Hyppää sisältöön

Riskiryhmäläinen elää edelleen rajoitetusti, vaikka muu yhteiskunta avautuu – sairaalakuormitus on paikoin ennätyskorkealla

Koronatartunnat ja sairaalahoidossa olevien potilaiden määrä ovat monin paikoin ennätyslukemissa. Riskiryhmäläiselle yhä vapaammin leviävä tauti tarkoittaa edelleen hyvin rajoitettua elämää.

Mies katsoo eteenpäin.
Harvinaista keuhkosairautta sairastavalle Pekka Suopajärvelle passiivisesta elämästä on tullut uusi normaali, eikä hän usko, että entisiin aikoihin on enää palaamista.

Keminmaalaiselle Pekka Suopajärvelle ja hänen läheisilleen korona-aika on merkinnyt varovaista elämää jo kahden vuoden ajan, eikä helpotusta ole näkyvissä, vaikka muu yhteiskunta avautuu.

Vakavan keuhkosairauden vuoksi Suopajärvi pyrkii yhä välttämään koronatartuntaa kaikin keinoin. Helppoa se ei ole, sillä tauti jyllää vapaammin ja sairaalakuormituskin on paikoin ennätyslukemissa.

Esimerkiksi Lapin keskussairaalassa ja TYKS:ssa Turussa oli keskiviikkona ennätysmäärä koronapotilaita sitten epidemin alun. Myös Päijät-Hämeen keskussairaalassa Lahdessa oli viime viikolla ennätysmäärä sairaalahoidossa olevia ja kuormitus on suurta.

Esimerkiksi Rovaniemellä ja Turussa keskussairaalassa oli keskiviikkona hoidossa ennätysmäärä potilaita. HUSissa erikoissairaanhoidon yksiköissä on 17.3. hoidossa 90 potilasta, joilla on koronavirustartunta.

Jos tauti iskee, seuraukset voivat olla vakavat

Kun pandemia alkoi, tarkat terveysturvallisuusohjeet otettiin Pekka Suopajärven perheessä ja lähipiirissä heti tosissaan. Näitä ohjeita noudatetaan yhä tunnollisesti.

– Mihinkään ei ole menty ilman maskia, jatkuvasta käsien pesusta on tullut korostunut tapa ja kaikenlaisia tapaamisia on rajoitettu. Koko perhe lapsenlapset mukaan lukien ovat tämän tiedostaneet.

Kohta 75 vuotta täyttävällä Suopajärvellä todettiin erittäin harvinainen keuhkosairaus, trakeobronkomalasia kymmenkunta vuotta sitten.

Siinä henkitorvi ja isot keuhkoputket painuvat kasaan uloshengityksen aikana, mikä tekee hengittämisestä työlästä. Tyypillisiä oireita ovat muun muassa kumea yskä, hengenahdistus ja voimakas limaneritys.

– Jokainen tietää, että jos keuhkoissa on vikaa ennestään ja Covid iskee, seuraukset voivat olla hyvin vakavat, sanoo Suopajärvi.

Vaikea koronatilanne kuormittaa sairaaloita ympäri Suomen

Valtakunnallisesti koronatilanne on edelleen hyvin aktiivinen. Vaikka eteläisessä Suomessa jo hetken ajateltiin, että tilanne olisi rauhoittumassa, on sairastavuus paikoitellen kääntynyt uudelleen nousuun.

– Arvion mukaan noin 40 prosenttia väestöstä olisi voinut sairastaa jo Omikron-variantin. Edelleenkin maaperää taudille kuitenkin on, toteaa infektioylilääkäri Markku Broas Länsi-Pohjan keskussairaalasta.

Kuluvalla viikolla lähes kaikki Suomen sairaalat ovat olleet kuormittuneita koronan vuoksi.

Lapin keskussairaalassa koronapotilaita oli keskiviikkona hoidossa 19, mikä on pandemia-ajan korkein määrä. Turun yliopistollisessa sairaalassa hoidossa oli 47 koronaan sairastunutta potilasta, joista 30 sai hoitoa ensisijaisesti koronavirusinfektion vuoksi.

