Hyppää sisältöön

Sota Ukrainassa on herättänyt huolta myös kehitysvammaisten parissa – erityisryhmien evakuointi olisi vaikeaa, mutta siihen on varauduttu

Kehitysvammaisten asumisyksiköissä on olemassa pelastussuunnitelmat monenlaisiin kriisitilanteisiin.

Osa Tampereen kaupungin kehitysvammaisten asumisyksiköissä asuvista kantaa huolta siitä, miten Ukrainassa lapset ja eläimet tällä hetkellä voivat, miten maasta pääsee poistumaan ja mitä sitten tapahtuisi, jos Suomeen syttyisi sota. Kuva: Hilma Toivonen / Yle

Venäjän hyökkäys Ukrainaan on aiheuttanut huolta ja pelkoa myös Suomessa. Ukrainan tilanne on saattanut herättää myös pohdintaa siitä, mitä itselle tapahtuisi silloin, jos Suomeen syttyisi sota.

Näin on tapahtunut myös Tampereen kaupungin kehitysvammaisten asumisyksiköissä, joissa osa asiakkaista on miettinyt, mitä sotatilanteessa tulisi käytännössä tapahtumaan.

Tampereen kaupungin kehitysvammaisten avopalvelujen johtava ohjaaja Heidi Mäntyniemi kertoo, että heidän asiakkaillaan on huolia Ukrainan tilanteeseen liittyen hyvin vaihtelevasti.

Osa asiakkaista kantaa huolta siitä, miten Ukrainassa lapset ja eläimet tällä hetkellä voivat, miten maasta pääsee poistumaan ja mitä sitten tapahtuisi, jos Suomeen syttyisi sota. Osa taas ei pysty käsittelemään asiaa niin syvällisesti.

– On ollut enemmän sellaista keskusteluntarvetta ja läsnäolontarvetta. Turvan hakemista, Mäntyniemi sanoo.

Yle kertoi aiemmin kehitysvammaisten vaikeasta asemasta Ukrainassa sodan sytyttyä. Ukrainassa elää noin 100 000 kehitysvammaista. Heistä vajaa kolmannes asuu laitoksissa, joista uhkaa loppua niin henkilökunta kuin lääkkeetkin. Kehitysvammaisten lasten kanssa pakeneminen ulkomaille on vaikeaa ja monet ovatkin päättäneet jäädä aloilleen.

Erityisryhmät huomioitu suunnittelussa

Suomessa evakuointeja on suunniteltu laajasti kaikkiin poikkeustilanteisiin, myös erityisryhmät huomioon ottaen, sisäministeriön pelastusosaston erityisasiantuntija Mikko Hiltunen kertoo.

Myös hoitolaitoksilla on velvollisuus varautua ennakkoon. Näin on tehty ainakin Tampereella.

Kaikissa kehitysvammaisten asumisyksiköissä ei ole väestönsuojia. Kuva: Hilma Toivonen / Yle

Tampereen kaupungin vammaispalvelujen palvelupäällikkö Marjaana Räsänen kertoo, että Tampereen kaupungilla jokaiseen yksikköön on tehty omat pelastusohjeet erilaisiin kriisitilanteisiin – myös sotaa varten.

– Meillä on osassa yksiköistä väestönsuojia, joita pidetään yllä mahdollista uhkaa varten. Niiden yksiköiden asukkaat, joissa väestönsuojaa ei ole, evakuoitaisiin läheisten koulujen tai kerrostalojen väestönsuojiin.

Ennakoinnista huolimatta evakuointi ei olisi helppoa.

Sisäministeriö johtaisi evakuointia, pelastuslaitos hoitaisi käytännön

Kehitysvammaisten evakuointi olisi Räsäsen mukaan vaikeaa monesta syystä: he saattavat toimia arvaamattomasti hätätilanteessa ja tarvitsevat erityistä tukea.

– Joku saattaa mennä hätätilanteessa sängyn alle, tai kaappiin tai vessaan piiloon. Hätätilanteessa pitää siis ottaa huomioon myös tällaiset tekijät.

