Hyppää sisältöön

Analyysi: Venäjä voi jättää yli sadan miljardin euron velat sijoittajille maksamatta – Muut maat maksavat viulut, kun Putinin joukot pommittavat

Venäjä joutuu sijoittajien silmissä Pohjois-Korean kastiin, jos se laiminlyö velkojensa korkojen maksun tänään keskiviikkona. Sotakorvauksia siltä tuskin koskaan saadaan. Länsimaiden veronmaksajille tulee iso lasku, kirjoittaa taloustoimittaja Anna Karismo.

Koulurakennus tuhoutui täysin tiistaina Venäjän pommituksissa Zelenyi Hain kylässä Länsi-Ukrainassa lähellä Puolan rajaa. Palomiehet pelastivat raunioista kolme ihmistä ja seitsemän kuoli. Kuva: AOP

Ukrainalla olisi ollut kaikki mahdollisuudet kukoistavaan talouteen kuluneen vuosikymmenen aikana, mutta Venäjä on tehnyt toiveista turhia kerta toisensa jälkeen.

Vuonna 2020 iski koronapandemia, eikä esimerkiksi Ukrainan turismi ole toipunut sen jälkeen Venäjän kiihdyttämien sotatoimien vuoksi. Ulkomaalaisia investointeja se onnistui vielä koronavuonna houkuttelemaan, mutta ei enää viime vuonna.

Kuka lopulta maksaa viulut, kun Venäjä pommittaa kaupunkeja, siltoja ja teitä maan tasalle? Korvaako kotivakuutus, kun perheet joutuvat keräämään kimpsut ja kampsut ja lähtemään pakosalle naapurimaahan?

Venäjältä itseltään on turha odottaa korvauksia tuhoista, koska maan johto tuskin ihan heti myöntää toimineensa kansainvälisten sääntöjen vastaisesti. Sotakorvauksista sovitaan yleensä rauhansopimusten yhteydessä. Jotain hyvityksiä voidaan tosin ottaa Venäjän ulkomailla takavarikoidusta omaisuudesta.

Venäjä köyhtyy pakotteiden ja sotansa vuoksi itsekin niin, että sillä lienee täysi työ pitää oma kansansa leivässä tulevina vuosikymmeninä. Pakotteista se tuskin pystyy pyristelemään irti – ennen kuin maksaa sotakorvauksia.

Sotakorvausten maksamatta jättäminen on ollut maailmassa ennemmin sääntö kuin poikkeus. Esimerkiksi toisen maailmansodan jälkeen Suomi oli tiettävästi ainoa (siirryt toiseen palveluun), joka maksoi sotavelkansa kokonaan. Kreikka valittaa vieläkin (siirryt toiseen palveluun), että Saksa ei maksanut sille kaikkia korvauksia.

Pommitettu talo Nevelsken kylässä Itä-Ukrainassa tammikuun lopussa. Sen jälkeen kun venäläiset joukot pommittivat kylää marraskuussa 2021, vain viisi ihmistä jäi asumaan sinne. Ennen Venäjän hyökkäystä vuonna 2014 Nevelskessä asui noin 300 ihmistä. Donetskin alueen asukkaat eivät ole saaneet korvauksia sotavuosina tuhoutuneesta omaisuudestaan.

Eurooppalaiset veronmaksajat ovat hävinneet jo nyt muun muassa sitä kautta, että Euroopan investointipankki EIP luototti pelkästään viime vuonna Ukrainan infrastruktuurin rakentamista yli 500 miljoonalla eurolla.

Investointipankin osakkeenomistajia ovat kaikki EU:n 27 jäsenvaltiota.

Valtio joko maksaa tai ei maksa

Korvaukset yksityisten kansalaisten omaisuuksien menetyksestä ovat sodassa heidän kotivaltionsa kontolla.

Yksityisissä kotivakuutuksissa on tavallisesti klausuuli, jonka mukaan vakuutusyhtiö ei maksa sodasta tai terrorismista seuraavaa vahinkoa. Näin on suomalaisissakin vakuutuksissa.

Kotien tuhouduttua selkkauksessa ihmiset hakevat korvausta kotimaaltaan, joka sitten yrittää saada hyvitystä hyökänneeltä osapuolelta.

Esimerkiksi Itä-Ukrainassa vuoden 2014 jälkeen Venäjän iskujen kohteeksi joutuneet ihmiset ovat yrittäneet saada korvauksia omaisuutensa tuhoutumisesta valtiolta jo vuosia, turhaan (siirryt toiseen palveluun). Käsittelyt ovat pitkiä eikä kaikilla ole varaa maksaa (siirryt toiseen palveluun) oikeudenkäyntien kuluja.

Nyt sota on tuhonnut ukrainalaisia rakennuksia ja infrastruktuuria noin sadan miljardin euron arvosta (siirryt toiseen palveluun) sikäläisen hallituksen mukaan. Ukrainan yrityksistä vain puolet jatkaa enää toimintaansa, ja niistäkin suurin osa vajaakäynnillä.

Ukraina on saanut jo pika-apua esimerkiksi Kansainväliseltä valuuttarahastolta IMF:ltä, mutta sodan jälkeen ei enää miljardi tai toinenkaan riitä. Silloin tarvitaan laajaa jälleenrakennusta, johon Ukraina yksin ei pysty.

