Hyppää sisältöön

Asiantuntijan mukaan Venäjä ei edes pyri todelliseen informaatiovaikuttamiseen lännessä

Jyväskylän yliopiston turvallisuuden ja strategisen analyysin lehtori Panu Moilanen sanoo Venäjän tietävän, ettei sillä ole informaatiovaikuttamisessa länsimaissa mahdollisuuksia Ukrainaa vastaan.

Pasi Moilasen mukaan Venäjän informaatiovaikuttamisen pääkohteena ovat omat kansalaiset. Kuva: Vihtori Koskinen / Yle

Tyrmistys ja epäusko.

Niin voisi ehkä tiivistää tuntemukset Suomessa helmikuun 24. päivän aamuna Venäjän hyökättyä Ukrainaan. Yle seuraa hyökkäystä tässä artikkelissa.

– Elämme erikoisia aikoja. Emme ihan tiedä, mitä tapahtuu nyt, emmekä mitä tapahtuu huomenna, sanoo Jyväskylän yliopiston turvallisuuden ja strategisen analyysin lehtori Panu Moilanen.

Moilanen työskentelee informaatioteknologian tiedekunnassa, ja hänen alaansa ovat kyberturvallisuus ja informaatiovaikuttaminen.

Ukraina voitolla informaatiosodassa

Länsimaissa Ukraina on selvästi voitolla taistelussa ihmisten sydämistä. Venäjä ei myöskään näytä edes pyrkivän vahvaan informaatiovaikuttamiseen lännessä, koska sillä ei ole mahdollisuuksia menestyä.

– Meille ei ole epäselvää, kuka on hyökkääjä ja sitä kautta paha. Lisäksi näemme lähinnä Ukrainan informaatiovaikuttamista, joka on onnistunutta. He kertovat jatkuvasti, mitä siellä tapahtuu ja välittävät omaa hyvin johdonmukaista ja tunteisiin vetoavaa kertomustaan, Moilanen sanoo.

Venäjä on muodostanut oman sisäiseen käyttöön tarkoitetun vaihtoehtotodellisuutensa, jossa kyse ei ole sodasta eivätkä ukrainalaiset siviilit ole vaarassa (siirryt toiseen palveluun) (Helsingin Sanomat).

– Venäjä on hyvin erilainen yhteiskunta kuin Suomi. Meillä on sellaisia perusoikeuksia kuin sananvapaus ja mielipiteenvapaus. Lisäksi olemme kielitaitoisia ja käytämme laajasti internetpalveluita, ja nämä eivät pidä Venäjällä paikkaansa kuin pieneen osaan väestöstä, Moilanen sanoo.

Esimerkiksi ajankohtaistiedon hankintaan tärkein väline Venäjällä on televisio. Se on täysin valtion hallussa. Venäjä on myös blokannut länsimaisia verkkopalveluita niin, ettei niihin edes pääse.

Venäjä käy hybridisotaa myös Suomea vastaan

Sota ja rauha eivät ole mustavalkoiset, vaan jatkumon ääripäät. Välissä on monenlaista, joka ei ole aivan sotaa, muttei ihan rauhaakaan.

Venäjän sotavoimat on tällä hetkellä pitkälti sidottu Ukrainaan, mutta se ei tarkoita, etteikö Suomeen kohdistuisi kybervaikuttamista.

Esimerkiksi Itä- ja Keski-Suomessa ilmailua haitanneita laaja-alaisia GPS-paikannusjärjestelmän häiriöitä on pidetty Venäjän aikaansaannoksina (siirryt toiseen palveluun) (Helsingin Sanomat).

– Tekninen vika tai yksityistoimija eivät näin laajassa häiriössä oikeastaan tule kyseeseen. Siellä on taustalla toimija, jolla on käytössään huomattavat resurssit. Se viittaa valtiolliseen toimintaan, Moilanen arvioi.

GPS-järjestelmän häirinnälle ei voi tehdä mitään. Paikannus perustuu satelliittien lähettämiin ja vastaanottamiin signaaleihin, ja häiriöt näiden signaalien häirintään.

Kyberhyökkäys on ihan oikeaa sotaa

Nyky-yhteiskunta on täysin riippuvainen siitä, että tietoliikenne ja digitaaliset järjestelmät toimivat. Jos esimerkiksi internetin toimintaan tai pankkijärjestelmiin pystytään vaikuttamaan merkittävästi, se voi lamauttaa koko yhteiskunnan.

Siksi verkossa tapahtuvat hyökkäykset on nostettu aseellisten hyökkäysten rinnalle sodankäynnin keinoina.

– Kansainvälisessä oikeudessa on todettu, että kyberhyökkäys voidaan rinnastaa aseelliseen hyökkäykseen. Naton papereissa taas sanotaan, että kyberhyökkäys voi joissain tapauksissa aktivoida viidennen artiklan, Moilanen sanoo.

Siis sen Nato-artiklan, jonka mukaan hyökkäys yhtä Naton jäsenmaata vastaan on hyökkäys kaikkia jäseniä vastaan. Sen, jonka mukaan Naton jäsenmailla on velvollisuus puolustaa toisiaan.

Moilasen mielestä Suomenkaan kyberturvallisuus ei ole riittävällä tasolla.

– Kattavat turvallisuussuunnitelmat ovat puutteellisia, ja johtajuutta puuttuu. Emme ehkä ole aivan yhtä valmiita ja hyviä kuin meille on kerrottu.

Voit keskustella aiheesta 12.3. klo 23.00 saakka.

Lue myös:

.
.