Hyppää sisältöön

Avaruus on yksi Ukrainan sodan rintamista, ja se koskettaa myös Suomea

Jos Venäjän aloittama sota tästä laajenee, saattaa se tarkoittaa myös sotatoimia avaruudessa. Satelliittipalveluiden suojaaminen vihulaisilta on tärkeää jo nyt.

Yhdisvaltain presidentti Ronald Reagan käynnisti 1980-luvulla Tähtien sodaksi nimetyn Strategic Defence Initiative -ohjelman, jonka tarkoituksena oli mm. tehdä satelliitteihin sijoitettavia lasertykkejä. Näitä ei lopulta tehty, mutta ajatus elää. Yhdysvaltain ilmavoimien konseptikuva aiheesta on vuodelta 1984. Kuva: Yhdysvaltain ilmavoimat

Satelliitit ja avaruustekniikan sovellukset ovat olennainen osa nykyaikaista elämää, vaikka emme niitä yleensä huomaakaan.

Ajamme ystävien mökille satelliittipaikannuslaitteen avulla, käytämme tietämättämme tietoliikennesatelliitteja, tilisiirtomme menevät avaruudesta tulevan aikasignaalin ohjaamana, syömme kaukokartoitussatelliittien avulla täsmälannoitetulla pellolla kasvanutta ruokaa ja katselemme sääennustetta, mihin suuri osa lähtötiedoista on peräisin kiertoradalta tehdyistä havainnoista.

Avaruus on nykyisin yhtä olennainen osa arkeamme kuin on töpseleistä saatava sähkö – harva tulee miettineeksi mistä ja miten sähkövirta oikein tulee. Ja harva tulee ajatelleeksi satoja Maata kiertäviä satelliitteja, jotka tekevät elämästä helppoa.

Myös sotilaat käyttävät näitä samoja tekniikoita – paikannusta, kaukokartoitusta, tietoliikennettä ja säähavainnointia – enemmän kuin koskaan. Ukrainan kriitissäkin avaruuden ja huipputekniikan osuus on siksi merkittävä, vaikka sosiaalisen median kuvissa nähdäänkin mummoja tuhoamassa nelikoptereita ja yksinkertaisilla molotovin cocktaileilla poltettuja panssareita.

– Avaruuden merkitys on ihan valtava, toteaa kapteeniluutnantti Juuso Mikkola Ilmavoimien esikunnasta. Hän on eräs harvoista täysipäiväisesti avaruuteen erikoistuneista suomalaisista sotilaista.

– Avaruus on eräänlainen tukielementti, sillä satelliiteilla voidaan tehostaa taistelujärjestelmiä maanpäällisissä ympäristöissä.

Eurooppalainen Galileo-paikannussatelliittijärjestlmä koostuu nyt 22 satelliitista, jotka kiertävät maapalloa kolmella eri radalla tasavälein. Sen ja muiden navigointijärjestelmien tuottama paikkatieto ja tarkka aikasignaali ovat korvaamattomia apuja myös sotilaille. Kuva: ESA

Kuka tahansa voi hankkia vakoilutietoa

Ukrainan kriisissä uutta on sotanäyttämön läpinäkyvyys: sotilassatelliittien lisäksi tietoa saadaan jatkuvasti kaupallisten yhtiöiden satelliiteilta. Tietoa jaetaan myös laajasti julkisuuteen, joten vastustajan joukkojen sijainnit ja määrät eivät ole salaisuuksia.

– Tämä antaa mahdollisuuden myös harhauttamiseen, sillä kun tiedetään, että vastustaja tarkkailee tietyllä tavalla, niin heille voidaan antaa virheellisiä merkkejä.

Vaikka kaupalliset kaukokartoitussatelliitit eivät pysty yhtä suureen tarkkuuteen kuin parhaimmat vakoilusatelliitit, pystyvät ne suuren määränsä ansiosta seuraamaan tapahtumia koko ajan. Vaarana on se, että jos ja kun myös kaupallisia satelliitteja käytetään sotilastoimintaan, tulee niistäkin oikeutettuja sotilaallisen voimankäytön kohteita.