Toinen vaikeuksia aiheuttava tekijä evakuoinnissa on se, jos ihmisiä pitäisi siirtää pidemmän matkan päähän. Moni kehitysvammainen tarvitsee erilaisia apuvälineitä, pyörätuoleja ja lääkinnällisiä välineitä, jotka eivät mahtuisi tavallisiin autoihin tai busseihin. Tarvittaisiin siis erikoisvalmisteista kuljetuskalustoa.

– Haasteena olisi myös asiakkaidemme erilaiset käytöshäiriöt, jotka tulisivat varmasti lisääntymään, kun jouduttaisiin siirtymään tutusta paikasta toiseen. Meillä on myös asiakkaita, joilla on erilaisia sairauksia, jotka aiheuttaisivat haastetta lääkityksen ja hoitotoimenpiteiden osalta.

Kehitysvammaisten apuvälineet, kuten pyörätuolit eivät mahtuisi tavallisiin autoihin. Siksi evakuointi pitäisi tehdä erityiskalustolla. Kuva: Hilma Toivonen / Yle

Sotatilanteessa sisäministeriö johtaisi evakuointeja ja paikalliset pelastuslaitokset hoitaisivat ne käytännössä yhteistyössä muiden viranomaisten ja vapaaehtoisten kanssa. Erityisryhmien evakuoimiseen pelastuslaitoksilla tai muilla viranomaisilla ei kuitenkaan ole valmiina erityiskalustoa.

Kalustoa, kuten paaritakseja ja ambulansseja jouduttaisiin kokoamaan Hiltusen mukaan muilta toimijoilta.

Hän uskoo, että sotatilanteessa pyrittäisiin evakuoinnin suhteen ennakointiin, etenkin erityisryhmien osalta. Eli ennen kuin sodan vaikutukset näkyisivät konkreettisesti, ihmisiä olisi saatu jo evakuoitua.

– Se olisi kuitenkin haastava tilanne ja vaatisi laajasti yhteistyötä pelastuslaitoksen, sosiaaliviranomaisten, kuntien ja vapaaehtoisten välillä, että saataisiin nämä ihmiset turvallisesti siirrettyä.

Kuka hoitaa?

Sotatilanteessa moni Tampereen kaupungin kehitysvammaisten asumisyksiköissä asuvista palaisi Räsäsen mukaan mitä luultavammin omaan lapsuudenkotiinsa. Yksiköissä asuu myös paljon ihmisiä, joilla ei ole sellaista mahdollisuutta. Kuka heidän hoidostaan huolehtisi?

– Tähän on todella vaikea vastata, koska Suomessa on niin vahva yksilön oikeus. Mutta kyllä meillä on myös henkilökunnalla hyvin vahva ajatus siitä, että halutaan turvata omien asiakkaiden elämä.

Siihen, voidaanko henkilökuntaa velvoittaa jäädä hoitamaan asiakkaita sodan aikana, tarvittaisiin ohjausta Räsäsen mukaan ministeriöstä.

"Lähtökohta on ettei ketään jätetä sodan jalkoihin, jos sellainen Suomeen tulisi", sisäministeriön erityisasiantuntija Mikko Hiltula sanoo. Kuva: Hilma Toivonen / Yle

Sisäministeriön Mikko Hiltunen kertoo, että väestön suojaamiseksi tai terveydenhuollon turvaamiseksi 18–68-vuotiaita voidaan velvoittaa tekemään välttämätöntä työtä.

Tämä edellyttää valmiuslainmukaisen toimivaltuuden käyttöönottoa. Myös hoitajien jääminen töihin sotatilanteessa voidaan siis tarvittaessa velvoittaa valmiuslain toimivaltuuksin.

– Lähtökohta on ettei ketään jätetä sodan jalkoihin, jos sellainen Suomeen tulisi. Uskoisin, että niin hoitajien kuin muidenkin viranomaisten toimesta tarvittavat evakuoinnit saataisiin kaikkien osalta suoritettua.

Minkälaisia ajatuksia juttu herätti? Voit keskustella aiheesta torstaihin kello 23:een saakka.

Korjaus 16.3. kello 9.36: korjattu Heidi Mäntyniemen ja Marjaana Räsäsen tittelit.

.
.