Tartuntataudeista vastaavan lääkärin Harri Marttilan mukaan erikoissairaanhoidon kuormitus TYKS:ssa on nyt ennätystasolla.

– 60 vuotta täyttäneiden tartuntamäärät ovat parin viime viikon aikana lähteneet selvään kasvuun, Marttila kertoo.

Vaikea tilanne on myös Päijät-Hämeen keskussairaalassa Lahdessa sekä Tampereen yliopistosairaalassa Pirkanmaalla. Lahdessa koronapotilaita oli keskiviikkona hoidossa 37 ja TAYSissa 40.

– Viime viikolla hoidossa oli 43 potilasta, mikä on korkein määrä koko pandemian aikana, hoitajia ja lääkäreitä joudutaan siirtämään muista tehtävistä koronapotilaiden hoitoon. Kuormitus on erittäin korkea, kertoo Päijät-Hämeen keskussairaalan johtajaylilääkäri Tuomo Nieminen.

Muissa keskussairaaloissa koronapotilaiden määrä vaihteli keskiviikkona 10 ja 20 välillä. Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin alueella oli keskiviikkona arviolta yhteensä 150 koronapotilasta sairaalahoidossa.

Positiivista hoitotilanteessa on se, että tehohoidon tarve on pysynyt alhaisena. Kuormittavuutta lisäävät muun muassa hoitohenkilökunnan sairastumiset.

Riskiryhmäläisen varovaisuus on kannattanut

Pekka Suopajärvi joutuu monen riskiryhmäläisen tapaan rajoittamaan elämäänsä koronaepidemin takia vielä pitkään.

Varovaisuus on kannattanut, sillä Suopajärvi on säästynyt epidemia-aikana myös tavalliselta flunssalta, johon sairastuminen lisäisi sekin keuhkokuumeen riskiä ja voisi tietää sairaalareissua.

Korona-aikanakin Suopajärvi on pyrkinyt kuitenkin hoitamaan kuntoaan ja liikkumaan turvallisesti.

– Metsästyskausi alkaa elokuussa ja metsässä on hyvä pitää etäisyyksiä. Tämä on ollut hyvä liikuntamuoto, jota voi harrastaa oman jaksamisen rajoissa.

Vaikka THL päätyi siirtämään suunniteltua maskisuosituksen kevennystä (siirryt toiseen palveluun) (siirryt toiseen palveluun), koronatilanne yhdessä yhteiskunnan avautumisen kanssa mietityttää Suopajärveä.

– Kun kuitenkin tartuntaluvut ovat yhä niin rajuja, sairaalahoidossa on satoja ihmisiä ja kymmeniä yhä kuolee. Tämä tilanne tuntuu jotenkin aivan erikoiselta.

Suomi saa silti paikallisen hengitysyhdistyksen puheenjohtajanakin toimivalta Suopajärveltä mallioppilaan paperit. Pandemian alkukaaoksen jälkeen suomalaiset ovat hänen mielestään käyttäytyneet “hatunnoston arvoisesti” ja noudattaneet hyvin annettuja terveysturvallisuusohjeita.

Huoli omasta terveydestä on ollut kaikesta huolimatta kova, ja Suopajärvi kertoo pyrkineensä hallitsemaan myös epidemia-ajan informaatiotulvaa, jotta mieli ei kuormitu liikaa.

Aikanaan pitkä sairastamisjakso vaati liki vuoden sairaalahoidon ja tuolloin hän kertoo oppineensa arvostamaan lääkäreitä.

– Olen ottanut tiedottamisesta sen annin, jota olen katsonut tarvitsevani. Luotan lääkäreiden asiantuntemukseen ja olen sulkenut maailmastani pois paljon turhia mielipiteitä.

17.3.2022 klo 11.19 lisätty tieto HUS:n koronapotilaiden määrästä 17.3.

Mitä ajatuksia juttu herätti? Voit osallistua keskusteluun Yle Tunnuksella 17.3. kello 23 saakka.

.
.