Hyppää sisältöön

Lenin-patsas seisoo pihassa, jonka vieressä siviilien pommittaminen alkoi vuonna 1939 – Juhani Pekkola ei murskaisi patsasta, vaan haluaa sen museoon

Meidän pitää pystyä kyseenalaistamaan neuvostoajan voitonmerkki, sanoo Juhani Pekkola. Hänen mielestään Suomessa on vasta viime aikoina päästy keskustelemaan avoimesti sota-ajoista.

Kotkan keskustassa sijaitseva Leninin patsas sai kaulaansa Ukrainan lipun värit viime viikolla. Sittemmin koriste on poistettu. Kuva: Kirsi Lönnblad / Yle

Kotkassa pitkään vaikuttanut Juhani Pekkola on halunnut jo pitkään Leninin patsaan poistamista kaupungista.

V.I. Leniniä esittävä pronssinen rintakuva sijaitsee Kotkan keskustassa yleisesti, vaikkakaan ei virallisesti, Leninin puistona tunnetussa puistikossa.

– Kun tässä patsaan vieressä seisoo, herää hämmästyneitä ajatuksia. Leninin patsaan ajan Kotkassa pitäisi olla jo ohi, sanoo Juhani Pekkola.

Kotkalainen entinen sdp:n varavaltuutettu Juhani Pekkola jätti valtuustoaloitteen jo vuosi sitten Leninin patsaan poistamisesta Kotkassa. Kirsi Lönnblad tapasi Juhani Pekkolan, jonka mielestä patsaan poistaminen on ollut ajankohtaista jo vuosikaudet.

Leninin patsas on entisen neuvostovallan symboli ja niitä on pystytetty aikoinaan ympäri miehitettyä Itä-Eurooppaa ja Venäjää. Kotkaan pronssinen patsas tuli lahjoituksena Kotkan ystävyyskaupungilta Tallinnalta ja silloiselta Neuvostoliitolta vuonna 1979.

– Siinä käytettiin hyväksi Kotkan ja myös Tallinnan kaupunkia. Asiat järjestettiin niin, että patsas lahjoitettiin Kotkalle. Kotka ei voinut kieltäytyä ottamasta eikä Tallinna antamasta patsasta, sanoo Pekkola.

Kotkan kaupunkirakennelautakunta käsittelee Juhani Pekkolan jo vuosi sitten jättämää valtuustoaloitetta tulevana tiistaina. Kotkassa vaikuttanut Pekkola asuu nykyään Helsingissä. Kuva: Kirsi Lönnblad / Yle

Patsas kuuluu museoon

Juhani Pekkola jätti Leninin patsaan poistamisesta valtuustoaloitteen jo vuosi sitten helmikuussa. Hän toimi tuolloin kaupunginvaltuuston varavaltuutettuna sdp:n riveissä.

Aloitteen mukaan Leninin patsas pitäisi siirtää maakuntamuseon kokoelmiin ja sen ympärillä oleva puisto rakentaa ja nimetä uudelleen.

Pekkolan mukaan historiaa ei voi siivota piiloon museoon. Museossa patsas saa kontekstin ja asettuu osaksi historiaa paremmin kuin nyt osana Kotkan kaupunkikuvaa.

– Mielestäni patsaan murskaamista parempi vaihtoehto on, että patsas säilytetään museossa. Siellä ihmiset näkevät ja muistavat, mitä on tapahtunut.

Pekkolan mukaan patsas seisoo nyt merkittävällä paikalla, koska suunnilleen samalle alueelle putosivat Kotkassa ensimmäiset pommit marraskuussa 1939. Silloin Neuvostoliitto aloitti hyökkäyksen ilman sodanjulistusta Suomea vastaan.

– Siviilien pommittaminen on sotarikos ja tällaisella paikalla tämän kaltainen muistomerkki on ihan väärässä paikassa.

Pekkolan mielestä Kotkassa pitäisi muistella hyökkääjän sijaan ennemmin kotkalaisia pommituksissa kuolleita, sankarivainajia, sotalapsia ja sotaorpoja.

Kotkassa on myös Leninin muistolaatta hänen vuoden 1907 vierailunsa takia. Laatta sijaitsee Kotkan konserttitalon seinässä. Kuva: Kirsi Lönnblad / Yle

Keskustelu on vasta alkanut

Pekkolan mukaan historiaa pitää aktiivisesti tutkia, tulkita ja ymmärtää.

– Olemme vasta viime vuosina päässeet avoimesti keskustelemaan sota-ajoista ja suomettumisesta.

Hyvin alkaneen keskustelun jatkeeksi ei Pekkolan mukaan kuulu se, että neuvostoaikaista muistomerkkiä pidetään esillä keskellä Kotkan keskustaa.

– Se antaa ihan väärän signaalin. Meidän pitää pystyä kyseenalaistamaan neuvostoajan voitonmerkki ja ymmärtää, mitä patsas merkitsee.

Kotkan kaupunkirakennelautakunta käsittelee ensi viikolla Pekkolan valtuustoaloitteen lisäksi samansisältöistä kuntalaisaloitetta.

Siinä ehdotetaan Leninin patsaan poistamista Kotkasta ja patsaalta vapautuneen puistikon nimeämistä Ukraina-puistoksi sekä ukrainalaisen taiteilijan veistoksen sijoittamista puistikkoon.

Lue lisää:

.
.