Hyppää sisältöön

Venäjä on vallannut kaksi ydinvoimalaa Ukrainassa – joukot voivat aiheuttaa ydinonnettomuuden, mutta todennäköisesti teolla on toinen tavoite

Zaporižžjan voimalan alueella syttyi tulituksen takia tulipalo, ja Tšernobylin voimalassa on sähkökatko. Venäjän sotilaat estävät Tšernobylin työntekijöitä lähtemästä voimalasta.

Venäjän joukot ottivat Tšernobylin ydinvoimalaitoksen haltuun helmikuussa 2022 pian sen jälkeen, kun hyökkäys Ukrainaan oli alkanut. Venäjän armeijan välittämä, 7. maaliskuuta päivätty kuva Tsernobylin ydinvoimalalta. Kuva: Venäjän puolutusministeriö / Shutterstock / AOP

Venäjä on Ukrainan kaksi viikkoa kestäneen sodan aikana vallannut kaksi ukrainalaista ydinvoimalaa: Zaporižžjan voimalan sekä Tšernobylin voimalan. Tšernobylin voimala vallattiin jo sodan alussa helmikuussa. Zaporižžjan voimala vallattiin viikko sitten maaliskuun neljäs päivä.

Valtausten jälkeen Zaporižžjan voimalan lähellä on syttynyt tulituksen aiheuttama tulipalo, ja Tšernobylin voimala ei saa enää sähköä sähköverkosta.

Geneven sopimuksen mukaan ydinvoimalat ovat suojeltua aluetta sodan aikana, eli niiden alueilla ei tulisi tehdä sotatoimia. Tässä jutussa vastataan kuuteen kysymykseen tilanteesta.

Mitä Tšernobylissa tapahtuu tällä hetkellä?

Tšernobylin voimalan työntekijät eivät saa lähteä voimalasta. Voimala ei ole enää yhteydessä ulkoiseen sähköverkkoon, jota tarvitaan laitoksessa olevan polttoaineen jäähdyttämiseen.

Venäjä valtasi Tšernobylin ydinvoima-alueen pian aloitettuaan hyökkäyksen Ukrainaan.

Voimala ei tuota sähköä, mutta se vaatii jatkuvaa ylläpitämistä. Tällä hetkellä Venäjä estää laitoksen työntekijöitä lähtemästä voimala-alueelta. Laitoksessa on yli kaksisataa työntekijää jumissa. Yhteensä Tšernobylin voimalassa työskentelee noin kaksituhatta henkeä.

Keskiviikkona Tšernobylin voimala ei enää ollut yhteydessä ulkoiseen sähköverkkoon. Sähköä tarvitaan voimalassa jäähdytysjärjestelmien ylläpitämiseen. Voimalassa on varageneraattori, jolla voi tuottaa sähköä 48 tuntia.

Voimalassa on ydinpolttoainetta, jota jäähdytetään suurten vesivarastojen avulla. Polttoaine tuottaa lämpöä vielä pitkään sen jälkeen, kun sitä on käytetty. Viimeiset reaktorit Tšernobylissä suljettiin 22 vuotta sitten, eli tällä hetkellä jäähdytettävä polttoaine tuottaa vielä lämpöä, mutta ei suuria määriä.

Mitä tapahtuu, jos Tšernobylin jäähdytysjärjestelmät pysähtyvät?

Polttoainetta suojaava vesi alkaa hitaasti haihtua. Vesi toimii suojana säteilyä vastaan, eli säteilytasot alkavat kohota polttoainevarastossa ja sen lähellä.

Vesi haihtuu altaista hitaasti, sillä sitä on tuhansia kuutioita. Voi kestää useita päiviä tai jopa viikkoja, ennen kuin altaisiin täytyy lisätä vettä.

On arvioitu, että altaan veden lämpötila ei nouse yli 45 celsiusasteen, vaikka polttoainetta ei jäähdytetä sähkön avulla. On siis hyvin epätodennäköistä, että vesi altaassa alkaisi kiehua ja paljastaisi täten polttoaineen.

Veden haihtuessa polttoainevaraston ja sen ympäristön radioaktiivisuuden taso kasvaa, sillä vesi toimii suojana säteilyltä. Tämä tarkoittaa, että työntekijät eivät voisi työskennellä turvallisesti laitosalueella, jos vettä olisi jäljellä enää vain vähän.

Uhkaako Tšernobylin tilanne Suomea?

Tšernobylin ydinvoimalan sähkökatko ei uhkaa Suomea. Sekä Suomen Säteilyturvakeskus STUK että Kansainvälisen atomienergiajärjestö IAEA ovat sitä mieltä, että sähkökatko ei aiheuta kriittistä vaaraa.

Vaikka vesi haihtuisi ydinpolttoaineen ympäriltä, ei sen radioaktiivinen säteily ole niin vahvaa, että siitä olisi Suomessa uhkaa. Veden vähenemisen estäminen liiaksi on tärkeää, jotta polttoainevarastossa ja sen lähellä voidaan jatkaa työskentelyä.

