Hyppää sisältöön

Ylen kysely: Nato-jäsenyyden kannatus vahvistuu – 62 prosenttia haluaa nyt Natoon

Ukrainan sota on vahvistanut Nato-jäsenyyden kannatusta Suomessa. Taloustutkimuksen Ylelle tekemän tuoreen kyselyn mukaan 62 prosenttia vastanneista haluaa Natoon, 16 prosenttia vastustaa ja viidennes miettii vielä kantaansa.

Ylen kyselyssä yli 60 prosenttia vastanneista liputtaa Suomen Nato-jäsenyyden puolesta. Kuva: Dominika Zarzycka / AOP

Venäjän hyökkäys Ukrainaan on mullistanut suomalaisten turvallisuuspoliittiset ajatukset.

Venäjä hyökkäsi Ukrainaan 24. helmikuuta ja Taloustutkimus kysyi suomalaisten Nato-mielipiteitä internetpaneelissaan 23.–25. helmikuuta. Ylen aiemmin julkaisemien kyselytulosten mukaan 53 prosenttia vastanneista kannatti ja 28 prosenttia vastusti Suomen Nato-jäsenyyttä. Tulos oli historiallinen, sillä ensimmäisen kerran yli puolet vastanneista halusi Natoon.

Selvitimme, miten Venäjän sotatoimet ja Ukrainan sodan jatkuminen ovat vaikuttaneet mielipiteiden kehitykseen.

Taloustutkimus kysyi internetpaneelissaan uudelleen 9.–11. maaliskuuta, tulisiko Suomen liittyä sotilasliitto Naton jäseneksi?

Uudet vastaukset kertovat, että Nato-jäsenyyden kannatus on jatkanut voimakasta kasvuaan kaikissa yhteiskuntapiireissä.

Merkittävä muutos on tapahtunut esimerkiksi naisten suhtautumisessa Nato-jäsenyyteen.

Helmikuussa naisista 41 prosenttia kannatti ja 31 prosenttia vastusti Suomen liittymistä Natoon. Kahdessa viikossa Naton kannatus on selvästi kasvanut, ja tällä hetkellä yli puolet naisista haluaa Suomen Natoon.

Enemmistö miehistä oli Nato-jäsenyyden kannalla jo helmikuun mittauksessa, mutta nyt miehistä enää 14 prosenttia torjuu Suomen liittymisen Natoon.

Suomalaisten kokemukset Venäjän sotatoimista Ukrainassa ovat olleet turvallisuuspoliittisesti järisyttäviä. Nato-jäsenyyden kannatus oli ennen Ukrainan sotaa vuosikymmeniä tasaisesti 25 prosentin tuntumassa.

Mielipiteet ovat heilahtaneet vahvasti Nato-jäsenyyden kannalle, ja turvallisuutta etsitään sotilaallisesta liittoutumisesta.

Ruotsin mahdollinen Nato-jäsenyyshakemus korottaisi kyllä-vastaajien osuuden 77 prosenttiin ja Suomen valtiojohdon asettuminen Nato-jäsenyyden kannalle nostaisi Naton kannatuksen 74 prosenttiin.

Taloustutkimuksen Pajunen: Muutos on laajaa

Taloustutkimuksen toimitusjohtajan Jari Pajusen mukaan suomalaisten Nato-kannoissa on tapahtunut lyhyessä ajassa suuria liikkeitä.

Kyselyn tausta-aineiston perusteella Nato-jäsenyyden kannatus on kasvanut tasaisesti kaikissa väestöryhmissä. Kannattajia löytyy siis aiempaa enemmän eri ikäisten, eri ammattiryhmiä edustavien ja eri puolilla Suomea asuvien joukosta.

Vasemmistoliiton ja keskustan kannattajat liikkuvat

Puoluekannatuksen perusteella Nato-jäsenyyden kannatus on vahvistunut aiempaan verrattuna erityisesti keskustan ja vasemmistoliiton äänestäjien joukossa.

– Vasemmistoliiton äänestäjät ovat kääntyneet selvästä vastustuksesta kannattamaan Nato-jäsenyyttä, Pajunen sanoo.

Vasemmistoliiton äänestäjien joukossa tällä hetkellä useampi kannattaa Nato-jäsenyyttä kuin vastustaa.

Käytännössä ero on pieni, ja kannattajia ja vastustajia on puolueen äänestäjien joukossa lähes yhtä paljon. Lisäksi neljännes vasemmistoliiton äänestäjistä ei osaa sanoa kantaansa.

Kaikkien muiden kevään 2019 vaaleissa eduskuntaan valittujen puolueiden joukossa Nato-jäsenyyden takana on enemmistö puolueiden kannattajista.

SDP:n kannattajista niukka enemmistö haluaa Natoon

Pääministeripuolue SDP:n kannattajista 51 prosenttia haluaisi Suomen liittyvän Natoon. Helmikuun mittauksessa demareista 44 prosenttia kannatti ja 37 prosenttia vastusti Nato-jäsenyyttä.

Uudessa kyselyssä SDP:n äänestäjistä Natoa vastustaa enää 16 prosenttia, mutta noin kolmannes on liikahtanut empivien joukkoon.

Keskustan äänestäjien piirissä Nato-suuntautuminen on noussut vihreiden kanssa tasoihin; molemmissa puolueissa 67 prosenttia kannattajista liputtaa tällä hetkellä Nato-jäsenyyden puolesta.

Oppositiosta kokoomus on ollut jo yli vuosikymmenen ajan vahvasti kallellaan Natoon. Kokoomuksen kannattajista enää neljä prosenttia vastustaa sotilaallista liittoutumista. Perussuomalaisten kannattajista 65 prosenttia haluaa Suomen Natoon.

Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan pitkän linjan peruspilarien horjuminen pakottaa monia puolueita arvioimaan uudelleen omia linjauksiaan ja kantojaan Suomen mahdolliseen Nato-jäsenyyteen.

Ukrainan sota ja koko Euroopan turvallisuustilanteen järkkyminen asettavat puolueiden päätöksenteolle aikataulupaineita. Puolueet ovatkin jo varautuneet tarvittaessa nopeuttamaan omaa päätöksentekoaan.

Enää joka neljäs kaipaa Nato-kansanäänestystä

Keskustelussa Suomen mahdollisesta Nato-jäsenyydestä esillä on ollut tarve selvittää suomalaisten Nato-mielipiteitä. Monet päättäjät ovat puhuneet esimerkiksi neuvoa-antavan kansanäänestyksen järjestämisestä.

Ylen kyselyssä Nato-kansanäänestyksen kannatus on hiipumassa.

Kysymykseen, pitäisikö Suomen Nato-jäsenyydestä järjestää kansanäänestys, vastanneista 65 prosenttia torjui kansaäänestyksen ja 24 prosenttia piti sitä tarpeellisena. Helmikuun kyselyssä kansanäänestystä kannatti 41 ja vastusti 48 prosenttia vastanneista.

Voit keskustella tästä artikkelista 15.3.2022 kello 23 saakka.

Lisää aiheesta:

.
.