Hyppää sisältöön

Kun nuoret miehet nyt kokoontuvat, he puhuvat sodan riskistä – "Jos sitä alkaa ajatella liikaa, menee yöunet ja mielenterveys"

Viime päivinä huoli on hieman hälvennyt. Kertausharjoituskutsuihin on kuitenkin varauduttu, kuka innokkaammin, kuka vastentahtoisemmin.

Kuvassa Ville Kananen
Venäjän hyökkäyksestä alkanut sota Ukrainassa on aiheuttanut stressiä ja pelkoa, kertoo rovaniemeläinen Ville Kananen. "Yritän olla ajattelematta sitä, ainakaan koko aikaa." Kuva: Antti Mikkola / Yle

Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.

Venäjän hyökkäys Ukrainaan ja epävarmuus Suomen turvallisuudesta on puhuttanut paljon armeijan käyneitä nuoria miehiä. Moni miettii, tuleeko sekin päivä vielä eteen, että reserviläiset määrätään aseisiin.

– Kyllä siitä on puhuttu ja se pelottaa jonkun verran, mutta pitää luottaa kuitenkin että ei. Jos sitä alkaa ajatella liikaa, siinä menee yöunet ja mielenterveys, toteaa rovaniemeläinen Ville Kananen.

Jääkärikoulutuksen saanut insinööriopiskelija arvelee joutuvansa etulinjaan, jos Suomeen hyökättäisiin. Oma huoli on hieman hälvennyt sen jälkeen, kun hyökkäyssotaan lähteneen Venäjän vaikeudet Ukrainassa ovat tulleet ilmeisiksi.

Oikeustiedettä Lapin yliopistossa opiskeleva Julius Kuusiniemi ei hänkään usko joutuvansa puolustamaan Suomen lähiaikoina. Siihenkin hän on kyllä varautunut ja miettinyt, mitä käsky aseisiin ja kuolemanvaaraan tarkoittaisi.

– Olin jonkun aikaa töissäkin puolustusvoimissa ja olin myös lähdössä rauhanturvaajaksi. Kaikki nämä asiat ovat sellaisia, jotka olen jo pitkän aikaa sitten miettinyt alta pois.

Kuusiniemi kertoo, että kaveriporukassa odotellaan kertausharjoituskutsuja, kuka innokkaammin, kuka vastentahtoisemmin. Paljon on mietitty sitä, mitä kutsu rintamalle henkilökohtaisesti tarkoittaisi.

Nuorten keskusteluntarve pomppasi hyökkäyksen myötä

Varusmieskoulutuksessa tällä hetkellä olevien ja myös heidän tyttöystäviensä huoli on näkynyt nuorten kriisipalveluissa. Vallitsevaa on kuitenkin yleinen sodan ja jopa ydinsodan pelko, kertoo Sekasin Kollektiivin toiminnanjohtaja Satu Raappana.

Sekasin-chatissa sekä poikien ja nuorten miesten suosimassa Gaming-verkkoyhteisössä oli selvä kävijäpiikki Venäjän hyökkäyksen alkupäivinä.

– Sekasin Gamingissa avattiin Ukraina-keskustelu sodan ensimmäisenä päivänä ja siellä on vaihdettu jo yli 8500 viestiä. Keskustelua on käyty siis hyvin vilkkaasti.

Keskusteluseuraa kaipaavat kävijämäärien perusteella nyt erityisesti 20-24-vuotiaat.

Niin nuorille varusmiehille kuin muillekin Raappana antaa neuvoksi sen, että uutisten seuraamista kannattaa rajoittaa ja tuntemuksista kannattaa puhua joko lähipiirille tai ammattilaiselle. Sekasin-chattiin koulutetaan koko ajan lisää vapaaehtoisia päivystäjiä, sillä tarvetta selvästi on vielä pitkään.

– Toisaalta kannattaa nojata faktoihin. Tilannettahan on ratkaisemassa parhaat asiantuntijat ympäri Eurooppaa eli tämä tilanne ei ole poissa käsistä. Voidaan myös luottaa siihen, että riskiarviot Suomen kohdalla ovat realistisia eikä välitöntä riskiä rintamalle joutumisesta ole, Raappana sanoo.

Tasavallan presidentti Sauli Niinistö on sanonut viime aikoina useaan otteeseen, ettei Suomeen kohdistu nyt välitöntä uhkaa. Viimeksi hän sanoi näin torstaina.

Mitä ajatuksia Venäjän hyökkäys Ukrainaan on herättänyt palvelusta suorittavissa varusmiehissä? Haastattelussa Satakunnan lennoston varusmiehet Rasmus Helminen ja Roope Mansnerus. Toimittajana Oskari Räisänen.

“Suomen puolustaminen on minulle arvokysymys”

Suomen puolustus nojaa suureen reserviin, johon varusmiespalveluksensa suorittaneet kuuluvat 50- tai 60-vuotiaiksi saakka. Tällaisia ihmisiä on lähes 900 000. Sodan ajan vahvuus on 280 000 sotilasta.

Kutsu käy käskytyserittäin, kriittisimpiin tehtäviin kutsutaan ensimmäisenä. Äskettäin koulutuksen saaneille käsky käy nopeammin kuin niille, joiden varusmieskoulutuksesta on aikaa.

Lappilaislähtöiselle Tarmo Perälälle on itsestäänselvää osallistua Suomen puolustamiseen, jos puolustamista tarvittaisiin. "Kavereistakin varmaan kaikki ovat samalla kannalla." Kuva: Antti Mikkola / Yle

Lapissa lomailevan helsinkiläisen Tarmo Perälän omasta armeija-ajasta on jo vuosia. Viime päivinä on tullut pohdittua, vieläkö varusmiesoppeja tarvitaan.

– On se tullut mieleen. Varmaan ne opit aika nopeasti palautuisivat mieleen, vaikka armeijasta on jo 12 vuotta aikaa.

Ajatus ei tunnu varsinaisesti pelottavalta.

– Oikeastaan minulla on rauha tässä asiasta. Olen valmis puolustamaan Suomea, jos jotain tulisi. Itselle se on aika selkeä arvokysymys.

Ukrainalaisten hätä on tullut lähelle, sillä Perälä on yrittänyt auttaa ukrainalaista ystäväperhettään Suomeen. Perhettä odottaisi asunto Suomessa, mutta matka keskeytyi Ukrainan rajalle, koska perheen isä ei päässyt rajalta yli.

Ukrainassa kaikki 18–60-vuotiaat miehet on määrätty asepalvelukseen eikä kukaan heistä pääse tällä hetkellä pois maasta.

Lue lisää:

Mitä ajatuksia juttu herätti? Voit osallistua keskusteluun Yle Tunnuksella 13.3. kello 23 saakka.

.
.