Ukrainalainen Antonov An-225 eli "Mrija" (suomeksi Unelma) oli maailman suurin käyttöön päässyt lentokone, joka oli suunniteltu kuljettamaan jopa avaruussukkulaa. Venäläisjoukot tuhosivat koneen hyökkäyksessään Hostomelin rahtilentoasemalle Kiovan lähellä 27. helmikuuta. Kuva: Evren Kalinbacak / AOP

Ukrainan valtio käynnisti viime viikolla Venäjä maksaa -verkkosivuston (siirryt toiseen palveluun), joka kerää tietoa hyökkäyksessä tuhoutuneesta omaisuudesta ja esineistä. Siellä kuka tahansa voi kertoa sodan vahingoista.

Jatkossa Ukrainan hallitus aikoo käyttää tietoja todisteena kansainvälisissä tuomioistuimissa, kun se vaatii Venäjältä vahingonkorvauksia. Sodan kahden ensimmäisen viikon aikana ilmoituksia on tullut 1 800 kansalaiselta, kunnalta ja yritykseltä.

Hoitaako Venäjä edes vanhoja velkojaan?

Tänään keskiviikkona on yksi virstanpylväs, kun Venäjän pitäisi maksaa ulkomailta lainaamansa velan kuponkikorkoa yli sata miljoonaa euroa ensimmäistä kertaa sodan alun jälkeen.

Jos se ei hoida maksua, seurauksena voi olla maan ensimmäinen valuuttalainojen laiminlyönti sitten vuoden 1917 vallankumouksen. Venäjä ei ole jättänyt kertaakaan maksamatta ulkomaisia velkojaan.

Maaliskuun mittaan valtion ja valtionyhtiöiden velkojen korkoja tulee maksuun useasti. Heti huhtikuun alussa Venäjän pitäisi lyhentää ensimmäisen kerran lainojensa pääomaa jo lähes kahdella miljardilla eurolla.

Maa pystyy kyllä yhä suoriutumaan maksuistaan – ainakin niin kauan kuin se voi jatkaa öljyn ja kaasun myyntiä. Uutistoimisto Bloombergin (siirryt toiseen palveluun) mukaan Putinin hallinto suunnittelee maksavansa dollarimääräisenä ottamansa velat velat ruplissa, koska sodan takia sille määrätyt sanktiot estävät dollarisiirtoja.

Ruplat eivät ole minkään arvoisia, joten niillä maksaminen tarkoittaisi käytännössä Venäjän valtion painumista sijoittajien silmissä "konkurssiluokkaan" (siirryt toiseen palveluun) eli samaan ryhmään Pohjois-Korean ja Venezuelan tyyppisten maiden kanssa.

Venäjän valtiolla ja suurilla yrityksillä kuten Gazpromilla, Lukoililla ja Sperbankilla on yhteensä vajaat 150 miljardia euroa velkaa kansainvälisille sijoittajille. Suomalaisten eläkeyhtiöiden saatavat Venäjällä ovat hyvin pienet.

Pakotteiden seurauksena Venäjän korkojen ja valtionvelan maksuissa on tekninenkin ongelma. Kun useimmat sikäläiset pankit on suljettu ulos kansainvälisestä SWIFT-maksutietojärjestelmästä, ei ole selvää, mitä reittejä Venäjä voi maksaa velkansa kansainvälisille pankeille.

Ulkomaalaiset sijoittajat ovat investoineet Ukrainaan viime vuosiin asti Venäjän aiheuttamasta sodan uhasta huolimatta. Kuva Vapaudenaukiolta Harkovasta viime vuoden lopulla. Nyt aukion rakennuksia on tuhottu pommituksissa. Kuva: Kathrine Andi / AOP

Ukrainan talous yksi houkutin Putinille

Ukrainan talous on kasvanut viime vuosina jatkuvasta Venäjän aiheuttamasta sodan uhasta huolimatta. Se on ollut Itä-Euroopan kehittyneimpiä tietotekniikkamaita.

Yhdysvaltojen ulkoministeriön vuoden 2021 investointiarvioissa (siirryt toiseen palveluun) sanotaan, että "Ukraina tarjoaa suuret kuluttajamarkkinat, korkeasti koulutetun ja kustannuskilpailukykyisen työvoiman sekä runsaasti luonnonvaroja".

Putinin tavoin myös ulkomaiset sijoittajat ovat nähneet Ukrainan mahdollisuudet. Viime vuosikymmeninä sadat ulkomaiset yritykset ovat avanneet tytäryhtiöitä ja toimipisteitä Ukrainaan.

Ilman Venäjän uhkaa investointeja olisi voinut olla enemmän. Sijoittajat ovat vältelleet Itä-Ukrainaa ja investoineet maan länsiosaan, josta on tullut tärkeä esimerkiksi Saksan autoteollisuudelle.

Tämä on Ylen päivittäinen analyysi Venäjän hyökkäykseen liittyvästä ajankohtaisesta teemasta. Voit keskustella aiheesta torstai-iltaan klo 23:een saakka.

Edellisten päivien analyysit:

Lisää aiheesta:

.
.