittäviä omistusketjuja, sisäpiirin kauppoja…Tämä ei vaikuta avoimelta tai länsimaiselta tavalta toimia. Onko Finnveralla tähän jotain sanottavaa?

– Selvitämme asiakkaamme taustat ja lisäksi lainan järjestävä pankki tekee oman selvitystyönsä. Julkaisemme tiedot suurimmista rahoittamistamme hankkeista, kun saamme siihen osapuolilta luvan kuten tässä on tehty.

Vladimir Potanin on yksi Venäjän rikkaimmista miehistä. Hän on suurin osakkeenomistaja venäläisessä metallurgia-alan yhtiössä Norilsk Nickelissä, joka tilasi jäänmurtajan Helsingin telakalta tammikuussa 2022. Kuvassa Potanin ja Venäjän presidentti ovat vierailulla Venäjän olympiamuseossa Sotšin kaupungissa joulukuussa 2019. Kuva: Michael Klimentyev / EPA

Professori: Telakka on strategisesti tärkeä Venäjälle

Helsingin telakalla tehdään risteilyaluksia ja esimerkiksi esimerkiksi jäätämurtavia tankkereita, tukialuksia arktisilla alueiden öljynporaukseen ja uuden sukupolven jäänmurtajia.

Helsingin telakka työllistää suoraan noin 450 ja lisäksi välillisesti noin 750 henkilöä.

Tammikuussa 2022 telakka kertoi rakentavansa ympäristöystävällisen jäänmurtajan venäläisen kaivos- ja metallialan yhtiön Norilsk Nickelin käyttöön (siirryt toiseen palveluun). Norilsk Nickelin suurin omistaja on Venäjän rikkaimpiin liikemiehiin kuuluva Vladimir Potanin.

Norilsk Nickelin suomalainen tytäryhtiö omistaa myös 40 prosentin osuuden KHL-joukkue Jokereista ja on seuran merkittävä rahoittaja. MOT uutisoi syksyllä 2020, että kansainväliset suurpankit ja Yhdysvaltain viranomaiset ovat seuranneet useiden vuosien ajan Vladimir Potanin yhtiöitä rahanpesuepäilyjen takia.

Professori Veli-Pekka Tynkkysen mukaan Helsingin telakka on tärkeä toimija Venäjän valtiolle sen arktisen alueiden erikoisosaamisen takia.

– Arktinen alue on osa venäläistä tarinaa, jota on rakennettu viimeiset 10–15 vuotta. Arktisen alueen kautta luodaan venäläisille ja muulle maailmalle kuvaa siitä, että Venäjä on edelleen laajentuva suurvalta, Tynkkynen sanoi MOT:n haastattelussa vuonna 2019.

Aiheesta voi keskustella 12.3. kello 23:een saakka.

Oikaisu 11.3.2022 kello 15.15: Artikkelissa kerrottiin aikaisemmin virheellisesti, että Helsinki Shipyard toimisi myös Helsingin Hernesaaressa. Yhtiöllä ei ole Hernesaaressa enää toimintaa. Artikkeliin on lisätty yhtiön kommentti siitä, että sen liiketoiminta ja maksuliikenne toimivat tällä hetkellä normaalisti ja mahdollisuutta edetä jäänmurtajatilauksen kanssa selvitetään viranomaisten kanssa. Lisäksi artikkeliin on tarkennettu kohtaa EU:n vientikiellosta, joka voi vaikuttaa yhtiön työn alla olevaan jäänmurtajaan.