Hyppää sisältöön

Joukkoliikenteen matkustajamäärä ponnahti jopa koronan jälkeisiin ennätyslukuihin – HSL: Kallis polttoaine tuo korotuspaineita lipun hintoihin

HSL:n johtaja Mari Flink pitää joukkoliikenteen elpymistä pääkaupunkiseudulla vahvana merkkinä normaaliin elämään palaamisesta.

HSL:n johtaja kertoo, että koronan jälkeisiin ennätyslukuihin on maaliskuun alussa ylletty niin matkustajamäärissä kuin lipunmyyntituloissa. Kuva: Henrietta Hassinen / Yle

Joukkoliikenteen matkustajamäärät ovat nousseet pääkaupunkiseudulla maaliskuun aikana jopa koronan jälkeisiin ennätyslukuihin.

Helsingin seudun liikenteen eli HSL:n johtaja Mari Flink kertoo, että ennätyslukuja on kirjattu sekä matkustajamäärissä että lipunmyyntituloissa.

– Joukkoliikenteeseen palaaminen on monille ensimmäinen askel kohti koronan jälkeistä normaalia elämää, Flink iloitsee.

Hänen mukaansa lipunmyyntitulot ylittivät seitsemän miljoonan euron viikkomyynnin rajan maaliskuun alussa.

– Etenkin etätyösuosituksen loppuminen lisäsi selvästi joukkoliikennematkustamista.

Koronarajoitusten purkaminen puolestaan on näkynyt viikonloppujen matkustamäärissä. HSL:n mukaan viikonloppujen matkustajamäärät ovat enää parisenkymmentä prosenttia koronapandemiaa edeltävää aikaa alempana, kun vielä tammikuussa matkustajamäärät olivat noin 40 prosenttia koronaa edeltävää aikaa matalampia.

Arkiliikenteessä matkustajamäärä on yhä elpymisestä huolimatta noin 30 prosenttia matalampi kuin vuonna 2019. Arkiliikennekin on vilkastunut selvästi, koska tammikuussa matkustajamäärä oli yli 40 prosenttia koronapandemiaa edeltävää aikaa vähäisempi.

– Jos kehitys jatkuu tällaisena, tilanne on olosuhteisiin nähden hyvä, Flink sanoo.

Polttoaineen kallistuminen näkyy lipun hinnoissa

Mari Flinkin mukaan polttoaineiden kallistuminen tulee nostamaan lipun hintoja. Hän ei tässä vaiheessa lähde arviomaan, miten suuria korotuksia on luvassa.

– Kuinka suuria prosentuaalisia korotuksia joudumme tekemään, sitä on vielä vaikea sanoa. On selvää, että polttoaineen kallistuminen tuo merkittäviä hinnankorotuspaineita lippujen hintoihin, Flink muotoilee.

Hän uskoo polttoaineiden kallistumisen iskevän lujemmin yksityisautoiluun. Se taas voi näkyä HSL:n liikenteessä kasvavina matkustajamäärinä.

– Joukkoliikenteessä polttoaine on vain yksi kustannustekijä.

Flink kuitenkin myöntää, että korona rasittaa yhä lujasti HSL:n taloutta. Kustannuksia tulee myös länsimetrosta ja uusista pikaraidelinjoista.

– Nämä ovat kuitenkin samalla mahdollisuus kasvattaa matkustajamäärää.

Työmatkalippujen myyntiä pyritään lisäämään

HSL:n joulukuussa julkaiseman strategian mukaan matkustajamäärän ennakoidaan yltävän tulevina vuosina jopa hieman korona-aikaa edeltänyttä tasoa korkeammalle.

Strategian mukaan uusi ennätys on määrä saavuttaa vuoden 2025 loppuun mennessä. Huippuvuonna 2019 HSL ylsi metroliikenteessä 390 miljoonaan matkustajaan.

HSL arvioi etätyön lisääntyvän pysyvästi viidestä kymmeneen prosenttia.

– Alueen asukasmäärä kuitenkin samanaikaisesti kasvaa, Flink sanoo.

Hän muistuttaa, että uusia asuntoja rakennetaan seudulla nimenomaan raiteiden äärelle.

– Ihmiset varmasti jatkossa käyttävät helpommin ja useammin joukkoliikennettä.

Flink korostaa, että HSL:n tavoittelema kasvu ei suinkaan ole yksin pääkaupunkiseudun laskennallisen väkimäärän lisääntymisen tai asuntotuotannon kasvavien lukujen varassa, vaan myyntiä ja markkinointia tehostetaan.

– Etenkin työmatkalippujen määrää pyritään kasvattamaan.

Voit keskustella aiheesta keskiviikkoon 16. maaliskuuta kello 23:een asti.

Lue seuraavaksi:

.
.