Yhdysvaltalainen Maxar on julkaissut paljon kuvia Ukrainasta, osin varmasti mainostaakseen kuviensa tarkkuutta. Tässä 22.2.2022 otetussa kuvassa näkyy ajoneuvoja odottamassa hyökkäyskäskyä Valko-Venäjällä. Kuva: Lehtikuva

Suurin osa kaupallisista maapallon pintaa kuvaavista satelliitijärjestelmistä toimii näkyvän valon alueella, mutta osa käyttää myös tutkatekniikkaa. Tutkasatelliittien hyvä puoli on se, että ne pystyvät "näkemään" maastoa allaan myös pilvien läpi ja ilman päivänvaloa.

Suomalainen Iceye on maailman suurin yksityinen tutkasatelliittioperaattori. Se on lähettänyt jo 16 satelliittia avaruuteen, ja pystyy tuottamaan asiakkailleen kuvia mistä päin maapalloa tahansa hyvinkin nopeasti.

Yhtiö on läheisessä yhteistyössä Yhdysvaltain puolustushallinnon kanssa, ja sillä saattaa olla myös Suomen puolustusvoimien kanssa sopimus satelliittikuvien toimittamisesta. Kansallisesti lienee erittäin hyvä, että Espoossa voidaan ottaa vastaan kuvia maailman parhaimmasta tutkasatelliittiverkostosta.

Iceye auttoi legendaarisen Etelämanner-tutkimusmatkaaja Ernest Shackleton Endurance-laivan hylyn etsinnässä toimittamalla tarkkoja tutkakuvia etsintäalueelta Weddellinmereltä. Tässä tutkimusalus Agulhas jäälauttojen keskellä 4.3.2022 otetussa kuvassa. Kuva: Iceye

Kapteeniluutnantti Mikkola toteaakin, että Suomessa on varsin paljon tietotaitoa ennen kaikkea avaruustilannekuvan hahmottamiseksi. Tähän kuuluu esimerkiksi Maata kiertävien satelliittien havainnointi ja avaruussään tunteminen; Suomen korkea tekninen taso ja pohjoinen sijainti auttavat molemmissa, kuten myös pitkät perinteet Auringosta johtuvien geomagneettisten häiriöiden mittaamisessa ja ymmärtämisessä.

– Monissa asioissa olemme kansainvälisessä puolustusyhteistyössä vastaanottava osapuoli, mutta tässä meillä olisi paljon annettavaakin.

Yksi muitakin kiinnostava hanke on Kilpisjärvelle tekeillä oleva KAIRA-niminen tutka. Se on kansainvälisen EISCAT 3D -revontulitutkan koelaite, jota voitaisiin käyttää myös lähiavaruuden tarkkailuun ilman, että tieteellinen työ avaruussääilmiöiden tutkimiseksi kärsisi olennaisesti.

Kapteeniluutnantti Juuso Mikkola on avaruussuorituskykyjen operatiivinen asiantuntija Ilmavoimien esikunnassa. Hän osallistui viime viikolla Ranskan Toulousessa pidettyyn eurooppalaiseen avaruustoimintaharjoitukseen. Kuva: Juuso Mikkola

Tappelevatko satelliitit tulevaisuudessa?

Mikkola muistuttaa, että YK:n puitteissa vuonna 1967 solmittu kansainvälinen avaruuden yleissopimus sanoo, että avaruuden käytön pitää olla rauhanomaista.

– Se ei kuitenkaan määrittele tarkemmin, joten tätä on tulkittu niin, että varsinainen sodankäynti avaruudessa on kiellettyä. Tätä ei ole kuitenkaan suoranaisesti kielletty ja toinen tulkinta on, että kaikki mikä ei ole kiellettyä, on sallittua. Oma näkemykseni on se, että YK:n sopimukset eivät rajoita sodankäyntiä avaruudessa käytännössä millään tavalla ja joidenkin tulkintojen mukaan ne eivät edes ole voimassa aseellisen selkkauksen aikana, vaan silloin noudatetaan ainoastaan humanitaarista oikeutta.