Sekä STUK:ia että IAEA:ta huolettaa kuitenkin voimalan työntekijöiden jaksaminen. Työntekijät eivät vaihdu tavalliseen tapaan, minkä lisäksi sotatilanne on ylipäätään stressaava. Hyvin levänneet työntekijät ovat tärkeitä ydinvoimalan turvallisuuden kannalta.

Kuvassa näkyvä metallinen kaareva rakennelma on Tšernobylin voimalan nelosreaktorin suojaksi rakennettu suojakuori. Reaktorin jäänteet ovat edelleen radioaktiivisia. Kuva on Venäjän armeijan 7. maaliskuuta julkaisema. Kuva: Venäjän puolustusministeriö / Shutterstock / All Over Press

Kuinka suuri vaara räjähdyksistä ja ammuskelusta ydinvoimalaitosten alueella on?

Ydinvoimalat eivät kestäisi tarkoituksellista sotilaallista iskua järeämmillä aseilla, mutta harhaluodeista ja yksittäisestä ammuskelusta ne eivät vaurioidu.

Tšernobylin voimalaan on rakennettu suojakupu suojelemaan voimalan ydinreaktorin jäänteitä. Voimalan ydinreaktori tuhoutui vuoden 1986 ydinvoimalaonnettomuudessa. Tämä suojakupu tuskin kestäisi sotilaallista iskua, sillä se on rakennettu ydinreaktorin jäänteiden suojelemiseksi säältä ja takaamaan hyvät työskentelyolosuhteet työntekijöille.

Suojakuvun alla on kuitenkin betonisia suojarakenteita suojaamassa ydinreaktorin jäänteitä. Nämä suojarakenteet estävät jäänteistä tulevaa suoraa säteilyä.

Suojakuvun vaurioituminen ei siis suoraan johtaisi radioaktiivisiin päästöihin. Lisäksi suurin osa reaktorin jäänteistä on valunut syvälle laitoksen rakenteisiin ja ovat veden alla. Tämä rajoittaa mahdollisten jäänteistä irtoavien radioaktiivisten aineiden vapautumista ilmaan.

Zaporižžjan voimalan alueella syttyi viikko sitten tulipalo tulituksen seurauksena. Tulipalo ei kuitenkaan vaarantanut reaktoreita tai turvallisuusjärjestelmiä.

Miksi Venäjä on vallannut kaksi ydinvoimalaa?

Sekä Zaporižžjan voimala että Tšernobylin voimala ovat Venäjän hyökkäysurien varrella. On epätodennäköistä, että ne on vallattu juuri sen takia, että ne ovat ydinvoimaloita.

Ukrainan pohjoisosassa sijaitsevan Tšernobylin voimalan alueella on paljon teitä. Venäläiset sotilaat ovat saattaneet vallata alueen saadakseen tiestön omaan käyttöönsä.

On mahdollista, että Zaporižžjan voimalan alueella on ollut jo ennen valtausta ukrainalaisia sotilaita, jotka ovat käyttäneet ydinvoimalaa kilpenään. He ovat saattaneet myös vartioida ydinvoimalaa, mutta jos näin on, ovat he olleet liian lähellä laitosta. Ydinvoimaloiden alueilla ei saa tehdä sotilaallisia toimia, eli ne ovat suojeltuja.

On epätodennäköistä, että Venäjä pyrkii määrätietoisesti valtaamaan lisää juuri ydinvoimaloita siksi, että ne ovat ydinvoimaloita. Niitä voidaan vallata, jos ne ovat hyökkäyksen suunnalla.

Voivatko Venäjän sotilaat aiheuttaa ydinonnettomuuden Ukrainassa?

Laitoksia on mahdollista vahingoittaa, jos tietää mitä tekee, eli ydinonnettomuuden vaihtoehtoa ei voi täysin sulkea pois. Jos Venäjä haluaisi sulkea sähköntuotannon laitokselta, voi sen kuitenkin tehdä vaarantamatta voimalan reaktoreita.

Jos sähköntuotanto halutaan lopettaa, voidaan ydinvoimalan reaktorit sammuttaa varotoimenpiteenä. Reaktoreita on kuitenkin sammuttamisenkin jälkeen jäähdytettävä. Tämä voisi vaarantua, jos laitosta vaurioitettaisiin vakavasti.

Laitoksissa on kuitenkin moninkertaisia järjestelmiä, joilla jäähdytyksestä voidaan huolehtia. Yksittäisten järjestelmien vaurioituminen ei estäisi jäähdytystä, eli järjestelmiä tulisi vaurioittaa systemaattisesti, jotta jäähdyttäminen lakkaisi.

Juttua varten on haastateltu Säteilyturvakeskuksen johtaja Petteri Tiippanaista sekä Maanpuolustuskorkeakoulun sotataidon laitoksen pääopettaja everstiluutnantti Jarmo Mattilaa. Sähköpostilla kysymyksiin vastasi apulaisjohtaja Tomi Routamo Säteilyturvakeskuksesta.

Voit keskustella aiheesta 12.3. klo 23 asti.

.
.