Toistaiseksi varsinaisista sotatoimista avaruudessa on pidättäydytty, vaikka Maata kiertämässä on paljon sotilaallisia satelliitteja. Ne katsovat enemmänkin alaspäin kuin toisiinsa.

Tämä voi kuitenkin muuttua tulevaisuudessa. Jo nyt satelliittien lähioperaatioita tapahtuu varsin paljon, eli eri maiden satelliitit hivuttautuvat muiden maiden satelliittien lähelle.

– Tämä ei ole ollut vielä varsinaisesti vihamielistä, vaan tarkoituksena on ollut selvästi vain saada lisätietoja satelliiteista ja tarkkailla, kuinka hereillä satelliittien operoijat ovat.

Tuloksena on ollut kissa ja hiiri -leikkiä, missä esimerkiksi kiinalaiset ja amerikkalaiset satelliitit ovat lähestyneet ja etääntyneet toisiaan.

Teknisesti olisi kuitenkin jo täysin mahdollista käydä käsiksi vihollissatelliitteihin. Avaruusromun keräämiseen ja rikkoutuneiden satelliittien siirtämiseen tarkoitettuja tekniikoita voidaan käyttää toisten satelliittien pakottamiseen ja siirtämiseen pois radoiltaan. Useatkin yhtiöt suunnittelevat parhaillaan tällaisia "avaruushinaajia".

Hyväntahtoista siviilitekniikkaa voidaan käyttää pahantahtoisiin sotilasoperaatioihin, ja päinvastoin.

Voi jopa kuvitella tilanteen, missä robottikäsivarsin varustetut satelliitit ikään kuin tappelisivat keskenään.

Havainnekuva esittää vuonna 2025 avaruuteen laukaistavaksi suunniteltua Euroopan avaruusjärjestön tukemaa Clear Space 1 -satelliittia nappaamassa kiinni kohteestaan. Kiinalaiset ja yhdysvaltalaiset ovat jo tehneet tällaisia operaatioita. Kuva: Crear Space / ESA

Äärimmäisessä tapauksessa satelliitteja voidaan ampua ohjuksilla tai niitä voidaan vauroittaa muuten kiertoradalla. Mikkolan arvion mukaan näin tehdään vain epätoivoisissa tilanteissa.

– Tuloksena on niin paljon avaruusromua, että se haittaisi tuhoajan omiakin satelliitteja niin paljon, että siitä on enemmän haittaa kuin hyötyä.

Toistaiseksi Yhdysvallat, Venäjä, Kiina ja Intia ovat tehneet satelliitintuhoamisia, Venäjä jopa kahdesti. Viimeisin tapaus oli viime vuoden marraskuussa, jolloin tuloksena oli noin 1 500 yksittäistä avaruusromun kappaletta. Ne uhkasivat myös Kansainvälistä avaruusasemaa ja kiinalaisten avaruusasemaa.

– Kannattaa muistaa, että satelliittien toimintaan voi vaikuttaa myös muuten. Niitä voidaan sokaista ja häiritä, ja niistä tulevia signaaleita voidaan peittää kohinalla.

Esimerkki tällaisesta on paikannussatelliittisignaalin häirintä, mitä on viime aikoina havaittu Ukrainan seutujen lisäksi Kaliningradin ympärillä ja Suomen itärajalla.

Vaikka avaruudessa käytävä sota on vielä tulevaisuutta, ovat satellittipalveluiden kautta tehtävät aggressiot jo arkipäivää, ja myös Suomessa pitää varautua niihin.

Voit keskustella aiheesta lauantaihin 12.3. klo 23:een asti.

Lue myös:

Tästä artikkelista löydät kootusti Venäjän aloittaman sodan tärkeimmät tapahtumat.

Kuuntele Yle Areenasta:

Tiedeykkösessä Ilmavoimien esikunnassa avaruusasioiden kanssa toimiva kapteeniluutnantti Juuso Mikkola kertoo, miten avaruus on mukana esimerkiksi Venäjän hyökkäyssodassa Ukrainaa vastaan. Ohjelman toimittaa Jari Mäkinen.
.
.